Uusi hissi voidaan rakentaa hyvinkin vanhaan taloon. Julkisen vallan tuet tekevät hissiprojektista houkuttavan. Parhaimmillaan tukea voi saada reilut 50 prosenttia hissin hankintakustannuksista.
Edessä on kävely kotiin, kolmanteen tai neljänteen kerrokseen, joillakin vieläkin korkeammalle. Nuorelta, terveeltä ja taakattomalta se sujuu helposti, mutta meitä on muitakin.
Joskus käsissä ovat viikonlopun ostokset sormia leikkaavissa muovikasseissa. Jalka voi olla paketissa liukastumisen jäljiltä. Kun ikämittari alkaa osoittaa yli seitsemänkymmenen lukemia, jalka ei enää nouse yhtä pirteästi kuin ennen. Pulmia on nuorillakin: vauvan kanssa jaksaisi vielä kavuta ylös, kotiin, mutta miten saa mukaan vaunut?
Jos omassa talossa vain olisi hissi, monet hankalat asiat muuttuisivat yhdellä iskulla paljon helpommiksi. Mutta miten vanhaan taloon hankitaan ja asennetaan hissi ja mitä se maksaa?
Hisseillä leveä hintahaitari
Tarkkoja hintatietoja odottaville on tuotettava pettymys. Jälkikäteen asennettavan hissin hinta on vähän kuin kalan: pieni ja helposti pyydettävä saadaan kolikoilla, iso ja hankalasti pyydettävä maksaa tuhansia.
Paljon riippuu siitä, miten helposti hissin saa asennettua. Onko portaikossa riittävästi tilaa, pitääkö vanhat rappuset kokonaan poistaa ja rakentaa ehkä uudet tilalle?
Jälkiasenteiset hissit ovatkin yksilöitä. Hiukan riippuu myös taloyhtiön kunnianhimosta – kuinka hieno ja teknisesti edistyksellinen hissi halutaan. Aivan karkeasti voi sanoa, että yksi hissi maksaa pienen kuusinumeroisen summan verran euroja. Varoituksen sana: hankkeet ovat hyvin, hyvin erilaisia.
Aina helposti kotiin
Suomessa julkinen valta on ottanut yhdeksi tehtäväkseen tukea ihmisten asumista mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Erityisesti ovat päättäjien mielessä olleet vanhenemisen vaivaamat, nykyisin etenkin ne suuret ikäluokat.
Mutta hissi auttaa monia muitakin säilyttämään oman kodin tavoitettavana ja käytettävänä silloinkin, kun kohdalle sattuu vaikkapa iloinen perhetapahtuma tai ikävä tapaturma tai jotain muuta, mikä tekee rappusissa kulkemisesta hankalaa.
Kyse on myös osakkaiden taloudellisesta edusta. Hissittömän talon yläkerrosten asunnot ovat vaikeasti kaupattavia. Hissi tuokin etenkin yläkerran asuntojen omistajille selvää taloudellista hyötyä – josta pitää maksaa.
Kyse ei ole pienestä asiasta. Helsingin kaupungin hissiasiamiehen Simo Merilän mukaan yksin Helsingissä on 8 700 hissitöntä porrashuonetta, koko maassa yli 40 000. Hissittömyys on siis jo Helsingissä kymmenien tuhansien kotien ongelma, koko maassa satojen tuhansien.
Hissiavustus auttaa
Jälkiasenteiseen hissiin tärkeimmän avustuksen saa valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Tätä kirjoitettaessa avustusprosentti on 45. Sen saa suunnittelukuluihin, itse hissin hankintaan, tarvittaviin rakennus- ja LVIS-teknisiin töihin sekä valvonta- ja yleiskuluihin. Tuki maksetaan todellisten, toteutuneiden kulujen mukaan.
Tuella on tietysti ehtonsa, kuten:
- Avustuksen hissin hankintaan saa vain sellaiseen rappuun, jossa ei ennestään ole hissiä.
- Talon pitää olla ympärivuotisessa asumiskäytössä.
- Talossa pitää olla vähintään kolme asuntoa ja niistä kaksi päällekkäin.
- Taloyhtiön pitää myös kilpailuttaa hankkeen toteuttaminen.
- Tuki maksetaan vain kohtuullisista kuluista - kullattuihin ovenkahvoihin ei valtion rahaa tipu.
ARAn korjausavustusyksikön päällikkö Hanna Koskela korostaa, että asennettavan hissin avustuksen ehtona on myös, että talosta tulee aidosti esteetön.
”Jälkiasennushissin pitää mahdollistaa esteetön kulku ulko-ovelta omalle kotiovelle. Uuden hissin tulee olla myös niin leveä, että esimerkiksi pyörätuolilla liikkuminen sujuu, jos se ylipäätänsä vain on mahdollista. Myös automaattisesti toimivat ovet lisäävät esteettömyyttä ja ovat siksi suositeltava vaihtoehto”, Koskela sanoo.
Varsinkin menneinä vuosikymmeninä rakennusten suunnittelijat eivät esteettömyydestä paljon piitanneet, komea portaikko pääovelle oli edustavan näköinen ja siksi suosiossa. Tässä korostuu jälkiasenteisten hissien yksilöllisyys: joskus sisäänkäynnit pitää suunnitella kokonaan uusiksi, vaikka kellarin kautta, jotta esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat pääsevät kotiinsa esteitä kohtaamatta.
Kysy kaupungin tukea
ARAn lisäksi myös monet kaupungit antavat lisäavustusta taloyhtiöiden hissihankkeisiin. Esimerkiksi Helsingissä avustus on kymmenen prosenttia.
Helsingin hissiasiamies Simo Merilä avustaa taloyhtiöitä myös monin muun tavoin. Kymmenen prosentin avustuksen lisäksi helsinkiläiset taloyhtiöt saavat tarvittaessa myös neuvontaa ja opastusta, joka saattaa olla arvokkaampaa kuin suora rahallinen tuki.
Mistä hissi ostetaan?
Kaikki alkaa taloyhtiön tahdosta asennuttaa hissi talon asukkaiden hyödyksi ja iloksi. Asiasta pitää tehdä yhtiökokouksessa päätös, minkä jälkeen voidaan ryhtyä toimeen.
Koska hissin asentaminen vanhaan taloon on aina yksilöllinen tapahtuma, tarvitaan oma suunnittelija, arkkitehti, tekemään tarvittavat piirustukset. Uusi hissi vanhaan taloon vaatii rakennusluvan ja siis kotikunnan asianomaisen viranomaisen päätöksen.
Vaihtoehtoja on usein monta.
- Vanhaan portaikkoon voidaan timanttileikata tila uudelle hissille, ellei portaikko ole niin tilava, että hissi mahtuu vanhaa pilkkomatta.
- Yksi mahdollisuus on poistaa portaikko kokonaan tai osittain, rakentaa sen tilalle hissi ja uusi portaikko talon ulkopuolelle.
- Asian voi tehdä myös päinvastoin: rakennetaan uusi hissikuilu talon ulkopuolelle ja pidetään portaikko entisellään.
Lisäpulmia tuovat vielä hissin vaatimat tekniset tilat hissikuilun ylä- ja alapuolella. Niitä ei vanhoissa taloissa aina ole.
Hissittömien talojen portaikot on kaiken lisäksi joskus suunniteltu niin, että varsinaisella kerrostasanteella ei ole tilaa hissille eikä sen oven avautumiselle, kerrosten puolivälissä kyllä. Sellainen aiheuttaa melkoisia lisäpulmia hissin toteuttamiselle. Siksi hissiprojekti - kun taloyhtiö on päättänyt sen aloittaa - edellyttää aina, että talolla on kunnollinen, ammattitaitoinen suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi.
Kun luvat ovat kunnossa, tehdään avustushakemus ARA:lle ja kun se on hyväksytty, voidaan ryhtyä töihin – mutta ei ennen.
Helsingissä hissiasiamies
Apua on onneksi saatavissa. Helsinkiläiset ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä kaupunkilaisten apuna on hissiasiamies. Hän osaa auttaa taloyhtiöitä hissiprojektissa alusta alkaen ja voi tulla henkilökohtaisesti paikalle taloyhtiöiden kokouksiin kertomaan hissin asentamisesta.
Myös hissin valmistajat ja asentajat ovat valmiita auttamaan taloyhtiöitä. Suurten hissiyhtiöiden kuten Koneen, Schindlerin ja Otiksen rinnalla on pienempiä, juuri jälkiasennushisseihin erikoistuneita suomalaisia yhtiöitä, esimerkiksi Amslift ja RH Tekniikka.
Osaavan arkkitehdin ja suunnittelijan löytää esimerkiksi oman talon isännöitsijän, hissiasiamiehen tai hissifirmojen kautta. Suomessa on jälkiasennettavien hissien suunnitteluun erikoistuneita arkkitehteja. Sellainen todella tarvitaan. Talon isännöitsijän pitäisi jo ammattinsakin puolesta tuntea prosessin peruskuviot ja osata löytää tarvittavat ammattilaiset.
Yleensä hissi mahtuu
Hissihankkeessa kannattaa edetä järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Ensiksikin on selvitettävä, voidaanko omaan taloon ylipäätänsä asentaa uutta hissiä.
Helsingin kaupungin hissiasiamies Simo Merilä sanoo, että hissin asentaminen on lähes aina mahdollista, mutta esteitäkin voi olla. Hissiprojektin voi kaataa tilan puute, sillä paloturvallisuusmääräykset ovat kiristyneet. Porraskäytävään pitää aina jäädä tilaa makuupaarien kuljettamiselle.
”Hissien maailma on kuitenkin hyvin mukautuva. Hissikorin muoto voi olla oikeastaan melkein minkälainen tahansa. Tekniikka ei tässä aseta esteitä, sillä nykyisin suunnittelussa käytettävä 3D-mallinnus on mainio työkalu”, Merilä sanoo.
Yläkertaan isompi lasku
”Vuosittain Helsingissä tehdään 70–90 uutta hissiä vanhoihin taloihin. Pääsääntönä voi sanoa, että kaupunki myöntää kymmenen prosentin avustuksen hankkeen kustannuksista, jos ARA on myöntänyt oman avustuksensa.”
”Kustannusten jakautuminen asukkaiden kesken on nykyisin aika selvää, sillä niin sanottu kerroskerroin määrää ylimpänä asuvat maksamaan hissistä suuremman osuuden kuin alakertalaiset. Aikaisemmin kustannusten jako oli joskus isojenkin riitojen aiheena.”
Vaikka kaupunki käyttää vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa hissiavustuksiin, toiminta on itse asiassa kaupungille kannattavaa: jälkiasennushissit tuovat enemmän rahaa kuin vievät, Merilä sanoo.
”Talossa oleva hissi mahdollistaa kotona asumisen keskimäärin jopa kahdeksan vuotta pitempään verrattuna siihen, että hissiä ei ole. Tämä vähentää laitospaikkojen tarvetta ja niistä aiheutuvia kustannuksia varsin huomattavasti.”
”Lisäksi kaupunkilaiset asuvat mielellään kodeissaan, jos se vain on mahdollista. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että hissien tekeminen tuo kaupunkiin työtä ja tuloja.”
Näin vanhan kerrostalon hissiprojekti etenee
1. Taloyhtiön pitää päättää hissin hankkimisesta.
- Helsinkiläiset saavat apua hissiasiamieheltä heti alussa.
2. Hankitaan projektille pätevä suunnittelija.
3. Laaditaan rakennuslupahakemus piirustuksineen.
- Kilpailutetaan hanke.
4. Haetaan hissiavustusta ARAlta ja mahdollisesti kotikaupungilta.
- Useimmat suuret kaupungit myöntävät avustusta.
5. Ryhdytään toimeen.
- Uuden hissin rakentaminen vanhaan taloon vie keskimäärin kolmisen kuukautta, kun suunnitelmat ja luvat ovat kunnossa.
Matti Sovijärvi
