veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Asuntosäästäjäkin kaipaa kannustusta

Teemu Lehtinen

Maksajan asialla

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa Twitterissä @TeemuTLehtinen

Asumistukien määrä kasvaa rajusti. Kymmenessä vuodessa maksettujen asumistukien määrä on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2008 asumistukia maksettiin miljardi euroa, nyt jo yli kaksi.

Miten on sitten mennyt aivan viime vuosina? Hyvien talousaikojen ja paranevan työllisyyden luulisi kaiketi hillitsevän tämän vahvasti tulo- ja tarveharkintaisen etuuden maksatuksia. Toisin on kuitenkin käynyt tällä vaalikaudella.

Vuonna 2015 asumistukia maksettiin 1 716 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 on budjetoitu jo 2 226 miljoonaa euroa. Kasvua on peräti 30 prosenttia, rahassa huimat puoli miljardia euroa.

Asumistuista on tullut massiivinen menoautomatti, joka paisuu kuin pullataikina suhdanteista riippumatta.

******

Asumistuet menevät valtaosin vuokra-asumiseen.

Paljon on käyty keskustelua ja tehty tutkimuksiakin siitä, kenen taskuun asumistuet lopulta päätyvät.

On esitetty perusteltuja epäilyksiä siitä, että ainakin merkittävä osa tuesta päätyy lopulta korkeampien vuokrien kautta vuokranantajille, vaikka alun perin haluttiin tukea vuokralaisia.

Olennaista on kuitenkin myös huomata, että kaikki asumistuet päätyvät joka tapauksessa jonkun taskuun, ja ne on jonkun rahoitettava. Tältä osin marssijärjestys on selvä. Rahat asumistukien maksatuksiin tulevat valtion budjetista eli verovaroista.

******

Asumistukimenojen kasvun hillinnässä tärkeää on hillitä asumiskustannusten kasvua. Riittävä asuntotuotanto kasvukeskuksissa on luonnollisesti yksi keskeinen avain tähän.

Kaikkia ei pidä myöskään patistella ruuhkaisille vuokra-asumisen markkinoille.

Omistusasunto on suomalaisten eniten toivoma asumismuoto. Asuntolainan turvin omaan asuntoon jälkikäteen säästävät kansalaiset eivät myöskään yleensä vieraile asumistukiluukulla.

Tärkeää on siis puhua myös omistusasumisen puolesta. Tietä omaan kotiin on syytä tasoittaa, ei miinoittaa.

Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä?

Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asuntolainojen korkovähennyksen vuosikausia jatkuneen leikkaamisen jälkeen vähennys vakiinnutettaisiin ensi vaalikaudella.

******

Vuonna 2019 asuntolainojen korkovähennyksen verotuki on enää vaivaiset 80 miljoonaa euroa. Verovähennykseen oikeuttaa tällöin vain 25 prosenttia koroista.

Entäpä jos tulevalla vaalikaudella asuntolainojen korkovähennykseen oikeuttaisi 50 prosenttia maksetuista koroista? Tällä ei vielä palattaisi edes kuluvan vaalikauden alun tasoon. Vuonna 2015 vähennykseen oikeutti vielä 65 prosenttia koroista.

Korkovähennyksen osittaisella palauttamisella tultaisiin hyvin maltillisesti asuntovelallisia vastaan tilanteessa, jossa korkojen kääntyminen nousuun on joka tapauksessa jo näköpiirissä.

Jos korkovähennykseen oikeuttaisi ensi vaalikaudella puolet koroista tuki olisi edelleen hyvin maltillinen. Alijäämähyvityksenä saatu etu olisi vain 15–16 prosenttia maksetuista koroista.

Kannustava viesti olisi kuitenkin merkittävä: tuleva hallitus olisi vuokralaisten lisäksi myös omasta kodista haaveilevan asuntosäästäjän puolella ja tukena.  

Teemu Lehtinen 

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 10.10.2018.

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.