veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kellumme velkamerellä – mitä tapahtuu koronan jälkeen?

Teemu Lehtinen
Teemu Lehtinen

Maksajan asialla

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa Twitterissä @TeemuTLehtinen

Koronan kakkosaallon keskelläkin on hyvä suunnata katseet myös epidemian jälkeiseen aikaan. Rokotteiden valmistumisen myötä maailmalla on mahdollisuus päästä jo ensi vuonna yli pandemiasta.

Missä tilanteessa olemme koronan jälkeen? Ja mitä seuraavaksi tapahtuu?

Akuuttiin kriisiin on vastattu ennennäkemättömällä elvytyksellä. Valtiot ottavat velkaa surutta ja keskuspankit varmistavat osaltaan rahoituksen riittävyyden sekä korkotason pysymisen jatkuvasti nollan tuntumassa.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi kesällä, että maailman valtiot ovat elvyttäneet taloutta jo 11 000 miljardilla dollarilla. Tämä on peräti 12 prosenttia suhteutettuna koko maailman bruttokansantuotteeseen. Ja lisää on tulossa.

Uutta edellisiin talouskriiseihin verrattuna on, että myös aiemmin tiukan talouskurin puolesta puhuneet IMF ja Maailmanpankki ovat tällä kertaa kääntäneet kelkkansa ja kehottavat valtioita reippaaseen velkaelvytykseen.

Ajatuksena on, että velanhoidon kustannusten aleneminen pysyväisluontoisesti lähelle nollaa mahdollistaa valtioiden tuntuvankin lisävelkaantumisen, kunhan vain kansantaloudet saadaan palautettua kasvun tielle. Kasvu hoitaisi velat.

Tavallaan kaikki maailman kansat kelluvat nyt suunnattomalla velkamerellä keskuspankkien ja valtioiden tarjoamissa pelastusveneissä. Seuraavaksi haaksirikkoisten pitäisi löytää turvallinen reitti takaisin kovalle maalle.

* * *

Raha on siis jatkuvasti halpaa ja sitä käytetään paljon. Mitä siitä seuraa säästäjälle ja sijoittajalle?

Kun rahoitus on edullista, ei sijoitusten tuotoltakaan vaadita enää yhtä paljon kuin ennen. Tuottovaatimusta laskee myös vaihtoehtojen puute. Kun raha tuottaa pankkitilillä maatessaan nollan, ei vaihtoehtoisilta sijoituskohteiltakaan vaadita kummoistakaan tuottoa. Ja kun sijoittaja tyytyy pienempään tuottoprosenttiin, voi itse sijoituskohteesta maksaa enemmän.

Yksi luonnollinen seuraus kroonisesti alhaisista koroista on siis monien omaisuuserien kallistuminen. Tämä näkyy yhtä lailla pörssiosakkeiden kaltaisissa arvopapereissa kuin vaikkapa kasvukeskusten asuntojen ja kiinteistöjen arvoissa.

Oma kysymyksensä on, onko näin synnytetty vaarallinen puhkeamistaan odottava kupla, vai onko kyseessä vain normaali arvojen kehitys muuttuneiden olosuhteiden seurauksena.

Säästäjän ja sijoittajan elämä tulee olemaan haastavaa myös koronan väistyttyä.

* * *

Entä kansalainen ja kuluttaja. Miltä hänen maailmansa näyttää koronan jälkeen? Mitä kuluttajat haluavat pandemian otteen hellittäessä tehdä?

Voisi ainakin olettaa, että kaikkea sellaista tehdään erityisellä innolla, mikä on koronakriisin aikana ollut liian riskialtista tai jopa kokonaan mahdotonta.

Stadionit ja areenat epäilemättä täyttyvät koronan väistymistä malttamattomana odottaneista jalkapallofaneista ja elävän musiikin ystävistä. Matkoille ja risteilyille lähdetään, kun viimeinkin taas pääsee. Elokuvissa ja teatterissa käyminen sekä ravintolaruokailu voivat myös olla vahvoja trendejä maailman vapautuessa koronasta.

Sellaista tehdään varmaankin jonkin verran vähemmän, mitä nyt on saanut tehdä vähän liiankin kanssa. Kotoilu ja mökkeily eivät luultavasti innosta aivan entiseen tapaan.

Maailma ei kuitenkaan palaa ennalleen, eivätkä kaikki koronan aiheuttamat muutokset ole kielteisiä. Esimerkiksi etätöitä tehdään pysyvästi enemmän kuin ennen kriisiä, kun siihen on nyt opittu ja totuttu.

Teemu Lehtinen

Kolumni ilmestyy Taloustaidossa 2.12.2020.

 

Kommentit (1)
 
  • Kari Laaksonen 25.12.2020 8:55
     
    Kun rahoitus on edullista, ei sijoitusten tuotoltakaan vaadita enää yhtä paljon kuin ennen. Tuottovaatimusta laskee myös vaihtoehtojen puute. Kun raha tuottaa pankkitilillä maatessaan nollan, ei vaihtoehtoisilta sijoituskohteiltakaan vaadita kummoistakaan tuottoa.

    Ja kun sijoittaja tyytyy pienempään tuottoprosenttiin, voi itse sijoituskohteesta maksaa enemmän.

    Mikä on tämän viimeisen lauseen logiikka?
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä viisi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit