Moni pelkäsi, että uusi hallitus kiristäisi kohtuuttomasti verotusta. Useat yksittäiset kulutusverot toki nousevat kirpaisten kukkaroa, mutta kovin massiivista kokonaisverotason kiristymistä ei ole hallitusohjelman mukaan luvassa. Nettomääräisesti hallitus aikoo kiristää verotusta 0,7 miljardilla eurolla.
Yksi hallituksen kiristyksistä on kotitalousvähennyksen leikkaus suunnilleen viidesosalla.
Kotitalousvähennystä käyttää vuosittain lähes puoli miljoonaa veronmaksajaa, jotka hankkivat kotitalouspalveluita ja työllistävät näin siivous-, hoiva- ja remonttialan ammattilaisia.
Kotitalousvähennys otettiin pysyvästi käyttöön 2000-luvun alussa. Vähennykselle oli tuolloin monta hyvää perustelua, jotka pätevät edelleen. Ehkä vahvin tarve liittyy ylipäätään työn kireään verotukseen, joka vaikuttaa kotitalouspalveluiden kustannukseen ja hankintaan.
Kotitalouspalveluissa kyse on yleensä sellaisista töistä, joissa palvelun ostamisen vaihtoehtona on työn tekeminen itse. Jos ostaa yrittäjältä tai yritykseltä vaikkapa siivouksen tai maalauksen, helposti yli puolet työn hinnasta muodostuu pelkästään veroista (ml. arvonlisävero, sosiaalivakuutusmaksut ja tuloverot). Tekijälle jää näin käteen alle puolet siitä, mitä palvelu maksaa. Jos vaihtoehtoisesti tekee homman itse, mitään veroja ei tietenkään makseta. Oma kotitaloustyö saa näin siis suhteellisen edun.
Kotitalousvähennys on luotu leikkaamaan kotitalouspalveluiden verokiilaa. Samalla se luo edellytykset tehokkaammalle ja tuottavammalle työnjaolle. Kun opettajan kannustimet hankkia kotitalouspalveluita alan ammattilaiselta paranevat, hänen on mahdollista keskittyä paremmin opettamiseen vaikkapa remontoinnin sijaan.
Muutoin kireä työn verotus tekee houkuttelevammaksi hakea omasta työstä palkatonta vapaata esimerkiksi siivousta tai maalaushommia varten. Sen lisäksi, että välttyisi kotitaloustyön verokiilalta, myös omat tuloverot alenevat bruttopalkan laskun myötä.
Kotitalousvähennyksen ansiosta myös houkutus maksaa pimeästi pienenee. Näin vähennys ehkäisee etenkin remonttialalla aiemmin rehottanutta harmaata taloutta.
Suomi on suhteellisen myöhään palveluvaltaistunut yhteiskunta, ja vanhat asenteet muuttuvat hitaasti. Kotitalousvähennyksen myötävaikutuksella mm. siivouspalveluiden käyttö on yleistynyt ja tullut aiempaa keskiluokkaisemmaksi.
Esimerkiksi monissa ruuhkavuosia elävissä lapsiperheissä kotitalousvähennyksen mahdollistama siivous-, remontti- ja lastenhoitoavun hankkiminen auttaa selviämään kiireisestä arjesta ja panostamaan enemmän lapsiin.
Samalla kun kotitalousvähennyksen käyttäjät hyötyvät, hyödyttää vähennys myös niitä, joilta palveluita ostetaan. Luodessaan kysyntää siivous-, hoiva- ja remonttipalveluille vähennys tuo työtä ja elantoa monelle. Ja samalla kun harmaan talouden vetovoima heikkenee, entistä useammalla on parempi työsuhde-, vakuutus- ja oikeusturva.
Kotitalousvähennykselle on laaja tuki monesta eri näkökulmasta ja siten siitä on tullut perusteltu ja toimiva osa verojärjestelmää. Kun vähennys oli otettu käyttöön, sitä laajennettiin vähitellen, mutta 2010-luvun hallitukset ovat veivanneet vähennystä edestakaisin. Uuden hallitusohjelman leikkauksen voinee ottaa vastaavanlaisena viilauksena, jota seuraa ennen pitkää taas vähennyksen korottaminen.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Miksi muiden veronmaksajien pitää osallistua tuntemattomien henkilöiden ja yhteisöjen tulojen hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin, eli verovähennysten tukemiseen?
