Tuhannet suomalaiset pitävät vuosittain hengähdystaukoa työstään vuorotteluvapaalla. Nyt vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu, mutta se tuskin merkittävästi vähentää sen käyttöä.
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä ja työnantaja tekevät vuorottelusopimuksen, jonka mukaan työntekijä vapautuu määräajaksi työstään ja työnantaja sitoutuu siksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) työttömänä työnhakijana olevan henkilön sijaiseksi.
Työttömyyskassat maksavat vuorottelukorvausta jäsenilleen. Kela taas maksaa korvauksen niille, jotka eivät kuulu kassaan.
Vuosittain vuorotteluvapaata käyttävät tuhannet työntekijät. Eniten vuorotteluvapaalle lähtevät yli viisikymppiset naiset. ”Julkishallinnon puolella vuorotteluvapaan käyttö on suosituinta ja seuraavaksi suosituinta terveys- ja sosiaalialan ammateissa”, sanoo hallitusneuvos Susanna Siitonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Syyskuun alusta lähtien vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu, mutta Susanna Siitonen ei usko, että se kovin merkittävästi vähentää tämän vapaan käyttöä. ”Tosin iso muutos, jolla on vaikutuksensa, on sijaisuutta koskeva ehto, jota tiukennettiin. Aikaisemmin sijaiselle riitti, että hän oli ollut yhden arkipäivän työttömänä, nyt se on vähintään 90 kalenteripäivää. Varsinkin naisvaltaisilla hoiva-aloilla voi olla vaikeuksia saada kelpoisuusehdot täyttäviä sijaisia”, Siitonen tähdentää.
Tiukennetut ehdot eivät koske niitä, jotka ovat tehneet vuorotteluvapaan sopimuksen ennen 1.9.2014 ja joiden vapaa alkaa viimeistään 31.12.2014. Heihin sovelletaan vanhoja sääntöjä.
Kaikkinensa vuorotteluvapaan uudistusten tavoitteena on Siitosen mukaan pidentää työuria ja edistää työssä jaksamista.
Ei enää portti eläkkeelle
Vuorotteluvapaalle voi syyskuun alusta lähtien päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen aikaisemman 10 vuoden sijasta. Mukaan lasketaan Suomessa, EU- tai ETA-maissa sekä Sveitsissä tehty työ.
Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle, vaan vapaalle jäävälle on asetettu ikäraja, joka on 60 vuotta. Eli hakijalla tulee olla yli kolme vuotta aikaa siihen, että hän saavuttaa alimman eläkeiän. Tämä ikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Sijaiseksi palkattavan henkilön edellytykset ovat myös tiukentuneet. Syyskuun alusta lähtien sijaisen pitää olla ollut työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää joko peräkkäin tai osissa edellisten 14 kuukauden aikana.
Poikkeus säännöstä tehdään, jos sijainen on alle 25-vuotias, yli 55-vuotias tai alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on enintään vuosi. Tuolloin riittää yksi päivä työttömänä työnhakijana.
Vuorotteluvapaan kesto on noussut 100-360 kalenteripäivään. Vapaan saa edelleen käyttää, miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä.
Korvaus ennallaan
Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus on pysynyt ennallaan. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta riippuen joko 70 tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.
Korvausta laskettaessa ei lapsikorotuksia eikä korotettuja ansio-osuuksia oteta huomioon. Korvaus on 80 prosenttia, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria ennen vapaan alkamista. Korvaus on veronalaista tuloa.
Jos työntekijällä olisi oikeus työttömyyskassan jäsenyyden perusteella saada välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista ansiosidonnaista päivärahaa, korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta ja korvauksen maksaa työttömyyskassa. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja korvauksen maksaa Kela.
Vuorotteluvapaan järjestelmän tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä.
Vuorottelukorvauksen saajat vuonna 2012
| Ikä | Kaikki | Naiset | Miehet |
| 25-29 | 29 | 10 | 19 |
| 30-34 | 649 | 241 | 408 |
| 35-39 | 1 794 | 933 | 861 |
| 40-44 | 2 672 | 1 747 | 925 |
| 45-49 | 3 553 | 2 451 | 1 102 |
| 50-54 | 5 014 | 3 652 | 1 362 |
| 55-59 | 5 522 | 4 063 | 1 459 |
| 60-64 | 1 291 | 1 009 | 282 |
Lähde: Kela ja Finanssivalvonta: Tilasto Suomen työttömyysturvasta
Vuorotteluvapaan edut
- Tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden pitempiaikaiseen vapaaseen, jonka hän voi käyttää haluamallaan tavalla, esimerkiksi opiskeluun, lasten ja muiden omaisten hoitoon tai lepoon ja harrastuksiin.
- Antaa työttömälle (sijaiselle) mahdollisuuden määräaikaisen palvelussuhteen avulla ylläpitää ja kehittää työtaitoja sekä parantaa mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille.
- Tarjoaa työnantajalle uusien työntekijöiden rekrytointikanavan sekä mahdollisuuden saada joustavuutta ja uutta osaamista työyhteisöön.
Riitta Rimmi
