veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

TYÖ & ELÄKE

Mitä on hyvä tietää eläkeuudistuksesta jo nyt?

Mitä on hyvä tietää eläkeuudistuksesta jo nyt?
17.10.2016

Ensi vuoden alusta voimaan tuleva eläkeuudistus muuttaa merkittävästi eläke-etuuksien ehtoja. Eläkeikä nousee portaittain ja eläkkeen karttumaprosentit muuttuvat kaikille ikäluokille samoiksi. Jo eläkkeellä oleviin uudistus ei vaikuta.

Herätyskello Kuva iStockphoto.com

Ennen vuoden 2017 eläkeuudistusta osa-aikaeläkkeelle haluaville tulee kiire. Hakemus täytyy tehdä vielä tämän vuoden puolella, koska uudistuksessa osa-aikaeläke lakkautetaan.

”Osa-aikaeläkkeelle voi jäädä viimeistään 1. tammikuuta 2017”, täsmentää kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta.

Osa-aikaeläkkeeseen ovat oikeutettuja vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneet. Vuonna 1955 syntyneet ovat siis Hietaniemen mukaan viimeinen ikäluokka, joka voi saada osa-aikaeläkkeen.

Eläkeuudistuksen myötä osa-aikaeläkkeen tilalle tulee tammikuun alusta lähtien osittainen vanhuuseläke. Sen voi ottaa osissa (25 % tai 50 %) aikaisintaan 61-vuotiaana riippumatta siitä, tekeekö työtä vai ei. Maksutasoltaan se on hieman alempi kuin osa-aikaeläke.

Ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaa otettuun osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tehdään varhennusvähennys (0,4 % kuukaudessa), joka jää pysyväksi.

Hietaniemen mukaan uusi osittainen vanhuuseläke on joustavampi kuin osa-aikaeläke. ”Osa-aikaeläkkeellä voi työskennellä hyvin rajoitetusti, mutta osittaisella vanhuuseläkkeellä rajoitteita ei ole. Voi siis työskennellä paljon tai vähän, oman mielensä mukaisesti. Työskentelyn määrää ei ole säännelty.” 

Työelämässä pidempään

Eläkeuudistuksen ydin on, että suomalaisten työurat pitenevät. Eläkeikä nousee asteittain.

Ikärajan nosto on 3 kuukautta vuodessa 1955 syntyneistä lähtien, kunnes alaikäraja on 65 vuotta. Tämä 65 vuoden eläköitymisikä koskee vuosina 1962–1964 syntyneitä.

Vuodesta 2030 lähtien eläkeikä nousee 1–2 kuukautta syntymävuosiluokkaa kohti. Esimerkiksi vuonna 1994 syntyneelle ikäraja olisi ennusteen mukaan 67 vuotta ja 9 kuukautta.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja asettuu uudistuksessa viisi vuotta alaikärajan yläpuolelle, kuitenkin tasavuosina. Esimerkiksi jos ikäluokan vanhuuseläkeikä on 63 vuotta ja 3 kuukautta, vakuuttamisvelvollisuus ja eläkkeen karttuminen työansioista jatkuu 68 vuoden ikään.

”Vanhuuseläkkeelle ei ole yläikärajaa, mutta työansioista ei kartu eläkettä vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen. Lykkäyskorotusta voi ansaita vaikka kuinka pitkään”, Hietaniemi sanoo.

”Nuorilla jotka eivät vielä ole lähelläkään eläkeikää, sen nousu ei juurikaan vaikuta heidän elämäänsä tässä vaiheessa. Silti heidänkin on hyvä muistaa, että jatkossa heidän eläkeikänsä voi olla esimerkiksi 67 vuotta”, Hietaniemi muistuttaa.

”Mutta niille jotka jo lähestyvät eläkeikää, on oleellista tietää, kuinka paljon lisäkuukausia työntekoon eläkeuudistus tuo tullessaan”, hän lisää.

Eläkeuudistus vaikuttaa jo kuusikymppisiinkin. ”Vuonna 2018 eläkeikä nousee ensimmäisen kerran ja vaikuttaa vuonna 1955 syntyneisiin. Näille lisää työsarkaa tulee 3 kuukautta”, Hietaniemi sanoo. 

Mikä on tavoite-eläkeikä?

Eläkeuudistuksessa jokaiselle ikäluokalle on laskettu myös niin sanottu tavoite-eläkeikä. ”Tuolloin eläkkeensä lykkäyskorotuksella saa saman verran, mitä elinaikakerroin leikkaa”, Hietaniemi toteaa.

