veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Ohjaavatko oikeat mittarit poliittista keskustelua?

Mikael Kirkko-Jaakkola
Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä Twitterissä @veroekonomisti

Kansalaiset voivat olla tyytyväisiä, kun poliittisista päätöksistä ja ehdotuksista tehdään aiempaa useammin laadukkaampia vaikutusarvioita. Eduskunnassa säädettävien lakimuutosten vaikutukset on syytä tietää kattavasti jo aikaisessa vaiheessa, jotta päätöksentekijät voivat ottaa ne huomioon. Vain niin voidaan tehdä paljon kuulutettua tietoon perustuvaa politiikkaa.

Käytännössä mitään kokonaisvaltaisia mittareita ei juuri ole, vaan joukko yksittäisiä tarkasteluja, jotka mittaavat kohdettaan yhdestä näkökulmasta. Talouspolitiikassa on totuttu mittaamaan esimerkiksi työllisyysvaikutuksia ja tulonjakovaikutuksia.

Paljon jää mittaamatta ihan sen takia, että monia asioita on vaikea tai mahdoton mitata. Tämä mittaamatta jäänyt vaikutus voi kuitenkin yhtä oleellinen tai vielä oleellisempi, kuin sellainen, josta vaikutusarvio on totuttu tekemään. Tästä syntyy helposti harhaa, että mitattavat vaikutukset ovat tärkeimmät. 

***

Esimerkkinä syksyn budjettikeskusteluissa jälleen esiin noussut tupakkaveron korotus. Koska sille saadaan mitattua tulonjakovaikutukset (missä tuloluokissa tupakkaveroon kuluu entistä enemmän käteen jäävistä tuloista), mittarin esiin tuoma regressiivisyys syö toimenpiteen hyväksyttävyyttä, vaikka moni mittaamatta jätetty seikka – esimerkiksi terveysvaikutukset tupakoijiin ja heidän läheisiinsä – lienee oleellisempi.

Voiko yksittäisen mittarin painoarvo kuitenkin nousta kokoaan suuremmaksi, jos se pystytään laskemaan paremmin kuin mahdolliset muut vaikutukset?  Esimerkiksi keskusteluissa perhevapaauudistuksesta työllisyysnäkökulma saattaa dominoida, koska työllisyysvaikutukset on helpompi mitata kuin vaikkapa tasa-arvon koheneminen tai vaikutus lasten ja vanhempien hyvinvointiin.

***

Harhaa luo myös se, että vaikka meillä olisi hyvä mittari, sitä ei välttämättä sovelleta kaikkiin toimiin. Näin tikunnokkaan nousevat sellaiset toimet, joille on mitattu vaikutus, vaikka mittaamattoman toimen vaikutus voi olla sama.

Esimerkiksi tulonjakovaikutuksia on totuttu mittaamaan lähinnä vero- ja sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka monet muutkin julkisen sektorin toimet kohdistuvat eri tuloluokkiin eri tavalla. Miten esimerkiksi lääkekaupan vapauttaminen vaikuttaisi tulojakauman eri kohdissa, jos hinnat uudistuksen seurauksena alenisivat? Tai millaiset hallituksen budjettiesityksen tulonjakovaikutukset olisivat, jos vero- ja etuusmuutosten lisäksi huomioitaisiin muutkin muutokset, kuten esimerkiksi nyt sovittu maatalouden tukipaketti ja tutkimus- ja koulutustoiminnan panostukset?

***

Mittarit antavat äärimmäisen tärkeää tietoa, kunhan niiden puutteellisuuden ymmärtää. Mitä yksinkertaisempi mittari, sitä parempi, sillä sen puutteet ymmärtää helpommin.

Kokonaiskuvaa ei voi koskaan muodostaa yksittäisen mittarin perusteella, vaan se vaatii laajempaa perehtymistä asiaan monelta eri kantilta. Eikä mittari itsessään saa kasvattaa mitattavan asian painoarvoa, vaan arvot ratkaiskoot sen, mitä osaa kokonaisuudesta painotetaan.

Mikael Kirkko-Jaakkola 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.