Moni pelkäsi, että uusi hallitus kiristäisi kohtuuttomasti verotusta. Useat yksittäiset kulutusverot toki nousevat kirpaisten kukkaroa, mutta kovin massiivista kokonaisverotason kiristymistä ei ole hallitusohjelman mukaan luvassa. Nettomääräisesti hallitus aikoo kiristää verotusta 0,7 miljardilla eurolla.
Yksi hallituksen kiristyksistä on kotitalousvähennyksen leikkaus suunnilleen viidesosalla.
Kotitalousvähennystä käyttää vuosittain lähes puoli miljoonaa veronmaksajaa, jotka hankkivat kotitalouspalveluita ja työllistävät näin siivous-, hoiva- ja remonttialan ammattilaisia.
Kotitalousvähennys otettiin pysyvästi käyttöön 2000-luvun alussa. Vähennykselle oli tuolloin monta hyvää perustelua, jotka pätevät edelleen. Ehkä vahvin tarve liittyy ylipäätään työn kireään verotukseen, joka vaikuttaa kotitalouspalveluiden kustannukseen ja hankintaan.
Kotitalouspalveluissa kyse on yleensä sellaisista töistä, joissa palvelun ostamisen vaihtoehtona on työn tekeminen itse. Jos ostaa yrittäjältä tai yritykseltä vaikkapa siivouksen tai maalauksen, helposti yli puolet työn hinnasta muodostuu pelkästään veroista (ml. arvonlisävero, sosiaalivakuutusmaksut ja tuloverot). Tekijälle jää näin käteen alle puolet siitä, mitä palvelu maksaa. Jos vaihtoehtoisesti tekee homman itse, mitään veroja ei tietenkään makseta. Oma kotitaloustyö saa näin siis suhteellisen edun.
Kotitalousvähennys on luotu leikkaamaan kotitalouspalveluiden verokiilaa. Samalla se luo edellytykset tehokkaammalle ja tuottavammalle työnjaolle. Kun opettajan kannustimet hankkia kotitalouspalveluita alan ammattilaiselta paranevat, hänen on mahdollista keskittyä paremmin opettamiseen vaikkapa remontoinnin sijaan.
Muutoin kireä työn verotus tekee houkuttelevammaksi hakea omasta työstä palkatonta vapaata esimerkiksi siivousta tai maalaushommia varten. Sen lisäksi, että välttyisi kotitaloustyön verokiilalta, myös omat tuloverot alenevat bruttopalkan laskun myötä.
Kotitalousvähennyksen ansiosta myös houkutus maksaa pimeästi pienenee. Näin vähennys ehkäisee etenkin remonttialalla aiemmin rehottanutta harmaata taloutta.
Suomi on suhteellisen myöhään palveluvaltaistunut yhteiskunta, ja vanhat asenteet muuttuvat hitaasti. Kotitalousvähennyksen myötävaikutuksella mm. siivouspalveluiden käyttö on yleistynyt ja tullut aiempaa keskiluokkaisemmaksi.
Esimerkiksi monissa ruuhkavuosia elävissä lapsiperheissä kotitalousvähennyksen mahdollistama siivous-, remontti- ja lastenhoitoavun hankkiminen auttaa selviämään kiireisestä arjesta ja panostamaan enemmän lapsiin.
Samalla kun kotitalousvähennyksen käyttäjät hyötyvät, hyödyttää vähennys myös niitä, joilta palveluita ostetaan. Luodessaan kysyntää siivous-, hoiva- ja remonttipalveluille vähennys tuo työtä ja elantoa monelle. Ja samalla kun harmaan talouden vetovoima heikkenee, entistä useammalla on parempi työsuhde-, vakuutus- ja oikeusturva.
Kotitalousvähennykselle on laaja tuki monesta eri näkökulmasta ja siten siitä on tullut perusteltu ja toimiva osa verojärjestelmää. Kun vähennys oli otettu käyttöön, sitä laajennettiin vähitellen, mutta 2010-luvun hallitukset ovat veivanneet vähennystä edestakaisin. Uuden hallitusohjelman leikkauksen voinee ottaa vastaavanlaisena viilauksena, jota seuraa ennen pitkää taas vähennyksen korottaminen.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kommentoi