Leskeneläke muuttumassa määräaikaiseksi

Leskeneläkkeestä on tulossa määräaikainen eläke, jonka turvin leski pystyisi sopeuttamaan toimeentulonsa uuteen tilanteeseen. Uudistukset on tarkoitus saada voimaan vuoden 2022 alusta.

Rikas leski on innoittanut monta kirjailijaa ja käsikirjoittajaa wieniläisoopperoista Suomi-Filmeihin. Rikkaaksi leskeksi päästään yleensä perimällä, vaikka voihan omaisuus olla omaa jo ennen avioliittoa.

Leskeneläkkeellä ei sen sijaan moni rikastu. Keskimääräinen leskeneläke oli vuonna 2019 Suomessa 585 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi: keskimääräinen työeläke oli noin 1 580 euroa ja keskimääräinen kokonaiseläke, johon on laskettu mukaan sekä työ-, perhe- että kansaneläkkeet, noin 1 720 euroa.

Yli 2 500 euron leskeneläkettä saa noin 2 300 leskeä, joka on vajaa prosentti kaikista leskeneläkkeen saajista. Yli 5 000 euron leskeneläkettä saa alle 200 leskeä.

Kaiken kaikkiaan puolison työeläkkeen perusteella leskeneläkettä maksetaan 240 000 suomalaiselle. Keskimääräinen leskeneläkkeen saaja on 78-vuotias, ja noin puolet leskeneläkkeen saajista on täyttänyt 80.

Kärjekästä keskustelua lesken asemasta

”Lähes kaikki suurten leskeneläkkeiden saajat ovat naisia ja varsin iäkkäitä”, kertoo tilastotutkija Jukka Lampi Eläketurvakeskuksesta. Muuta yhteistä heistä ei Lammen mukaan juuri löydy. Suuria leskeneläkkeitä maksetaan sekä yksityisen että julkisten sektorin työsuhteiden perusteella.

Naisten osuus on ylivoimaisen suuri myös leskeneläkkeiden saajista ylipäätään. Miesten osuus on alle viidennes.

Erityisesti suuria leskeneläkkeitä kohtaan on esitetty kärjekästäkin kritiikkiä. Keskustelupalstoilla ja yleisönosastoilla on ihmetelty, miksi naisia pitäisi tukea sen mukaan, paljonko heidän miehensä on sattunut tienaamaan.

Vaikka tilanne onkin korjaantumassa luonnollisen poistuman vuoksi, perhe-eläkkeitä ollaan nyt uudistamassa. Jos hallituksen suunnitelmat hyväksytään eduskunnassa, leskeneläke on muuttumassa määräaikaiseksi ja lasten asemaa ollaan parantamassa.

Siitä, etteivät omaisuus tai pääomatulot vaikuta työeläkkeen perusteella maksettavan leskeneläkkeen suuruuteen, ei ole julkisuudessa juurikaan keskusteltu. 

”Lähinnä keskustelua on herättänyt leskeneläkkeen määräaikaistaminen”, toteaa neuvotteleva virkamies Hanna Tossavainen lakiuudistusta valmistelevasta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Leskeneläkkeen muuttamista määräaikaiseksi ovat vastustaneet näkyvimmin Suomen nuoret lesket ry ja Omaishoitajaliitto. Omaishoitajaliitto on muistuttanut, että omaishoitajuus usein estää tai vähintäänkin rajoittaa omaishoitajan työssäkäyntiä kodin ulkopuolella, jolloin oma työeläke voi jäädä hyvinkin pieneksi.

Esitys perhe-eläkeuudistuksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle tällä syysistuntokaudella, ja lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2022.

Leskeneläke on osa perhe-eläkettä

Perhe-eläke jakaantuu leskeneläkkeeseen ja lapseneläkkeeseen. Lapseneläke ja leskeneläke yhteensä voi olla enintään edunjättäjän työeläkkeen suuruinen. Leskeneläkkeen enimmäismäärä on puolet puolison työeläkkeestä.

Perhe-eläkettä voi saada sekä työeläkejärjestelmän että kansaneläkejärjestelmän perusteella. Kelan perhe-eläkkeiden euromääräinen osuus on tosin vain parisen prosenttia kaikista perhe-eläkkeistä.

Perhe-eläke prosentteina edunjättäjän eläkkeestä

Työeläkejärjestelmästä maksettava leskeneläke on tällä hetkellä ikuinen, paitsi jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta.

