veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Sote – säästökone vai rahalinko?

Teemu Lehtinen
Teemu Lehtinen

Maksajan asialla

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa Twitterissä @TeemuTLehtinen

Hallituksen luonnostelemasta sote-uudistuksesta annettiin syyskuun lopulla yhteensä 773 lausuntoa. Myös Veronmaksajain Keskusliitto antoi omansa.

Ongelmia ja korjausta vaativia asioita löytyi paljon.

Nyt jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, saako hallitus syksyn aikana luonnoksen puutteita niin paljon korjattua, että muokattu esitys päätyisi lopulta eduskunnan käsittelyyn.

* * *

Ihan aluksi on syytä esittää peruskysymys: onko uudistuksella mahdollista säästää rahaa?

Sote-palvelujen osuus väestön ikääntymisen aiheuttamassa julkisen talouden kestävyysvajeessa on suuri. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnollisesti oltava kestävyysvajeen pienentäminen kustannusten kasvua hillitsemällä.

Sote-palveluiden tuottavuuden jatkuva parantaminen on tarpeen, jotta palveluiden riittävä saatavuus ja laatu voidaan turvata samalla, kun rahoitusraami pidetään tiukkana.

Sote-maakunnille on siksi annettava riittävästi mahdollisuuksia palvelujen joustavaan ja tehokkaaseen järjestämiseen myös yksityisiä palvelutuottajia hyödyntäen. Esityksessä tätä kahlitaan liikaa. Maakuntien vaihtoehtoja palvelujen järjestämisessä on selvästi lisättävä.

* * *

Valtio rahoittaisi esitetyn sote-uudistuksen.

Tällainen uudistus voi periaatteessa onnistua hillitsemään sote-palvelujen kustannusten kasvua, jos kustannusten valvonta on tehokasta ja maakunnat sitoutuvat asetettavaan kustannusraamiin.

Esimerkiksi Tanskassa valtion rahoitukseen perustuva sote on pystytty yhdistämään maakunnalliseen järjestämisvastuuseen tavalla, jossa menojen kasvua hillitään tehokkaasti. Tähän pitää päästä myös Suomessa, jos uudistusta halutaan viedä eteenpäin esitetyltä pohjalta.

* * *

Kuntien kohtelussa on paljon korjattavaa.

Esitysluonnoksessa kuntien rahoituksen enimmäismuutos rajattaisiin +/- 100 euroon asukasta kohden. Esitetty ratkaisu leipoisi siten perusteettomasti joistakin kunnista ”voittajia” ja toisista ”häviäjiä” nykytilaan nähden.

Tämä esitys on kestämätön. Kunnille ei pidä aiheuttaa sote-uudistuksella keinotekoista painetta kunnallisverojen kiristämiseen. Kuntien enimmäismuutos tulee siksi rajata +/- 0 euroon asukasta kohden.

* * *

Oma lukunsa on esitetty Uudenmaan erillisratkaisu.

Uudenmaan sote-himmeli on aika väkinäisen oloinen konstruktio, jossa alueen kunnat, sairaaloita pyörittävä HUS, kaupunki-maakunta Helsinki sekä neljä muuta perustettavaa sote-maakuntaa hääräisivät päällekkäin ja lomittain alueella, jossa asuu kolmannes koko maan väestöstä.

Uudenmaan erillisratkaisua tullaan pohtimaan sekä perustuslain että yleisen toimivuuden kannalta. Asiaa ei helpota sekään tosiasia, että uudistuksen rahanjaossa Uusimaa on suurin menettäjä.

* * *

Entä kansalaisten verotus? Uudistuksessahan lähes kaksi kolmasosaa kunnallisverosta siirrettäisiin valtion tuloveroon.

Esityksessä on lähdetty siitä, että kenenkään verotus ei saa tämän muutoksen takia kiristyä. Tämä on oikea lähtökohta.

Veronsa maksavan kansalaisen kannalta oleellisinta on hänen maksamiensa tuloverojen kokonaismäärä, ei se mikä osa tuloveroista menee valtiolle ja mikä kunnalle.

Teemu Lehtinen

Kolumni ilmestyy Taloustaidossa 7.10.2020.

Kommentit (1)
 
  • Jari Ylinen 3.10.2020 22:26
     
    SOTE-uudistus ei ehdotetussa muodossa laske terveydenhuollon kustannuksia, koska valtion hallinto on tehnyt ja jättänyt tekemättä useita päätöksiä, jotka johtavat lähivuosina merkittävään kustannusten kasvuun oli hallinto järjestetty miten tahansa. Näitä terveyspoliittisia päätöksiä ovat:
    - uuden hallintoportaan muodostaminen kaikille eri SOTE-alueille - ei hallinto ole ilmaista vaan veronmaksaja kustantaa sen
    - terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöönottoa, joita markkinoidaan säästöillä - käytännössä lisäävät menoja ja heikentävät tuottavuutta kuten Uudella maalla on osoitettu, tuottavuus laskee ja järjestelmän voitot menevät ulkomaille. Useita eri järjestelmiä on tulossa käyttöön eri SOTE-alueille ja järjestelmät eivät keskustele toistensa kanssa. Digi-osaamista ei ole hankintoihin liittyen vaan ostetaan kehitysaihioita ja maksetaan niiden kehittämisestä! Tämä raha kannattaisi jättää kotimaahan. On pyritty estämään terveydenhuollon palvelujen ulkoistamista, mutta ei ole tiedostettu, että terveydenhuolto toimii tulevaisuudessa pitkälti tietotekniikkaan liittyen, joka on käytännössä jo suurelta osin ulkomaistettu eikä vain ulkoistettu.
    - lääkäreitä koulutetaan yhä enemmän, koska halutaan että heitä riittäisi syrjäseuduillekin, mutta se ei ole tähänkään asti toiminut vaan lääkärit jäävät lähinnä yliopistopaikkakunnille, johon he kotiutuvat kuuden vuoden opintojen aikana. Lääkärin palkkapotti luonnollisesti kasvaa lääkärimäärän kasvun myötä, mutta tämä ei ole suurin kustannustekijä vaan lääkärien määräämät tutkimukset ja hoidot, jotka lisääntyvät lääkärien myötä - medikalisoituminen lisääntyy väistämättä.
    - Kun SOTE-alue on työntantaja, kunnan sijasta, tullaan palkat yhtenäistämään terveydenhuollossa. kaikissa ammattiryhmissä, eikä niitä voida yhtenäistää alaspäin.
    Veronmaksajien yhdistyksen kannattaa vahvasti kiinnittää huomio edellä mainittuihin kustannustekijöihin!!!
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit