veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miksi asuntolainan korkovähennystä tarvitaan yhä?

Mikael Kirkko-Jaakkola
Mikael Kirkko-Jaakkola

Veroekonomisti

Mikael Kirkko-Jaakkola on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti, joka kävelee työmatkansa kesät talvet. Seuraa häntä Twitterissä @veroekonomisti

Kaksien edellisten eduskuntavaalien jälkeen solmituissa hallitusohjelmissa on päätetty asuntolainan korkovähennyksen leikkaamisesta. Kun vaalivuonna 2011 omaan asuntoon otetun velan korot sai vähentää sataprosenttisesti, nyt, kaksi vaalikautta myöhemmin, vähennyskelpoista on enää 25 prosenttia.

Ilman uusia lakimuutoksia vähennys säilyy nykyisellään. On kuitenkin todennäköistä, että puolueet ottavat kantaa vähennyksen kohtaloon, kun se nousee vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa pöydälle virkamiesten listoilta.

Oli jo tehdyistä korkovähennyksen leikkauspäätöksistä mitä mieltä tahansa, niiden ajoitus on ollut harvinaisen onnistunut. Muutos on sujunut kivuttomasti, kiitos samaan aikaan ennätysmatalaksi laskeneen korkotason.

Asuntolainojen keskikorko nousi 2010-luvun huippuunsa 2,51 prosenttiin vuoden 2011 lopulla, ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Viime vuoden loppupuolella keskikorko oli enää 0,98 prosenttia.

Vuonna 2011 korkovähennys merkitsi käytännössä sitä, että 28 prosenttia vuoden aikana maksetuista asuntolainan koroista hyvitettiin veroissa. Tänä vuonna vastaavasti korkovähennys vähentää veroja enää 7,5 prosentin osuudella maksetuista koroista.

Nykyisellä korkovähennyksellä asuntolainan 1,95 prosentin korko vastaisikin samaa korkokustannusta kuin 2,51 prosentin korko vielä vuonna 2011 ennen vähennyksen leikkaamista.

Vaikka korkojen nousu jäänee tulevaisuudessa maltilliseksi, jo yhden prosenttiyksikön nousu riittäisi nostamaan asuntovelkaisten kotitalouksien efektiivisen, eli korkovähennyksen huomioon ottavan, korkokulun korkeammaksi kuin kertaakaan 2010-luvulla. Näin siis, mikäli korkovähennys pysyy nykyisellään.

Vähennyksen leikkaaminen ja kotitalouksien velkaantumisen kasvu ovat johtaneet siihen, että korkojen nousu vaikuttaa kotitalouksiin aiempaa enemmän. Suomessa haavoittuvuutta korkotason muutoksille nostaa myös poikkeuksellisen suuri vaihtuvakorkoisten asuntolainojen osuus. Yli 97 prosenttia asuntolainakannasta on sidottu vaihtuvaan korkoon.

Kun asuntovelkojen määrä lähenee jo sataa miljardia euroa, korkotason pienilläkin muutoksilla on entistä suurempi vaikutus kotitalouksien kulutukseen. Korkotaso taas muuttuu pitkälti Euroopan Keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan perusteella, joten siihen on tyytyminen.

Vaikka rahapoliittinen valta on EKP:lla, kotimaan politiikassa voi vaikuttaa kotitalouksien korkokustannuksiin ja lainamarkkinoiden vakauteen korkovähennystä säätämällä.

Se onkin instrumentti, jota ei kannata kuopata. Sille saattaa tulla käyttöä euroalueen epäsymmetrioiden kärjistyessä: esimerkiksi jos euroalueella rahapolitiikkaa kiristetään Suomen kannalta ongelmallisessa tilanteessa, korkovähennystä säätämällä voidaan helpottaa asuntovelkaisia kotitalouksia.

Korkovähennyksellä on paikkansa paitsi velkaantumiseen ja velanhoitomenoihin vaikuttavana instrumenttina, myös omistusasumisen edistäjänä. Viime vuosina poliittiset päätökset ja viranomaisten säännökset ovat heikentäneet mahdollisuuksia omistusasunnon hankintaan. Vuokra-asuminen onkin yleistynyt pieni- ja keskituloisten joukossa. Sen sijaan yhä harvempi suurituloinen asuu vuokralla.

Korkovähennyksellä voidaan ehkäistä asuntomarkkinoiden eriarvoistumista helpottamalla asuntolainaa tarvitsevien kotitalouksien asemaa asuntomarkkinoilla suhteessa sijoittajiin, perintöä saaviin ja valmiiksi varakkaisiin. Omistusasuminen myös suojaa kotitaloutta vuokrien nousulta ja julkista sektoria asumistukimenojen kasvulta.

Mikael Kirkko-Jaakkola

Kommentit (2)
 
  • Jarmo 20.2.2019 14:33
     
    Minua kiinnostaa miksi sijoitusasunnon ostaja on paremmassa asemassa kuin "itselleen" ostava?
    Ilmoita asiaton viesti
  • Hanne 21.2.2019 8:00
     
    Asuntosijoittaminen on tulonhankintaa, tulonhankkimislaina siis kohdistuu varallisuuteen, joka kerryttää verotettavaa tuloa. Vuokratulosta sitten taasen maksetaan veroa.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.