Suomen kokonaisveroasteen eli verojen yhteismäärän suhteessa kansantuotteeseen ennustetaan alenevan tänä vuonna 42,5 prosenttiin. Laskua on tuntuvasti vuodesta 2015, jolloin koko viime vaalikauden kestäneiden veronkiristysten jäljiltä veroaste oli peräti 43,9 prosenttia.
Verotus kevenee, siis vähenevätkö myös verotuotot? Hyvinvointiyhteiskunta kun ei elä prosenteista vaan euroista.
Olennaista on siis kysyä, kuinka paljon se 42,5 tai 43,9 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen tarkoittaa todellisina verotuottoina.
Kun kansantalous kasvaa, useimmat veropohjatkin kasvavat siinä samalla. Palkkoja maksetaan enemmän, kulutus lisääntyy ja niin edelleen. Kaikesta tästä kerätään kasvavia verotuottoja, vaikka verotus yleisesti jonkin verran kevenisikin. Tämä vaalikausi on siitä hyvä esimerkki.
Vuoden 2015 nykyistä selvästi kireämpi verotus kerrytti veroja vain 92 miljardia euroa. Tänä vuonna aiempaa kevyempiä veroja ennustetaan kertyvän jo 99 miljardia euroa. Vuonna 2019 sata miljardia on menossa kirkkaasti rikki, vaikka verotusta kevennettäisiin vielä vähän lisääkin.
Verotuottojen kasvu on vaikuttavaa ja maltillisena pysynyt inflaatio on nakertanut siitä vain pienen siivun. Yhteiskunnan vuosittaiset verotuotot ovat kasvamassa vuodesta 2015 vuoteen 2018 reaalisesti noin viisi miljardia euroa.
***
Keskustelu verotuksesta käy vilkkaana, eikä tahti tule hidastumaan jatkossakaan. Hyvä niin, sillä asia on tärkeä. Seuraavistakin vaaleista on jälleen tulossa verovaalit.
Jos teemme hyvää veropolitiikkaa, se hyödyttää meitä kaikkia. Vastaavasti huonojen valintojen seuraukset joutuvat kantamaan kaikki suomalaiset - eivät vain ne, joiden verotus kiristyi tai keveni.
Hyvän lopputuleman aikaansaamiseksi olennaista on varmistaa pysyminen kestävän talouskasvun tiellä myös jatkossa. Tässä kannustavalla veropolitiikalla on oma tärkeä osansa.
On syytä toden teolla havahtua kysymään, mikä on suomalaisen työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus alati verkottuvassa maailmassa, väestön ikääntyessä ja teknologiamurroksen paineessa.
***
On siis jälleen kerran linjavalinnan paikka.
Valitaanko paraneva työllisyys, menestyminen kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työstä, laajeneva veropohja ja turvattu hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus?
Jos näin halutaan tapahtuvan, kannattaa jatkossakin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan työhön kohdistuvan verotuksen keventämiseen ja etsiä mahdolliset kiristyskohteet muualta.
Vai halutaanko sittenkin muuttaa kurssia ja pysäyttää työllisyyden paraneminen, heikentää kilpailukykyä, kaventaa veropohjaa ja nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta?
Suoraviivaisin tie päätyä tällaisiin tuloksiin olisi tehdä veropolitiikan täyskäännös ja alkaa kiristää rajusti kaikkia veroja.
Suomalaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on paljon pelissä, kun veropolitiikan linjaa seuraaville neljälle vuodelle valitaan.
Teemu Lehtinen
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja.
Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 11.6.2018.
Kuinka monta euroa on 42,5 prosenttia?
Blogit
-
KUUSISTO 25.4.2024Toivotko nopeaa korkojen laskua? Ei ehkä kannattaisiLähi-idässä Israel ja Hamas käyvät pisintä sotaa alueella sitten vuoden 1948. Tulitaukoneuvottelut ovat takalukossa, ja viime viikkoina konflikti on näyttänyt vain kiihtyvän. Lähi-itä on maailman e...
-
HANÉN 24.4.2024Suomalainen yritystukijärjestelmä on virtahepo olohuoneessaSuomalaisista yritystuista tuntuu olevan mahdotonta saada avointa ja järkevää keskustelua aikaiseksi. Jokainen keskustelun yritys jää torsoksi, oireilee läheisriippuvaisesti tai kärsii vakavista de...
-
VÄISÄNEN 22.4.2024Pysyviä päätöksiä ja ajoittaista vi**uiluaMietin mitä jää kun mä lähden täältä. Orpon hallituksen viikate niittää valtion menopuolta vähintäänkin agressiivisesti, mutta varsin epäempaattisesti saksiaan heilutellen. Sellainen vinkki jatkoo...
-
KUKKASNIEMI 22.4.2024Kaksi syytä miksi USA:n voittokulku jatkuu – ja kaksi syytä miksi se päättyyFinanssikriisin kurssipohjista tuli joitakin viikkoja sitten kuluneeksi 15 vuotta. Lyhyitä ajanjaksoja lukuun ottamatta tuo 15 vuotta on ollut USA:n osakemarkkinoiden ylivoimaa. Voiko voittokulku j...
-
RASK 19.4.2024Vastuullisuus vetää naisia – mitkä ovat sen syitä ja seurauksia?Opettaja, lääkäri, juristi, psykologi, sairaanhoitaja tai kätilö... Nämä olivat yleisimpiä vastauksia, kun yläasteikäisiltä tytöiltä kysyttiin , missä ammatissa he uskovat työskentelevänsä kolmekym...
-
KOTAMÄKI 18.4.2024Työeläkkeiden leikkauksistakin pitää voida keskustellaTyöeläkejärjestelmään kohdistuvat sopeutustoimet ovat olleet viime aikoina tapetilla. Hallitus päätti kehysriihessä kiristää eläketulovähennystä ja eläkkeensaajan asumistukea. Itse eläkejärjestelmä...
-
MALINEN 17.4.2024Ovatko hallinnon veroruuvit jo liian kireällä?Julkisen talouden valtava säästötarve ei varmasti ole viimeksi kuluneen vuoden aikana jäänyt kenellekään epäselväksi. Juustohöylä ei leikkauksissa riitä, vaan niukkuutta on jaossa vähän kaikkialla....
-
OKSANEN 16.4.2024Turha tora eläkkeistä – sinulla on enemmän yhteistä isovanhempiesi kanssa kuin luulitkaanJulkisen talouden säästöaikoina ei voi välttää keskustelua eläkkeistä. Ja kun se alkaa, ottavat mielikuvat nopeasti vallan. Milloin ollaan koskemassa ”itse kerättyihin” eläkesäästöihin, milloin taa...
-
KALLUINEN 12.4.2024Kuinka autoilun verotus on kehittynyt suhteessa palkansaajan tuloihin 2011–2024?Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka autoilijan verotus ja energiakustannukset ovat kehittyneet vuodesta 2011 alkaen palkansaajan ansiokehitykseen suhteutettuna. Tarkastelussa henkilön tulot ke...
-
LEHTINEN 11.4.2024Veroaste saa laskea, kun talous kasvaaYhteiskunnallisessa keskustelussa yksi haitallisimmista vääristä käsityksistä on harhaluulo, jonka mukaan julkisen sektorin rahoittaminen ja velkaantumisen hillitseminen edellyttävät veroasteen pit...
Kommentoi