Taloyhtiön ja osakkaan vakuutukset antavat yhdessä varsin kattavan suojan, jos ne ovat ajan tasalla. Mutta kenen vakuutuksesta vesivahinko korvataan?
Kotona sattuu monenlaisia haavereita. Valtaosa isommista vahingoista liittyy tavalla tai toisella vesivuotoihin.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen jaostopäällikkö Jussi Korpelainen sanoo, että taloyhtiössä asuvalle marssijärjestys on vahinkotapauksessa selvä.
"Ensin tulee ottaa yhteys isännöitsijään tai huoltoyhtiöön, jotta vahinko saadaan rajattua ja vauriota päästään korjaamaan mahdollisimman nopeasti", Korpelainen ohjeistaa.
Sen jälkeen tehdään vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Taloyhtiöllä on vahinkojen varalta kiinteistövakuutus. Huoneistossa asuva osakas tai vuokralainen voi puolestaan hakea korvauksia omasta kotivakuutuksestaan.
Taloyhtiön ja osakkaan vastuunjako ratkaisee
Kummasta vakuutuksesta vahinko sitten korvataan?
Vakuutusyhtiö Fennian vastaava asiantuntija Anne Salonen-Kakko sanoo, että koti- ja kiinteistövakuutuksissa rajanveto vastaa pitkälti taloyhtiön ja osakkaan välistä vastuunjakoa asunnon kunnossapidosta. Tässä huomioidaan kuitenkin vakuutusehdot ja niissä määritelty vakuutuksen kattavuus.
"Kiinteistövakuutus kattaa rakennukselle aiheutuneita vahinkoja vakuutusehtojen mukaisesti. Asunnon omistajan tai vuokralaisen kotivakuutuksesta taas korvataan kodin irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja. Lisäksi kiinteälle sisustukselle koituneita vaurioita voidaan korvata, ellei niitä korvaa jokin toinen taho", Salonen-Kakko tiivistää.
Kiinteistövakuutus korvaa esimerkiksi vesivuodosta, tulipalosta tai myrskystä aiheutuneita vahinkoja talon rakenteille ja talotekniikalle.
Huoneistoissa kiinteistövakuutus kattaa taloyhtiön vastuulla olevat asiat. Ne perustuvat asunto-osakeyhtiölain säännöksiin, mutta usein vastuunjaosta on tarkennuksia taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä.
Parannukset menevät osakkaan piikkiin
Joskus kiinteistövakuutuksesta voidaan käsitellä myös vahinkoja, jotka aiheutuvat osakkaan kiinteälle sisustukselle. Silloin korvaus rajoittuu kuitenkin vain taloyhtiön noudattamaan perustasoon, sanoo Ifin omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Jori Schiestl.
"Sen ylittävät parannukset menevät osakkaan piikkiin, mutta niistä korvauksia on mahdollisesti haettavissa kotivakuutuksesta.”
Osakas on saattanut tehdä asunnossa itse parannuksia esimerkiksi teettämällä lattiaremontin tai uusimalla keittiön. Silloin uusi parketti tai keittiön kaapit kuuluvat kotivakuutukseen.
Schiestlin mukaan vakuutusyhtiöt arvioivat aina tapauskohtaisesti, korvataanko vahinkoja kiinteistö- tai kotivakuutuksesta.
"Jos vaikkapa pyykkikoneen vuotovahinko rajoittuu ainoastaan huoneiston kiinteisiin pintoihin, vahinko korvataan pääsääntöisesti osakkaan kotivakuutuksesta", Schiestl sanoo.
Vakuutuksissa pieniä päällekkäisyyksiä
Finen Korpelaisen mukaan kiinteistö- ja kotivakuutukset voivat mennä osittain päällekkäin, jos vahinko koskee sekä asukkaan vastuulla olevia pintoja että taloyhtiölle kuuluvia rakenteita.
Tyypillinen tapaus on, että vaikkapa astianpesukoneen vuoto kastelee lattiapintojen ohella myös välipohjan rakenteita. Samoin rakenteiden sisällä vuotaneen putken korjaustöissä joudutaan usein korjaamaan myös huoneiston pinnoitteita.
"Tällaisissa tilanteissa rakenteille aiheutunut vahinko käsitellään kiinteistövakuutuksesta, mutta pinnoitteiden osalta vahinko voi ainakin osittain kuulua kummankin vakuutuksen korvauspiiriin. Tämä riippuu vakuutusehtojen sisällöstä."
Korpelaisen havaintojen mukaan silloin, kun myös rakenteita on kastunut, kiinteistövakuutuksen myöntäjä tekee useimmiten ensin päätöksen.
"Sen jälkeen katsotaan, jääkö korvattavaa myös kotivakuutuksesta.”
Omakotitalossa ei samanlaista rajanvetoa
Omakotitaloissa rajanvetoa koti- ja kiinteistövakuutuksen välillä ei tarvitse pohtia, sillä niiden kotivakuutukset kattavat sekä itse rakennuksen että irtaimiston.
"Asuinrakennuksen ohella kotivakuutuksella voidaan vakuuttaa myös mahdolliset piharakennukset.”
Korpelaisen mukaan vakuutusehtojen mukaan piharakennukset ja -rakennelmat voivat sisältyä vakuutukseen automaattisesti johonkin tiettyyn euro- tai neliömäärään asti. Lähtökohtaisesti ne on kuitenkin vakuutettava erikseen.
Vakuutusturva voi vaatia päivitystä
Asuipa sitten kerros-, rivi- tai omakotitalossa, oman kodin vakuutusturva on aika ajoin hyvä tarkistaa. Sama pätee taloyhtiön vakuutusten riittävään kattavuuteen.
Kotivakuutusten hintaa ja laajuutta voi haarukoida vakuutusyhtiöiden vakuutuslaskureilla. Taloyhtiöt voivat hyödyntää myös vakuutusmeklareiden palveluja sopivan kiinteistövakuutuksen löytämisessä.
Sekä koti- että kiinteistövakuutusten hintaan vaikuttaa muun muassa omavastuu eli osuus, jonka vakuutuksen ottaja maksaa vahingon kuluista. Esimerkiksi kotivakuutuksissa omavastuun voi valita parista sadasta muutamaan tuhanteen euroon.
Vakuutuksen hintaan vaikuttaa on myös vakuutusmäärä, josta omaisuus vakuutetaan.
Kotivakuutuksissa vakuutusyhtiöt tarjoavat nykyisin ensisijaisesti täysarvovakuutuksia, joissa vahinkokorvaus maksetaan tuhoutuneen omaisuuden arvon mukaan. Tällöin vakuutusmaksuun vaikuttavat ennen muuta asunnon pinta-ala ja muutamat muut perusasiat.
"Täysarvovakuutuksissa kannattaa varmistaa, että vakuutuskirjassa asunnon tai omakotitalon pinta-ala on todellisen pinta-alan mukainen", Fennian Salonen-Kakko huomauttaa.
Täysarvovakuutuksessa omaisuuden kokonaisarvoa ei arvioida vakuutusta tehtäessä, vaan vasta vahingon tapahduttua. Korvauksen määrään voi vaikuttaa esimerkiksi vahingoittuneen omaisuuden ikä.
Vakuutusmäärät kannattaa tarkistaa
Täysarvovakuutuksen sijaan koti- ja kiinteistövakuutuksille voi ottaa euromääräisen vakuutuksen. Finen Jussi Korpelainen kehottaa varmistamaan, että valittu summa vastaa vakuutuksenottajan tarpeita.
"Turvallisinta on, että summan mitoittaa rakennuksen jälleenhankinta-arvon mukaan."
Vakuutuksiin voi sisältyä myös erillisiä enimmäiskorvausmääriä. Tämä pätee esimerkiksi kotivakuutuksessa osakkaan vastuulla oleviin kiinteisiin sisustuksiin.
Korpelaisen mukaan onkin hyvä varmistaa, että kiinteiden sisustusten enimmäiskorvausmäärä on asunnon tasoon nähden riittävä.
"Jos vaikkapa savuvahingon vuoksi kaikki pinnat joudutaan uusimaan, kymppitonnin enimmäiskorvaus tuskin tähän riittää."
Ikävähennys pienentää vakuutuskorvauksia
Omaisuutta koskeviin vakuutuksiin liittyy yleensä ikävähennyksiä, jotka pienentävät korvauksia tavaran tai rakennuksen teknisten järjestelmien ikääntyessä.
Korpelaisen mukaan esimerkiksi taloyhtiön kannattaa tarkistaa, miten vaikkapa ikääntyneet vesi- ja viemäriputket vaikuttavat korvauksiin.
Vakuutusehdoissa on eroja, mutta putkivuodoissa ikävähennyksen enimmäismäärä on tyypillisesti 60 prosenttia. Vähennykselle voi lisäksi olla euromääräinen enimmäismäärä.
Vakuutuskorvauksen alenemisella voi olla taloyhtiölle iso taloudellinen merkitys.
"Taloyhtiö voi kuitenkin hallita riskejä ja välttyä ikäviltä yllätyksiltä huolehtimalla remonteista ajoissa ja teettämällä ne ammattilaisilla", Korpelainen sanoo.
Hänen mielestään vuotovahinkojen varalta taloyhtiössä voi olla paikallaan pohtia myös kiinteistövakuutuksen laajuutta. Monissa perustason kiinteistövakuutuksissa vuotovahingon korvattavuus edellyttää putken tai laitteen rikkoutumista.
"Laajemman turvan vakuutuksissa voidaan korvata myös muita vahinkoja, jotka aiheutuvat esimerkiksi auki jääneestä hanasta", Korpelainen sanoo.
Ifin Jori Schiestl muistuttaa, että omaisuusvakuutuksiin liittyy aina suojeluohjeita, joita noudattamalla ehkäistään vahinkojen syntymistä ja pienenennetään niitä. Ohjeiden laiminlyönnistä saattaa seurata vakuutuskorvauksen alentaminen tai epääminen.
"Kotivakuutuksessa suojeluohjeen laiminlyönti voi olla esimerkiksi pesukoneen jättäminen pyörimään asunnossa ilman valvontaa."
Vesivuotojen korvauksista eniten riitoja
Finanssiala ry:n mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vuotovahingoista aiheutuvia korvauksia noin 160 miljoonaa euroa vuosittain. Tulipalovahinkoja korvataan noin 200 miljoonalla eurolla.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine antaa maksuttomasti neuvoja vakuutusasioiden ongelmatilanteissa ja ratkoo niihin liittyviä valituksia. Jaostopäällikkö Jussi Korpelainen kertoo, että kiinteistö- ja kotivakuutuksen korvausasioissa Fineen tulee vuosittain vireille noin sata riita-asiaa.
"Kiistat liittyvät tyypillisesti siihen, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös ollut oikea tai onko maksettu korvausmäärä ollut kohdillaan", Korpelainen sanoo.
Hänen mukaansa eniten valitetaan tapauksista, joissa vakuutusyhtiö on evännyt korvaukset tai alentanut niitä esimerkiksi vesivahingoissa. Kielteisen korvauspäätöksen perusteena on tyypillisesti virheellisesti asennettu putki tai märkätilan puutteellinen vedeneristys.
Mikä vakuutus korvaa? Tässä neljä esimerkkiä
1. Pesukoneen vuotovahinko asunnossa
Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa yleensä putkivuodoista talon rakenteille aiheutuneita vesivahinkoja.
Kiinteistövakuutuksen ehdoissa voi olla kuitenkin rajoitus, että liitosten tai tiivisteiden vuotamisesta tai ikääntymisestä johtuvaa vahinkoa ei korvata. Silloin huoneiston pinnoitteet ja kiinteät kalusteet saattavat tulla kuitenkin korvattavaksi kotivakuutuksesta, jos vuotovahinko täyttää vakuutuksen ehdot.
Jos pesukoneen vuoto johtuu asukkaan huolimattomuudesta, kyseeseen voi tulla myös asukkaan kotivakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus, josta korvataan taloyhtiölle aiheutuneita vahinkoja.
2. Kylpyhuoneen vedeneristys läpäisee kosteutta
Vaikka märkätila olisi aikanaan rakennettu sen ajan rakennusmääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti, voi vedeneriste vähitellen kuivua tai hapertua laattojen alta ja menettää vedeneristyskykynsä. Silloin mahdollinen vuotovahinko ei tule vakuutuksesta korvattavaksi.
3. Vesikatto vuotaa
Vesikaton läpi syntyviä vuotoja korvataan vakuutuksista vain rajoitetusti. Esimerkiksi lumen tai jään painosta tai liikkumisesta aiheutuvia katon vaurioita ja edelleen vuotoja ei yleensä lainkaan korvata.
Korvattavaksi voi tulla kuitenkin tilanteita, joissa vesikatto rikkoutuu äkillisesti ulkopuolisesta syystä, esimerkiksi myrskytuulen seurauksena.
4. Sijaisasunto vahingon korjauksen ajaksi
Jos vakituinen asunto menee remonttiin kotivakuutuksesta korvattavan syyn vuoksi eikä asunnossa voi asua, kotivakuutuksesta korvataan yleensä kohtuullisia ylimääräisiä asumiskustannuksia.
Korvaus saattaa edellyttää, että ylimääräiset asumiskustannukset hyväksytetään etukäteen vakuutusyhtiöllä.
Joidenkin vakuutusehtojen mukaan voidaan laskea myös muuttamisesta, sijaisasunnon hankkimisesta sekä pidentyneestä työmatkasta aiheutuneita kustannuksia.
Lähde: Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine
TUNNETKO VAKUUTUSTERMIT? | Mitä tarkoittaa ikävähennys, entä täysarvovakuutus tai rajoitusehdot? Lue lisää termeistä digilehdestä, Taloustaito 8/2025 s. 15.
Matti Remes