Tavoite-eläkeikä tarkoittaa, että jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajaa arvion, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Esimerkiksi vuonna 1961 syntyneen tavoite-eläkeikä on reilut 66 vuotta.

Elinaikakerroin puolestaan sopeuttaa työeläkkeiden tasoa keskimääräiseen eliniän nousuun. Tällä hetkellä kerroin lasketaan joka vuosi erikseen ikäluokalle, joka täyttää tuolloin 62 vuotta. Kertoimen perusteena ovat edellisten vuosien kuolevuustilastot. Jos keskimääräinen elinikä nousee, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä.

Eläkkeen lykkäyskorotus korvaa nykyisen kannustinkarttuman, joka on 4,5 prosenttia palkasta ikävälillä 63-68 vuotta. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia eläkkeestä ikäluokan alimman eläkeiän jälkeen lykättyä kuukautta kohti. Lisäksi palkasta kertyy 1,5 prosenttia karttumaa vuodessa.

”Lykkäyskorotus on keskimäärin sama kuin superkarttuma, mutta riippuu palkan ja eläkkeen suhteesta kumpi on edullisempi. Jos on lyhyt työura ja eläke on jäänyt pieneksi ja sitä yrittää kompensoida paremmalla palkalla työuran loppupäässä, lykkäyskorotus ei ole yhtä hyvä kuin kannustinkarttuma”, Hietaniemi huomauttaa. 

Eläkekarttuma yhdenmukaistuu

Uudessa eläkejärjestelmässä karttumaprosentteja yhdenmukaistetaan: karttuma on 1,5 prosenttia palkasta kaikissa ikäluokissa. Karttuma alkaa jo 17 vuoden iässä, tosin yrittäjillä 18-vuotiaina. ”Kesätyötkin siis vaikuttavat eläkkeen karttumiseen”, Hietaniemi sanoo.

Siirtymäajalla 31.12.2025 asti 53–62-vuotiailla karttumat ovat 1,7 prosenttia.

Palkansaajan eläkevakuutusmaksua ei enää vähennetä eläkkeen perustana olevasta palkasta vuodesta 2017 alkaen. Sen vuoksi 1,7 prosentin karttuma ei ole niin paljon alempi tasoltaan kuin 53–62-vuotiaiden nykyinen 1,9 prosentin karttuma, jota laskettaessa maksu vähennetään”, Hietaniemi tähdentää.

Eläke siis lasketaan koko palkkasummasta, joka kompensoi karttuman pudotusta iäkkäimmillä. 

Eläkemaksu tasaantuu

Alle 53-vuotiaiden eläkemaksu on tänä vuonna 5,7 ja 53 vuotta täyttäneiden 7,2 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on keskimäärin 18 prosenttia.

Kokonaisuudessaan TyEL-maksu on tänä vuonna 24,4, prosenttia, johon tuli tilapäinen maksualennus, jolloin maksu on 24 prosenttia.

Vuosina 2017–2019 työeläkemaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Vuodesta 2020 eteenpäin maksutaso on nykyisten laskelmien perusteella riittävä pitkäksi aikaa. Maksutasoa arvioidaan uudestaan vuonna 2020 TyEL-maksuneuvotteluissa.

Hietaniemi toteaa, että kilpailukykysopimus muuttaa työeläkemaksun painopistettä niin, että palkansaajalle tulee hieman enemmän maksettavaa ja työnantajalle vähemmän. 

Muutoksia työeläkkeeseen 2017

  • Alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain 1955 vuonna syntyneistä alkaen 3 kk/syntymävuosiluokka 65 vuoden ikään asti. Vuodesta 2030 lähtien eläkeikä noussee 1–2 kk/syntymävuosiluokka.
  • Eläkkeen karttumisprosentti muuttuu 1,5:ksi kaikissa ikäluokissa.
  • Osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Eläkkeen voi ottaa 61 vuoden iästä, jolloin se osa eläkkeestä joka otetaan ulos, varhennetaan eli se pienentyy pysyvästi.
  • Eläkkeen voi lykätä alimmasta vanhuuseläkeiästä, jolloin eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotus. Tämä korvaa 4,5 prosentin niin sanotun superkarttuman.
  • Eläkkeen perusteena olevasta palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua.
  • Pitkän työuran raskaissa töissä tehneille mahdollisuus työuraeläkkeeseen 63 vuoden iässä.

 Lähde: Eläketurvakeskus

Lisätietoa eläkeuudistuksesta

Eläkeuudistus.fi

Eläketurvakeskus

RIITTA RIMMI

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.