Kela maksaa leskeneläkettä 65-vuotiaaksi asti. Kelan leskeneläkkeessä on kaksi osaa: alkueläke ja mahdollinen jatkoeläke.

Alkueläkettä ja lapseneläkkeen perusmäärää maksetaan tuloista riippumatta. Kaikille maksettava kuuden kuukauden alkueläke on tällä hetkellä 327,5 euroa kuukaudessa.

Jos leskellä ei ole huollettavanaan alle 18-vuotiasta lasta, jatkoeläkkeenä maksetaan vain tuloista riippuvaa täydennysmäärää, jonka suuruuteen vaikuttavat jo muutaman kymmenen euron kuukausitulot. Kelan maksamaa leskeneläkettä ei saa, jos tulot ylittävät noin 1 100 euroa kuukaudessa.

Jos eläkeikäinen leski saa ainoastaan pientä leskeneläkettä, hän voi saada sen lisäksi kansaneläkettä ja pienten eläketulojen saajalle tarkoitettua takuueläkettä. Kelan maksaman takuueläkkeen täysi määrä lesken- ja kansaneläke mukaan lukien on noin 830 euroa.

Lakisääteisen ja työmarkkinaperusteisen vakuutuksen lisäksi leski voi saada turvaa työnantajan maksamasta lisäeläkkeestä, yksityisestä eläkevakuutuksesta tai henkivakuutuksesta.

Nykyään työnantajan maksamat lisäeläkkeet koskevat lähinnä johtajia. Teollistumisen alkuaikoina yritykset sen sijaan avustivat usein pienipalkkaisten työntekijöiden leskiä. Esimerkiksi Fiskarsin ruukki maksoi seppien leskille 1900-luvun alkupuolella huoneen, polttopuita ja valaistuksen.

Sodan jälkeen leskiä oli paljon

Työeläkkeen perhe-eläkejärjestelmä luotiin Suomessa 1960-luvulla. Se oli kansainvälisesti verraten myöhään, vaikka tarve oli sotien jälkeen ilmeinen.

Perhe-eläke määräytyi alusta alkaen edunjättäjän eläketurvan perusteella, eivätkä lesken omat tulot tai eläkkeet vaikuttaneet tuolloin leskeneläkkeen määrään.

Omia tuloja leskellä olikin vain harvoin, sillä perheellisten naisten käynti palkkatöissä oli harvinaista. Leskeksi jäätiin yleensä työikäisenä, sillä miehet kuolivat nuorina. Työeläkkeen perhe-eläkejärjestelmä ei edes tuntenut miesleskiä. Julkisella sektorilla työskennelleiden naisten lapset olivat sentään oikeutettuja lapseneläkkeeseen.

Miehille leskeneläkeoikeus 1990-luvulla

Perhe-eläkejärjestelmää uudistettiin vuonna 1990. Tuolloin voimaan tulleessa työ- ja kansaneläkejärjestelmän uudistuksessa mieslesketkin saivat oikeuden leskeneläkkeeseen.

Lisäksi leskeneläkettä laajennettiin siten, että eläkkeeseen on aina oikeus sellaisella leskellä, jolla on yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa. Perusteluna olivat lastenhoidon ansiotyöhön aiheuttamat katkokset oman eläketurvan kerryttämisessä. Lapsettomien leskien oikeutta leskeneläkkeeseen tiukennettiin.

Lisäksi käyttöön otettiin niin sanottu eläkesovitus, jossa lesken oma työeläke sovitetaan edunjättäjän eläkkeen kanssa, mikäli leskellä ei ole huollettavanaan alaikäisiä lapsia.

Hyvätuloinen leski saa siis vähemmän leskeneläkettä kuin pienituloinen tilanteessa, jossa puolison työeläke on yhtä suuri. Kun vielä 1990-luvun alussa vain joka kymmenennen naisen omat tulot pienensivät leskeneläkettä, vuonna 2019 omat tulot pienensivät lähes 60 prosentin leskeneläkettä. Leskeneläkettä vähennetään, mikäli oma eläke ylittää 723 euroa vuonna 2020.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut muun muassa lasten kotihoidon ajalta. Avoliittojen yleistyminen ei ole tähän mennessä päässyt perhe-eläkeuudistuksiin asti.

Lakimuutos korostaa lasten asemaa

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut 1960-luvulta muutenkin kuin naisten työssäkäynnin ja avoliittojen osalta. Elinajanodotteet ovat nousseet, ja tyypillinen uusi leskeneläkkeen saaja on jo vanhuuseläkkeellä. Niinpä leskeneläkkeen euromääräinen osuus kaikista maksetuista perhe-eläkkeistä on kivunnut noin 95 prosenttiin.

Erityisesti työmarkkinajärjestöt ovat korostaneet, että nyky-yhteiskunnassa lähtökohta on, että kaikki osallistuvat työelämään ja kartuttavat omaa työeläkettään. Työmarkkinajärjestöjen kesällä 2019 tekemän sopimuksen mukaan perhe-eläkkeiden painopistettä siirretäänkin nyt lapsiperheisiin.

Myös lapsuuden käsite on muuttunut. Lapseneläkettä maksettiin aluksi vain alle 16-vuotiaille lapsille, nykyään ikäraja on 18 ja tulevassa lakiuudistuksessa jo 20.

Uudistuksessa parannetaan myös avoleskien asemaa. Uudistuksen jälkeen avolesket voivat saada leskeneläkettä, jos puolisot ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen lapsi. Avopuolisolle maksetaan leskeneläkettä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Eläkkeestä turvaa sopeutumisvaiheeseen

Merkittävä muutos on leskeneläkkeen muuttaminen määräaikaiseksi. Leskelle maksetaan tekeillä olevan lakiuudistuksen mukaan eläkettä kymmenen vuotta mutta vähintään siihen saakka, kun nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta. Suunnitellut muutokset koskevat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä ja sekä työeläkejärjestelmän että Kelan maksamia leskeneläkkeitä.

Suomen nuoret lesket ry:n huoli lapsettoman lesken eläkkeestä sai hallitukselle tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä melko tylyn vastauksen. Vastauksen mukaan tilanteessa, jossa leski on alle 50-vuotias eikä hänellä ole lapsia, on yleensä oletettavaa, että leski kykenee hankkimaan oman toimeentulonsa ja hänellä on jäljellä vielä useita työvuosia. Toimeentuloa voidaan tarvittaessa turvata muulla sosiaaliturvalla.

Vastauksessa myös todettiin, että vireillä olevan perhe-eläkeuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneita tarpeita.

Jatkossa tavoitteena on ensisijaisesti turvata edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa – ei siis enää kuoleman jälkeistä toimeentuloa ilman takarajaa. 

Määräaikaistamisen tuomilla kustannussäästöillä on tarkoitus rahoittaa lapsien ja avoleskien asemaan tehtyjä parannuksia ja hillitä alentuneen syntyvyyden aiheuttamaa maksunkorotuspainetta.

EDUNSAAJIEN LUKUMÄÄRÄ VAIKUTTAA PERHE-ELÄKKEESEEN

Työeläkejärjestelmästä maksettavien perhe-eläkkeiden lisäksi omaiset voivat olla oikeutettuja kansaneläkejärjestelmän perhe-eläkkeeseen, edunjättäjän ulkomailla tekemän työn perusteella maksettavaan eläkkeeseen, tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella maksettavaan perhe-eläkkeeseen tai työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksettavaan korvaukseen.

Lapseneläkkeeseen ovat oikeutettuja alle 18-vuotiaat lapset.

Leskeneläkkeeseen on oikeus, mikäli:

• leskellä on tai on ollut yhteinen lapsi (oma tai ottolapsi) edunjättäjän kanssa ja avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta tai
• avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta ja leski 50 vuotta, avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta ja leski oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai oli pitkäaikaisesti työkyvytön.

Edunjättäjän entisellä puolisolla voi olla oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli velvollinen maksamaan hänelle elatusapua.

Leskeneläke lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta.

Edunjättäjän lapselle maksetaan lapseneläkettä 18 vuoden ikään saakka. Myös lesken lapsella, joka ei ole pariskunnan yhteinen lapsi, voi olla oikeus lapseneläkkeeseen, jos hän asuu lesken ja edunjättäjän taloudessa.

Eläkkeen perusteena on edunjättäjän omaan työuraan perustuva eläke. Jos edunjättäjä ei saanut eläkettä tai hänelle maksettiin osatyökyvyttömyyseläkettä tai osa-aikaeläkettä, perhe-eläke lasketaan sen eläkkeen perusteella, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos hän olisi saanut täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Perhe-eläkkeen määrään vaikuttaa edunsaajien lukumäärä. Leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden summa on enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen.

Katri Isotalo