veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Pääekonomisti aprikoi – avaisinko minäkin osakesäästötilin?

Mikael Kirkko-Jaakkola
Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä Twitterissä @veroekonomisti

Vuoden alusta lähtien pörssiosakkeisiin on voinut sijoittaa osakesäästötilin avulla. Pankit aloittivat tilien markkinoinnin jo viime vuoden puolella. Niinpä itsekin on tullut pohdittua, pitäisikö tili avata.

Osakesäästötilin yhtenä perusteluna on ollut kansankapitalismin edistäminen. Itselleni tulee kansankapitalismista kuitenkin ensimmäiseksi mieleen Nokia, Talvivaara ja Wincapita. Ne ovat paljon julkisuutta saaneita kohteita, joihin kansalaiset ovat rahojaan laajasti sijoittaneet. Itsekin olen kahteen näistä rahojani menettänyt.

Lähtökohtainen mielikuvani ei siis ole ollut suotuisin, mutta jo työnkuvaani liittyen aiheeseen on pitänyt perehtyä pintaa syvemmältä.

Osakesäästötilin etu on verotuksen lykkääminen. Tilin sisällä tehtyjen sijoitusten tuotoista ei makseta lainkaan veroa niin kauan kuin rahoja ei nosteta pois osakesäästötililtä. Vasta rahoja tililtä nostaessa tuotoista menee pääomatulovero. Lisäksi mahdollisen tilin tappion saa vähentää lopettaessaan tilin.

Kun tilin sisällä tehtyjä sijoitusten tuottoja voi sijoittaa uudestaan ilman veroja, pääsee hyötymään täysimääräisesti niin sanotusta korkoa korolle -ilmiöstä. Mitään ei kuitenkaan kannata tehdä pelkästään verotuksellisen edun takia, vaan tätäkin pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti ottaen huomion kaikki taloudelliset seikat.

Kun etu liittyy kiinteästi verotuksen lykkäämisen, osta ja unohda -tyyppisen kansankapitalistin – joihin itsekin haluaisin lukeutua – on hyvä miettiä osakesäästötiliä etenkin sen perusteella, miten pitkä oma sijoitushorisontti on. Aktiiviselle kaupankävijälle sen sijaan horisontti ei ole yhtä oleellinen, vaan osakesäästötilin hyödyt näkyvät nopeammin myyntivoittojen verottomuuden ansiosta.

Lyhyellä tähtäyksellä osinkojen verotus muodostuu sijoitussäästötilillä kireämmäksi kuin suorassa osakesijoituksessa. Passiiviselle sijoittajalle, joka sijoittaa lähinnä vain osingot uudelleen, ei osakesäästötilistä ensimmäisten vuosien kuluessa ole hyötyä, vaan veroetua tulee vasta useampien vuosien jälkeen.

Toisaalta pitkässä horisontissa on syytä tiedostaa, että tiliin ei voi hyödyntää hankintameno-olettamaa. Pieniä osinkoja uudelleen sijoittaessa hyöty voi lisäksi valua kaupankäyntikuluihin.

Jos sijoitushorisontti on kymmeniä vuosia ja salkkua päivittää harvakseltaan, veroedulla on merkitystä myös passiiviselle sijoittajalle – olettaen toki, että tilin sijoitukset tuottavat. On hyvä muistaa, että osakesäästötili ei muuta huonoa sijoitusta hyväksi.

Vaikka verohyödyt kasvavat sijoitushorisontin pidentyessä, samalla kasvaa myös poliittinen riski. Miten pääomatuloja verotetaan vuosikymmenten päästä? Muuttuvatko tilin ehdot matkan varrella?

Aikoinaan paljon huomiota saaneiden vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja ps-tilien ehdot ovat heikentyneet. Tämä riski on sitä suurempi, mitä pidempi on sijoitushorisontti.

Osakesäästötilin säästöjen nostamista ei kuitenkaan ole sidottu ikärajoihin tai muihin ehtoihin, joten rahat voi nostaa sieltä pois, jos olosuhteet muuttuvat.

Mutta vastaus itse otsikon kysymykseen:

Kyllä, avaan osakesäästötilin. Vaikka muuten suosin rahan säilytyspaikkana käyttötiliä ja kustannustehokkaita rahastoja, hankin vähitellen muutaman yhtiön osakkeita osakesäästötilille.

En kuitenkaan avaa tiliä verojen minimoinnin takia, vaan siksi, että minun tapauksessani uusi säästämismuoto tukisi nimenomaan pitkäjänteisempää sijoittamista osakkeisiin. Samalla tili tarjoaa kaikki jouston mahdollisuudet, joita pitkällä aikavälillä tarvitaan. Ennen tilin avaamista vertailen kuitenkin tarkkaan eri pankkien ehdot.

Mikael Kirkko-Jaakkola 

Kommentit (1)
 
  • Herakleitos 22.1.2020 15:31
     
    Syyt oman kiinnostukseni puutteeseen voi kertoa lyhyestikin:

    1. OST:lle voi ostaa vain pörssiosakkeita ja niitäkin käytännössä vain Suomesta. Ruotsissakin ollaan tässä viisaampia.
    2. OST:lle maksettavat osingot ovat Kelan tulovalvonnassa opintotukea ja muita etuuksia vähentävä tekijä. Kelan pääsuunnittelijan missio tekee OST:n kannattamattomaksi opiskelijoille (ja teoriassa myös tukiasiakkaille).
    3. 50 000 euron raja pudottaa toisaalta pois ne, joilla on vähän enemmän sijoitettavaa kuin keskiverto opiskelijalla. Veikkaanpa, että arvoisa blogisti kuuluu juuri heihin ja "kyllä"-vastaus kuuluu blogikategoriaan "katu-uskottavuus".

    Poliittisista syistä OST on jäänyt torsoksi. Kela itsevaltiaana viranomaisena vihaa jostain syystä opiskelijoita jopa enemmän kuin verottaja.

    OST:n voisikin samantien kuopata, koska ainakaan nykyhallitus ei sen ehtoja tule muuttamaan eikä Kelan omavaltaisia tulkintoja siistimään.
    Ei siis tarivtse ihmetellä, miksi vanha kunnon arvo-osuustili porskuttaa.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit