Kuinka monta euroa on 42,5 prosenttia?

Suomen kokonaisveroasteen eli verojen yhteismäärän suhteessa kansantuotteeseen ennustetaan alenevan tänä vuonna 42,5 prosenttiin. Laskua on tuntuvasti vuodesta 2015, jolloin koko viime vaalikauden kestäneiden veronkiristysten jäljiltä veroaste oli peräti 43,9 prosenttia.

Verotus kevenee, siis vähenevätkö myös verotuotot? Hyvinvointiyhteiskunta kun ei elä prosenteista vaan euroista.

Olennaista on siis kysyä, kuinka paljon se 42,5 tai 43,9 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen tarkoittaa todellisina verotuottoina.

Kun kansantalous kasvaa, useimmat veropohjatkin kasvavat siinä samalla. Palkkoja maksetaan enemmän, kulutus lisääntyy ja niin edelleen. Kaikesta tästä kerätään kasvavia verotuottoja, vaikka verotus yleisesti jonkin verran kevenisikin. Tämä vaalikausi on siitä hyvä esimerkki.

Vuoden 2015 nykyistä selvästi kireämpi verotus kerrytti veroja vain 92 miljardia euroa. Tänä vuonna aiempaa kevyempiä veroja ennustetaan kertyvän jo 99 miljardia euroa. Vuonna 2019 sata miljardia on menossa kirkkaasti rikki, vaikka verotusta kevennettäisiin vielä vähän lisääkin.

Verotuottojen kasvu on vaikuttavaa ja maltillisena pysynyt inflaatio on nakertanut siitä vain pienen siivun. Yhteiskunnan vuosittaiset verotuotot ovat kasvamassa vuodesta 2015 vuoteen 2018 reaalisesti noin viisi miljardia euroa.

***

Keskustelu verotuksesta käy vilkkaana, eikä tahti tule hidastumaan jatkossakaan. Hyvä niin, sillä asia on tärkeä. Seuraavistakin vaaleista on jälleen tulossa verovaalit.

Jos teemme hyvää veropolitiikkaa, se hyödyttää meitä kaikkia. Vastaavasti huonojen valintojen seuraukset joutuvat kantamaan kaikki suomalaiset - eivät vain ne, joiden verotus kiristyi tai keveni.

Hyvän lopputuleman aikaansaamiseksi olennaista on varmistaa pysyminen kestävän talouskasvun tiellä myös jatkossa. Tässä kannustavalla veropolitiikalla on oma tärkeä osansa.

On syytä toden teolla havahtua kysymään, mikä on suomalaisen työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus alati verkottuvassa maailmassa, väestön ikääntyessä ja teknologiamurroksen paineessa.

***

On siis jälleen kerran linjavalinnan paikka.

Valitaanko paraneva työllisyys, menestyminen kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työstä, laajeneva veropohja ja turvattu hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus?

Jos näin halutaan tapahtuvan, kannattaa jatkossakin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan työhön kohdistuvan verotuksen keventämiseen ja etsiä mahdolliset kiristyskohteet muualta.

Vai halutaanko sittenkin muuttaa kurssia ja pysäyttää työllisyyden paraneminen, heikentää kilpailukykyä, kaventaa veropohjaa ja nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta?

Suoraviivaisin tie päätyä tällaisiin tuloksiin olisi tehdä veropolitiikan täyskäännös ja alkaa kiristää rajusti kaikkia veroja.

Suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on paljon pelissä, kun veropolitiikan linjaa seuraaville neljälle vuodelle valitaan.

Teemu Lehtinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja.

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 11.6.2018.