veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Intohimotyöläinen, muista sinäkin lomailla!

Taina Latvala
Taina Latvala

Kirjan Pitoa

Kirjailija Taina Latvala on 80-luvulla syntyneen sukupolvensa vahva ääni. Hänen esikoisteoksensa Arvostelukappale sai Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2007. Latvalan tuorein teos on nimeltään Venetsialaiset (2018). Seuraa Twitterissä @LatvalaTaina

Kirjailija Franz Kafka totesi eräässä kirjeessään näin: ”A non-writing writer is a monster courting insanity.”

Olen samaa mieltä. Mikäli ihminen kokee sisällään jonkin kutsumuksen – kuten esimerkiksi kirjoittamisen – on hänen seurattava tuota kutsua, tai muuten hän voi huonosti.

Toisaalta ajattelen myös, että kirjailija, joka hakkaa konetta ilman minkäänlaisia taukoja eikä koskaan pidä lomaa, on yhtä lailla vaarassa muuttua hirviöksi.

Kutsumusammatin varjopuolena on se, että työstä voi tulla liiankin tärkeää. Varmasti monet taiteilijat, yrittäjät ja ketkä tahansa työorientoituneet ihmiset ovat huomanneet, miten hankalaa työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan voi olla. Myös taloudelliset paineet saattavat jomottaa takaraivossa.

Sana ”kesäloma” ei välttämättä edes kuulu intohimosorvaajan sanavarastoon, tai jos kuuluukin, hän on laittanut tuon kummallisen yhdyssanan sulkuihin. Niinpä hän istuu kesämökin terassilla tietokone sylissään ja tekee ”vähän töitä” sillä välin, kun muut grillaavat halloumijuustoa ja lämmittävät saunaa.

Päätin listata tähän viisi vinkkiä, jotka toivottavasti auttavat intohimoista työntekijää lomailemaan.

1. Jätä tietokone kotiin, jos lähdet matkalle

Tänä vuonna tein radikaalin ratkaisun: en pakannut konetta mukaan reissuun. Se osoittautui loistavaksi päätökseksi. Reppu oli ihanan kevyt, kun läppäri ei painanut selässä. Lueskelin kirjaa junan makuuvaunussa, kuuntelin musiikkia, katselin ikkunasta ohivilahtavia maisemia.

Lisäksi suosittelen seuraavaa: jos sinulla on työssäsi mahdollisuus delegoida tehtäviä ja jakaa vastuuta muiden kanssa, tee se. Nyt on sinun hetkesi lomailla.

2. Säännöstele kännykän käyttöä

Kaikki tietävät, miten addiktoivia vempaimia älypuhelimet saattavat olla. Omalla kohdallani etenkin sosiaalinen media vie aikaa. Näin kävi myös lomareissulla. Olisihan tuntunut täysin mahdottomalta, etten olisi saanut kertoa ”suurelle yleisölle” käyneeni ensimmäistä kertaa elämässäni vaeltamassa Lapissa.

Kiipesin Kesänkitunturille yli 500 metrin korkeuteen pitkin jyrkkää kivistä Pirunkurua. Vaelsin ja valitin, kuten matkaseuralaiseni saivat tuta nahoissaan – mutta välillä myös pysähdyin ihailemaan jylhiä, kuulaita rinteitä, jotka hehkuivat sammalenvihreinä vasten vesivärinsinistä taivasta.

Olin onnellinen, että tällaistakin kauneutta voi Suomessa olla ja että minulle oli suotu tämä elämys. Maisemat olivat upeat, kuntoni ei niinkään. Tunturin korkeimmalla kohdalla mieheni nappasi itsestään ja minusta selfien, jossa minä itken ja hän nauraa. Tuota kuvaa ei julkaistu missään.

Kun seuraavana päivänä liu’uimme gondolihissillä Ylläs-tunturin huipulle, nauran kuvissa suu auki, täydellisen vapautuneena. Tuosta harvinaisesta hetkestä täytyi tietysti saada todistusaineistoa myös sosiaaliseen mediaan.

Vaikka itse sorrunkin välillä liialliseen someaktiivisuuteen, luulen, että loman aikana olisi hyvä pitää taukoa myös somesisällön luomisesta ja keskittyä sen sijaan järven/joen/meren/tunturipuron/suihkulähteen liplatukseen.

3. Älä tutkaile sähköposteja lomalla

Tätäkään neuvoa en itse noudattanut, mutta se ei tarkoita, ettenkö kannustaisi muita siihen. Yritä siis hillitä itsesi ja avata postit vasta myöhemmin – silläkin uhalla, että uusia viestejä olisi ensimmäisenä loman jälkeisenä työpäivänä saapunut 648 kappaletta.

4. Lue kirjoja

Hyvään kirjan uppoutuminen on yksi parhaista tavoista unohtaa arjen haasteet. Itse otin reissulle mukaan esseekokoelman How to Travel, jonka olin viime keväänä Brysselistä ostanut. Lisäksi minulla on käytössäni sähköinen lukuaikapalvelu, joten pystyn milloin tahansa ahmimaan sähkö- ja äänikirjoja suoraan puhelimeltani.

Pohjanmaalle päästyäni ostin vielä Seinäjoelta pokkarin ja lainasin Lapuan kirjastosta romaanin. Oli äärimmäisen nautinnollista makoilla lapsuudenkodin puutarhassa vanhassa aurinkotuolissa ja lukea hienoja teoksia. (Toki pyysin äitiä ikuistamaan tuon tuokion puhelimeeni).

5. Arvosta jokaisen päivän ainutkertaisuutta

”Tartu hetkeen” on kulunut klisee, mutta sen sisältämä ajatus on olennainen. Elämä vilahtaa ohi kuin luotijuna, jos tuijottaa jatkuvasti tietokoneen tai älypuhelimen ruutua.

Entä jos koneella roikkumisen sijaan lojuisimmekin riippukeinussa ja keskittyisimme kesän kauneimpaan auringonlaskuun, jokeen jonka aalloilla lumpeet lepäilevät, vaahteraan joka heiluttelee tuulessa oksiaan kuin meitä tervehtien? Entä jos yrittäisimme olla läsnä tässä ja nyt, maistaisimme minttujäätelön suussa, kävisimme kävelyllä meren rannalla, tarttuisimme toisiamme kädestä?

Emme saa unohtaa, miten mittaamattoman arvokasta on viettää aikaa läheisten kanssa, maata laiturilla, leikkiä piilosta, piirtää ja maalata, tanssia ja elää.

Olen varma, että kun on pystynyt antautumaan lomailulle edes viikon tai parin verran, pää puhdistuu turhasta kuonasta. Ja kun työ taas alkaa, intohimo sitä kohtaan roihuaa entistä voimakkaammalla liekillä – ja tulokset ovat sen mukaisia.

Taina Latvala

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit