veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Pitääkö Suomen väestöennusteesta olla huolissaan?

Mikael Kirkko-Jaakkola
Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä Twitterissä @veroekonomisti

Kun Tilastokeskus päivitti väestöennusteensa viime vuoden marraskuussa, talousuutisiin on taas riittänyt juttuja vuosikymmenten päähän ulottuvista synkistä laskelmista. Julkisen talouden kestävyysvaje on repeämässä. Eläkejärjestelmä on kriisissä.

Tällaiset uutiset eivät kuulosta uusilta. Niin pitkälle kuin muistini kantaa, julkista taloutta koskevassa keskustelussa on maalailtu väestön vanhenemisesta johtuvia uhkakuvia. Kun 90-luvulla puhuttiin eläkepommista, 2000-luvulla on keskitytty koko julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Ongelmia julkiseen talouteen uhkaa syntyä, mikäli väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia hoiva- ja eläkemenoja samaan aikaan kun entistä pienempi osa väestöstä on työmarkkinoilla kustantamassa niitä veroilla ja sosiaalivakuutusmaksuilla.

Tuorein väestöennuste muutti kuvaa ikääntymisestä aiempaa synkemmäksi, kun syntyvyys ja maahanmuutto ovat laskeneet kolme vuotta aiemmin julkaistusta ennusteesta. Tämän johdosta myös kestävyysvaje ja eläkejärjestelmän pitkän aikavälin laskelmat muuttuivat entistä synkemmiksi. 

Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Se kertoo, millainen väestörakenne olisi luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana vuoteen 2070 saakka. Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä.

Ottaen huomioon, kuinka moni ennakoimaton asia ehtii vaikuttaa väestökehitykseen vuoteen 2070 mennessä, tuskin monisyisempi laskelma osuisi sen enempää oikeaan kuin yksinkertainen trendilaskelmakaan.

Mutta kuinka tosissaan vuosikymmenten päähän ulottuviin väestöennusteisiin pitäisi suhtautua?

Jos katsoo väestöennusteiden osuvuutta toteutuneen kehityksen perusteella, kovin suurta uskottavuutta niillä ei ole. 

Esimerkiksi vuoden 1995 ennusteen perusteella maamme väkiluku kääntyi pysyvään laskuun jo neljä vuotta sitten. Nelisen vuotta sitten julkaistun ennusteen mukaan väestö jatkaisi kasvuaan koko 50 vuoden ennustehorisontin. Tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyykin laskuun vuonna 2035. Väestökehityksen ennakoiminen trendeillä on siis vaikeaa jo pari vuosikymmentä eteenpäin.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin trendilaskelma eläkejärjestelmästä ulottuu silti peräti 66 vuoden päähän. Jos ajassa mennään saman verran taaksepäin, työeläkejärjestelmää ei ollut edes olemassa.

Kun ottaa huomioon kaikki muutkin pitkän aikavälin laskelmiin liittyvät epävarmat oletukset, voi kysyä, onko laskelmat tehty enemmänkin virkamiesten eväiksi kuin katastrofijournalismia ruokkivaksi ravinnoksi. 

Hyvään virkamiesvalmisteluun kuuluu ilman muuta erilaisten laskelmien ja skenaarioiden teko, mutta on syytä olla varovainen, ettei niiden tulkinta ja merkitys muutu matkalla torikeskusteluihin.

Tulkintahaasteiden osalta on onneksi havaittavissa positiivista kehitystä kiitos laskelmien tekijöiden, kun oletuksista on käyty entistä avoimempaa keskustelua ja erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita on julkaistu. Niiden avulla voidaan pohtia myös sellaisia tulevaisuusnäkymiä, joissa kaikki ei mene, kuten nyt on mennyt tai oletetaan menevän.

Jos olet sitä mieltä, että maailma muuttuu – ja hyvä niin – synkistelyyn ei kannata vielä väestöennusteista vaipua. Hyviä kysymyksiä niistä saa silti pohdittavaksi.

Mikael Kirkko-Jaakkola 

Kommentit (1)
 
  • Kari Lamminmäki 5.5.2019 13:29
     
    Hei,
    Tämä on aika skitsofreenista. Vuosikymmenien ajan ovat päättäjät toimenpiteillään määrätietoisesti ohjanneet siihen suuntaan, että lapsimäärä perheissä pienenisi. Toisaalta ollaan huolissaan syntyvyyden alenemisesta.
    Lapsilisät ovat vuosikymmenien kuluessa reaaliarvoltaan pienentyneet ja kattavat vain murto-osan lasten kohtuullisista kustannuksista. Myös lapsiperheiden verotus on toteutettu maassamme tavalla, joka rankaisee vahvasti lapsiperheitä, varsinkin monilapsisia perheitä. Muutama vuosi sitten tarkastelin tilannetta ylen sivuilta löytyvän, toimeentulotasoa kuvaavan mittarin ( https://yle.fi/uutiset/3-6672048 ) ja verotaulukoiden pohjalta. Tulos oli se, että löytyy alimpaan toimeentulokymmenykseen kuuluvia monilapsisia perheitä, jotka maksavat ansiotulostaan enemmän veroa, sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti, kuin ylimpään toimeentulokymmenykseen kuuluva lapseton pariskunta. Tuskin tilanne on viime vuosina oleellisesti muuttunut. En ole huomannut, että edes veronmaksajien järjestöt olisivat asiaan selkeästi puuttuneet.
    Lapset kuitenkin aikuistuttuaan antavat työpanoksensa ja maksavat veronsa yhteiskunnalle. He elättävät ja hoitavat vanhuksensa ja vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Maamme tulevaisuus on tämän päivän lasten ja lapsiperheiden varassa.
    Kari Lamminmäki
    eläkeläinen
    Alavus


    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.