Julkinen talous on raskaasti alijäämäinen ja velka kasvaa hurjaa vauhtia.
Julkisen talouden saattaminen kestävälle tolalle edellyttääkin meiltä jatkossa lisää sopeutustoimia.
Hallitus hakee vielä tällä vaalikaudella miljardin euron lisäsäästöjä.
Mittavan sopeutuksen pitää jatkua myös ensi vaalikaudella. Tästä yleisestä lähtökohdasta tuntuu olevan jopa kohtalainen konsensuskin.
Nykyisen hallituksen lisäksi myös ainakin kaksi suurinta oppositiopuoluetta ovat viestineet sopeutuksen tarpeesta seuraavien eduskuntavaalien jälkeenkin, jos ne ovat vuorostaan hallitusvastuussa.
Tarvittavien toimien mittaluokka ja sopeutuksessa käytettävät keinot ovatkin sitten toinen juttu.
Kaikki ovat herttaisen yksimielisiä siitä, että koheneva talouskasvu ja paraneva työllisyys ovat paras reitti kohti tasapainoisempia budjetteja.
Mutta mitä muuta pitäisi tehdä, jos ja kun pelkästään kasvun varaan tasapainotusta ei voida jättää?
Menosäästöjä vai kireämpiä veroja?
Katsotaanpa.
* * *
Julkisten menojen ennustetaan Suomessa olevan tänä vuonna peräti 57,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on EU:n ehdotonta huippua.
Vain Ranska on tällä mittarilla arvioituna meidän rinnalla. Muut pärjäävät yleensä paljon vähemmällä.
Esimerkiksi Ruotsissa julkiset menot ovat vain 49,5 prosenttia ja Tanskassa 47,8 prosenttia suhteessa niiden kansantuotteisiin. Koko EU:n keskiarvo on 49,6 prosenttia.
Ero on revennyt massiiviseksi. Jos julkisten menojen suhde kansantuotteeseen olisi Suomessa tänä vuonna sama kuin Ruotsissa, menojen määrä olisi 23 miljardia euroa pienempi.
Ei, tämä ei tarkoita sitä, että meidän tulisi tässä ja nyt leikata julkisia menoja noin paljon. Se olisi tietysti jo käytännössä mahdotonta, ja johtaisi myös koko maan entistä pahempaan talousahdinkoon.
Mutta julkisten menojen muutosten etumerkin pitäisi olla kaikille päivänselvä.
Julkiset menot ovat menneet Suomessa katosta läpi, kun ne suhteutetaan talouden kantokykyä heijastavaan kansantuotteeseen.
Ensisijaista keinoa tasapainottaa julkista taloutta ei pitäisikään hakea yhtään kauempaa.
Menosäästöille ei ole mitään järkevää vaihtoehtoa.
* * *
Entä ne verot?
Jos kireä verottaminen olisi avain tasapainoiseen julkiseen talouteen, ei Suomella olisi mitään ongelmaa. Suomen kokonaisveroaste eli verojen suhde kansantuotteeseen on nimittäin yksi koko maailman korkeimmista.
Verotus on siis meillä jo valmiiksi tapissa, joten siinä ei yleisen kiristämisen varaa enää ole.
Nykyinen hallitus on tämän myös viisaasti todennut, ja toteuttaa nyt päinvastoin talouskasvua edistäviä kohdennettuja veronkevennyksiä.
Onnistuessaan kasvupolitiikka on hyvä tapa tasapainottaa julkista taloutta. Kansantuotteen kasvun koheneminen ja työllisyyden paraneminen purkavat myös osaltaan painetta uusiin menosäästöihin.
Paras tapa alentaa julkisten menojen huolestuttavan korkeaa suhdetta kansantuotteeseen onkin suhdeluvun jakajan eli kansantuotteen suurentaminen.
Siinä on mittava työsarka niin nykyiselle kuin seuraavallekin hallitukselle.
Teemu Lehtinen
Kommentoi