Kotitalousvähennystä käyttäneet taloudet ovat keskimääräistä parempituloisia.
Ahkerimmat käyttäjät 1. Kauniaisen asukkaat 2. Ahvenanmaalaiset jne.
Todellisuudessa kotitalousvähennys vääristää kilpailua ja nostaa mm. remonttien hintatasoja kohtuuttomasti. Aiheuttaa eriarvoisuutta veronmaksajien keskuudessa sekä lisää verotuksen byrokratiaa.
Kotitalousvähennyksen käytön laajuus on levinnyt kuin pullataikina, Taloustaito lehden mukaisesti mm. koirien ja kissojen ulkoiluttamiseen saa kotitalousvähennystä sekä laiturin rakentamiseen jne.
Tuntuu uskomattoman helpolta lisätä muiden veronmaksajien taakkaa. Ansiotulot tulisi käyttää omien kulujen maksamiseen!
Veronmaksu kuuluu ainoastaan niille, joilla ei ole varaa maksaa veronkierrosta !
Miten kotitalousvähennys vääristää kilpailua? Kaikki veroasiansa asiallisesti hoitaneet (ovat ennakkoperintärekisteterissä) ovat tässä täysin samalla viivalla, koska kaikkien palveluista saa samassa suhteessa verohyötyä.
Pitää muistaa myös, että tämä vähennys on kaikille saman arvoinen, koska vähennys tehdään verosta - suurituloinen ei hyödy tästä enempää kuin pienituloinen veronmaksaja.
Pienten yritysten työllisyys ei ainakaan tällä kotitalousvähennyksen leikkauksella parane - on täysin ristiriitainen muutos hallituksen työllistämistavoitteiden kanssa.
Väite perustuu tilastoihin esim. Tilastokeskuksen tulonjakotilastoihin sekä Verohallinnon tilastoihin.
Joista ilmenee että korkeimmat keskimääräiset kotitalousvähennykset osuvat pääasiassa Länsi-Suomeen ja korostetusti Kauniaisten kaupunkiin sekä Ahvenanmaan pikkukuntiin, kuten Vårdöhön, Saltvikiin, Lemlandin ja Sottungan kuntiin.
Lisäksi median julkaisuihin mm. Hesarin julkaisussa mainitaan että alueellisessa vertailussa ylivoimaisesti eniten kotitalousvähennystä käytetään Kauniaisissa.
*****
"Tiedän monta vähävaraista ikäihmistä, joilla on ollut varaa teettää siivousta tai remontointia, kun on saanut tähän verotuksen kautta alennusta."
Eläkeläisillä ongelma on paitsi palkansaajia pienemmät tulot myös se, että vähennys tehdään verosta. Pienimmistä eläkkeistä ei kuitenkaan makseta veroja, joten vähennyksiäkään ei voi tehdä. Lisäksi kotitalousvähennys syrjii yksin asuvia.
Toisaalta vähennyksessä oleva omavastuu pitää tosi pienituloiset poissa sen piiristä.
Onko se oikeudenmukaista?
VTT:n laskelmien mukaan uuden kerrostaloasunnon hinnassa on 40–45 prosenttia veroja ja veroluonteisia maksuja.
*****
Harmaatalous
HS 23.06.2019 : Pimeänä maksettuja palkkoja paljastunut jo enemmän kuin viime vuonna, petokset ovat entistä suurempia, törkeämpiä, ja suunnitellumpia. Järjestäytyneen rikollisuuden rooli harmaassa taloudessa on kasvanut.
*****
Aikanaan kotitalousvähennys otettiin käyttöön harmaan talouden kitkemiseksi!
Ihmetystä herättää n. 20 vuotta jatkunut ruikutus ja huonot keinot harmaan talouden estämiseksi. Tätä riesaa ei ole saatu aisoihin löysien keinojen seurauksena. Olisiko viimein aika ottaa käyttöön kovennetut sanktiot asioiden kuntoon saattamiseksi? Esim. harmaata työvoimaa käyttäville yrityksille ja yrittäjille tuntuvat sakot 10-20 % liikevaihdosta sekä työntekijälle samoin tuntuvat sakot ja 5 vuoden toiminta-oleskelukielto maassamme jne.
Kotitalousvähennyksen poiston myötä verotus yksinkertaistuisi ja Verohallinon resursseja vapautuisi esim. rästissä olevien verojen (4,1 mrd) perintään !
Kommentoi