veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Raha vaikuttaa ihmissuhteisiin, ja siksi siitä ei mielellään puhuta

Taina Latvala
Taina Latvala

Kirjan Pitoa

Kirjailija Taina Latvala on 80-luvulla syntyneen sukupolvensa vahva ääni. Hänen esikoisteoksensa Arvostelukappale sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2007. Latvalan tuorein teos on nimeltään Venetsialaiset (2018). Seuraa Twitterissä @LatvalaTaina

Teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija Milja Sarkolan esikoisromaanissa Pääomani on herkullinen kohtaus liittyen asunnon hankintaan. Romaanin kertoja, helsinkiläinen nainen, on miehensä kanssa vierailulla Lahdessa miehen veljen ja tämän perheen luona. Pariskunta on juuri ostanut Helsingistä uuden asunnon.

Lankomies utelee, kuinka paljon asunto maksoi. Lainaan tässä lyhyesti romaanin dialogia:

-Oli se aika kallis, vastaan.

-Mutta miten kallis?

-Tosi kallis.

Tämän enempää nainen ei paljasta, sillä rahasta puhuminen on hänelle vaikeaa. Jälkeenpäin nainen murehtii, että hän on ehkä salamyhkäisyydellään tullut loukanneeksi miehen läheisiä.

Olen vasta ehtinyt selailla tuota helmikuussa ilmestynyttä romaania, mutta Sarkolan käsikirjoittaman, samannimisen Pääomani-näytelmän kävin jo katsomassa Q-teatterissa. Siinäkin on mukana tuo äsken mainitsemani kohtaus. Helsingin Sanomien teatteri- ja kirja-arvioissa kyseistä romaania ja näytelmää kutsutaankin kaksosteoksiksi.

Sarkola on ohjannut näytelmän yhdessä Katatriina Nummisen kanssa, joka on toiminut myös esityksen toisena dramaturgina. Näytelmä oli niin mainio, että aion lukea kirjankin. Esitys käsittelee hauskalla ja tarkkanäköisellä tavalla rahan vaikutusta niin ihmissuhteisiin kuin mieleen ja hyvinvointiin.

Näytelmä käynnistyy tilanteesta, jossa helsinkiläispariskunta on allekirjoittamassa lainapapereita. Mukana pankissa on myös Lotta Kaihuan esittämä naisen isä, joka omistaa asunnosta 20 prosenttia. Tunnelma on yhtä aikaa jännittynyt mutta juhlallinen: tästä alkaa uusi elämänvaihe!

Arki asuntovelallisena ei kuitenkaan vaikuta kovin leppoisalta. Eero Ritala näyttelee loistavasti keski-ikäistä, taloudestaan tarkkaa suomenruotsalaista naista, jonka päässä raksuttaa lähes tauoton laskukone. Hän haluaa olla tarkoin selvillä, kuinka paljon asuntolainaa on vielä maksamatta, minkä verran hän on sijoittanut rahastoihin ja kuinka paljon tuloja hän saa ohjaamistaan näytelmistä. Ja muistaahan puoliso (Tommi Korpela) varmasti maksaa oman osuutensa pojan (Lotta Rämä) harrastuksista?

Näytelmä osoittaa, että raha on läsnä jokapäiväisessä arjessa. Silti päähenkilö on kasvanut siihen ajatukseen, että rahasta puhuminen on jotenkin sopimatonta. Tämä aiheuttaa välillä koomisia tilanteita.

 ”Porvarillisen kasvatuksen mukaan on epähienoa puhua rahasta. Mitä enemmän rahaa ja mitä korkeampi palkka ihmisellä on, sitä vähemmän hän siitä puhuu”, Sarkola sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kun näytelmän päähenkilö matkustaa taiteilijaresidenssiin Virginiaan työstämään uutta teostaan, hän päätyy keskustelemaan rahasta muiden taiteilijoiden kanssa.

Tommi Korpelan näyttelemä amerikkalainen valokuvaaja esittää oman teoriansa siitä, miksi kyseisestä aiheesta ei mielellään puhuta. Hänen mielestään ihmiset eivät halua myöntää, kuinka suuri vaikutus rahalla on heidän välisiinsä suhteisiin.

Samoilla linjoilla on Milja Sarkola Helsingin Sanomien haastattelussa. Hänen mukaansa joudumme kaikki välillä huomaamaan, miten raha tuottaa eriarvoisuutta ihmissuhteissamme.

Pääomani-näytelmä herättelee katsojan pohtimaan myös omaa suhdettaan rahaan. Se, miten helppoa tai kiusallista rahasta keskusteleminen milloinkin on, riippuu ainakin omalla kohdallani tilanteesta ja kulloisestakin mielentilasta. On hetkiä, jolloin tuntuu lähestulkoon luontevalta kertoa toiselle, minkä hintaista asuntoa olemme mieheni kanssa käyneet katsomassa tai minkä suuruisen apurahan olen saanut – ja joinakin hetkinä maalailen näistä aiheista yhtä abstrakteja kuvia kuin kubismin ajan taiteilija.

Kirjassaan Kaikki rahasta - Näin säästin kymppitonnin vuodessa Julia Thurén esittelee kuusi hyvää syytä puhua rahasta. Hänen mukaansa rahasta puhuminen purkaa arvolatauksia ja rahaan liittyviä ahdistuksia, vähentää eriarvoisuutta, auttaa selviytymään talouteen liittyvistä huolista, tekee tuloeroja näkyviksi, helpottaa ymmärtämään rahapolitiikkaa ja auttaa ihmisiä käsittelemään rahaa paremmin.

Thurén kertoo kirjassaan, että raha on ollut hänelle pitkään tabu – mutta ajan mittaan hän on oivaltanut, että se voi olla myös ”myönteinen voimavara”. Hän muistuttaa, että omia raha-asioitaan voi itse hallita ja niistä voi keskustella esimerkiksi hyvän ystävän kanssa.

Kirjan sivut tai teatterin näyttämö ovat mielestäni oivallisia areenoita puhua rahasta. Ja kaikkein parasta on, kun rahaan liittyville hankalille tunteille voi oikein hersyvästi nauraa, turvallisesti katsomon suojissa. 

Taina Latvala 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä viisi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit