Asunnonostajalla saattaa olla edessään elämänsä kesä. ”Asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet 20 vuoden takaiselle tasolle”, kertoo Hypon pääekonomisti Juho Keskinen. Muutkin kuin kaupoille pyrkivät voivat iloita siitä, että monet asumisen kulut ovat laskeneet.
Asuntomarkkinoilla eletään taas positiivisen käänteen odotuksessa. Kauppaa on käyty hiljaksiin, mutta vuoden alusta lukien kauppamäärä on kuitenkin kuukausi kuukaudelta kasvanut.
Huhtikuussa vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin kiinteistönvälityksessä Tilastokeskuksen mukaan 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuulostaa hyvältä – tosin vertailukohtana vuoden 2023 huhtikuun kauppamäärä on vaatimaton.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilasto kertoo, että myyntiajat ovat edelleen pitkiä suurimpia kaupunkeja myöten. Hintojen laskukin on jatkunut. Tilastokeskuksen mukaan kuudessa suurimmassa kaupungissa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa yli 5 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.
Lasku oli suurinta Vantaalla (-9,1 %) ja Oulussa (-7,7 %). Helsingissä hinnat laskivat 6,4 %. Vain Turussa hinnat nousivat (2,5 %).
Mutta kyllä se tästä. Ennusteissa, myös asuntorahoittaja Hypon markkinakatsauksessa, on myönteinen sävy. Kauppa lähtee toipumaan, vaikka hitaasti.
Hypon pääekonomistin Juho Keskisen mukaan kauppa käy yhä selvästi heikommin kuin 2010-luvulla keskimäärin, joten tilanne voi muuttua herkästi, eikä tälle vuodelle voi lupailla kummoistakaan hintojen nousua. Vasta ensi vuodelle Hypo ennustaa keskimäärin parin prosentin hinnannousua.
Toisaalta markkinat ovat nyt otolliset ostajalle. Juho Keskinen on laskenut, että asuntojen reaalihinnat ovat suunnilleen 20 vuoden takaisella tasolla. Reaalihinnasta on poistettu inflaation eli yleisen kustannustason nousun vaikutus. Asunnot ovat siis halventuneet reippaasti suhteessa muihin hintoihin ja kustannuksiin.
Vaikka kuluttajien ostovoiman kehityksessä oli viime vuosina iso pudotus, nyt tulot ja ostovoima taas paranevat. Korotkin laskevat vähitellen. Tilanne on herkullinen etenkin ensiasuntoa etsivälle tai isompaan asuntoon vaihtavalle, joka saattaa selvitä vaihdosta aiempaa pienemmällä välirahalla, Juho Keskinen sanoo.
Energian hinnoissa isoin pudotus
Asumisen talous on kevenemässä muillakin kuin asuntoa ostavilla. Kun taloyhtiöissä on pari viime vuotta kärvistelty kovien kustannus- ja vastikenousujen kanssa, nyt monet asumisen juoksevat kulut ovat laskeneet.
”Sähkö ja lämmitysenergia ovat edullisempia kuin vuosi sitten, samoin korjaus- ja huoltokustannukset”, Juho Keskinen kertoo. ”Asuminen ei ole ollut yhtä edullista aikoihin.”
Hän arvioi, että kulujen vuoksi isoihin vastikekorotuksiin joudutaan turvautumaan enää lähinnä sellaisissa taloyhtiöissä, joissa vastikkeen saattaminen ajan tasalle on laiminlyöty aiemmin.
Asumisen kustannuksia vähentää myös korkojen lasku, joka vaikuttaa sekä asuntolainoihin että taloyhtiölainoihin ja siten yhtiövastikkeisiin.
Korkoruiske vaikuttaa vähitellen
Korkojen laskua on odotettu kuumeisesti, mutta ennusteet keskuspankkien koronlaskutahdista ovat huomattavasti maltillistuneet viime vuodenvaihteen jälkeen.
Lisäksi markkinakoroilla, kuten asuntolainojen yleisimmillä viitekoroilla euriboreilla, on taipumus ennakoida Euroopan keskuspankin EKP:n korkoliikkeitä. Siksi esimerkiksi EKP:n ensimmäinen koronlasku on hinnoiteltu 12 kuukauden euriboriin jo loppukeväästä.
Asuntovelallisten koroissa ja kuukausimaksussa muutokset näkyvät vähitellen. Jos lainan viitekorkona on 12 kuukauden euribor, lainan korko tarkistetaan kerran vuodessa korontarkistuspäivänä.
Markkinat äkisti kääntävää ”korkoruisketta” ei siis ehkä nähdä, mutta kyllä korkojen laskulla silti iso vaikutus on.
”Korot ja työmarkkinatilanne painavat asuntomarkkinoilla eniten. Työttömyys on lisääntynyt, ja vaikka siinä ei ole tapahtunut hälyttäviä muutoksia, kotitaloudet pelkäävät työpaikan menetystä ja näkevät Suomen talouden synkkänä. Se on saanut kuluttajat varovaisiksi asunnonostossa ja muissa isoissa hankinnoissa”, Juho Keskinen sanoo.
Jos keskuspankin koronlaskun ansiosta talouden veto euroalueella paranee, myös Suomen talous voi virkistyä. Se vahvistaisi kuluttajien uskoa tulevaan.
Ulla Simola
