veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Paljonko opiskelijan tulisi tehdä töitä?

Paljonko opiskelijan tulisi tehdä töitä?
7.12.2018

Taloudellisesta näkökulmasta yksinasuvan korkeakouluopiskelijan työnteko on rahassa mitattuna varsin kannattavaa vielä noin 800–1 000 euron keskimääräisillä kuukausittaisilla työtuloilla. Mutta miten löytää sopiva tasapaino työlle ja opiskelulle?

Työnteko on korkeakouluopiskelijalle tärkeä toimeentulon lähde. Jos korkeakouluopiskelija voi suunnitella työtulojaan siten, että työtulot ovat keskimäärin 800–1 000 euroa kuukaudessa, on tilanne varsin hyvä.

Korkeakouluopiskelijan työnteon rahallinen kannattavuus alkaa vähitellen hiipua yli 10 000 euron vuotuisten työtulojen jälkeen. Kun työtulot yltävät 14 000 euroon, verotuksen kiristyminen, opintorahan menetykset ja vastaava asumistuen väheneminen heikentävät työnteon rahallista kannattavuutta merkittävästi. Tiedot käyvät ilmi Veronmaksajien selvityksestä Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018.

On samalla kuitenkin aiheellista tehdä muutama huomio.

Opiskelijan päätoiminen tehtävä on opiskella. Opintojen rahoittaminen vaatii monelta työssäkäyntiä, jonka yhteensovittaminen aikataulullisesti voi olla hankalaa. Opintojen edistäminen on sekin kuin laittaisi rahaa pankkiin, taloustieteilijä voisi kutsua opiskelua inhimillisen pääoman kerryttämiseksi.

Valmistuminen antaa hyvän pohjan siirtymiselle työelämään ja palkansaajaksi. Siirtyminen luentosaleista työelämään on kannattavaa myös taloudellisesti.

Työssä opintojen ohella

Jos opiskelijan rahkeet riittävät opintojen aikaiseen työssäkäyntiin, on tilanne varsin hyvä. Palkinto ahkeroinnista on muutakin kuin rivi tiliotteella: osa palkintoa on myös työkokemus, kontaktit työnantajiin ja työnilo. Kun opiskelijan työtulot ylittävät vaikkapa 12 000 euroa vuodessa, voi jokin edellä mainituista syistä olla hyvä perustelu lisätyön vastaanottamiselle.

Mikäli esimerkiksi valmistumaisillaan oleva opiskelijalle tarjotaan työtä aina haaveilemaansa tehtävään unelmatyönantajalleen, onkin järkevää punnita ratkaisuaan muustakin kuin verotuksen tai tukien näkökulmasta.

Ahkeroinnin lomassa on hyvä muistaa sekin, että vapaa-ajanvietollekin on hyvä antaa tilaa opintojen ohessa. Ei ole synti mennä toisinaan tuulettumaan opiskelijarientoihin - eikä sekään, jos kutsuu sitä myöhemmin verkostoitumiseksi (joka sekin on opiskelijalle varsin suositeltavaa). Suurin erhe olisi suorittaa opiskeluvuodet läpi niin, ettei nauttisi matkasta.

Opintolainalla voi helpottaa arkeaan

Painetussa Taloustaidossa 9/2018 (s. 10) on käyty läpi opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen perusperiaatteita. Pähkinänkuoressa, Kela voi hyvittää määräajassa valmistuneelle korkeakouluopiskelijalle opintolainahyvityksenä tuhansia euroja. Opintolainahyvityksen tai -vähennyksen voi saada vain ensimmäisestä tutkinnostaan.

Opintolainahyvityksen voivat saada elokuussa 2014 tai sen jälkeen aloittaneet opiskelijat. Tätä ennen aloittaneet opiskelijat ovat kuuluneet opintolainavähennyksen piiriin, jonka perusperiaate on samankaltainen. Opintolainavähennys on verovähennys ja sen hyöty on hieman opintolainahyvitystä pienempi. Opintolainavähennyksessä valmistumiseen liittyvät määräajat ovat kuitenkin pidemmät.

Esimerkiksi 300 opintopisteen laajuisen maisterintutkinnon suorittava voi saada hyvitystä 6 200 euron verran. Tosin opintolainan korko-, nosto- tai takaisinmaksukuluja ei ole tässä tarkastelussa otettu huomioon. Ne pienentäisivät hyötyä jonkin verran.

Opintolainahyvitys koskee elokuussa 2014 tai sitä myöhemmin aloittaneita korkeakouluopiskelijoita. Tätä ennen aloittaneet opiskelijat voivat tai ovat voineet saada opintolainavähennystä. Opintolainavähennyksen tarkoitus ja idea on samankaltainen kuin opintolainahyvityksessäkin, mutta sen määräajat ja laskentaperusteet ovat hieman erilaiset. 

Huolestuttaako velkaantuminen?

Jos oman elämän- ja taloudenhallinnan osalta on vaikeuksia, on pidettävä tarkasti huolta siitä, että ymmärtää opintolainaa ottaessaan sen mukanaan tuomat vastuut. Velka on veli otettaessa ja veljenpoika siltä osin kuin sen joutuu itse maksamaan takaisin.

Riskeihin nähden opintolainaetuuksien hyödyt ovat korkeakouluopiskelijalle joka tapauksessa mainiot. Hyvä on myös muistaa, että melko pienelläkin lainarahalla voi kätevästi sulostuttaa arkeaan ja jouduttaa opintojaan keskittämällä ajankäyttönsä opiskeluun työnteon sijaan. 

Kannattaa myös pitää mielessä, kuinka tietyn suuruinen rahamäärä kuukaudessa voi opiskeluaikana parantaa elämänlaatua - ja kuinka paljon lainan lyhentäminen työelämään siirtymisen jälkeen vastaavasti sitä vähentää.

Lainan voi ampua ilotulitteina taivaalle, laittaa kasvamaan korkoa tai käyttää pitkään viikonloppureissuun Kööpenhaminaan kavereiden kanssa: lainarahaa ei ole korvamerkitty.

Rakettien ampuminen ei taloudellisesti ole kovin järkevää, säästäminen sen sijaan on. Samalla on paikallaan pohtia, onko matka Kööpenhaminaan sama asia opiskeluvuosina kuin sitten joskus?

Janne Kalluinen

Kirjoittaja on Veronmaksajien ekonomisti.

Tutustu Janne Kalluisen laatimaan selvitykseen Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018.

Lue koko artikkeli "Opiskelija, onnistuuko palapeli?" 5.12. ilmestyneestä Taloustaito-lehdestä 11/2018. Voit lukea näköislehden verkosta, jos olet rekisteröitynyt  verkkosivustomme käyttäjäksi.

 

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.