veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Taloussää ei tarjoa poutaa – luvassa sakeaa sumua

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Maailma on myllerryksessä. Olemme uusien vanhojen asioiden äärellä.

  • Korkea inflaatio on tullut takaisin häiritsemään ihmisiä, yrityksiä ja keskuspankkeja.
  • Julkisten talouksien velkatasot ovat korkeita.
  • Euroopan keskuspankki on visaisten valintojen edessä.
  • Epävarmuus on suurta.

Toimintaympäristö muuttuu hurjaa vauhtia

Matalien korkojen kausi kesti pitkään, mutta kohta se on muisto vain. Korkotaso nousee tällä hetkellä ja lujaa. Vuoden alussa 12 kk:n euribor oli puoli prosenttia miinuksella, kun tällä hetkellä se on jo prosentin verran plussalla. Valtava nousu lyhyessä ajassa.

Yhdysvalloissa FED on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan nollasta 1,5–1,75 prosenttiin. EKP seuraa tapansa mukaan myöhässä. Ensimmäinen koronnosto tullaan näkemään heinäkuussa, eikä se jää vuoden ainoaksi.

Inflaatio kiihtyy ja rahapolitiikka kiristyy – tässä ei sinänsä ole mitään uutta tai yllättävää. Itse asiassa tilanne on osin positiivinen: inflaatio on seurausta korkeasta kysynnästä suhteessa tarjontaan. Viime vuosi oli positiivisen kasvun vuosi ja niin piti olla tämä vuosikin – osittain inflaatio heijastaa tätä positiivista kehitystä.

EKP:lla hankalat paikat

Erityisesti EKP:n tehtävää vaikeuttaa jäsenmaiden eritahtisuus. Virossa inflaatio on 20 % tuntumassa, Suomessa 7 %. Toisaalta Italian julkisen sektorin velka on noin 150 % suhteessa bkt:een, mutta Hollannin vastaava luku on noin 50 %. Tällaiseen sekalaiseen seurakuntaan on vaikea löytää yhtä oikeaa rahapolitiikan viritystä.

Viime viikon keskiviikkona EKP kokoontui hätäkokoukseen käsittelemään korkeasti velkaantuneiden maiden pitkien korkojen nousua. Keskuspankilla on huoli spredien kasvusta eli esimerkiksi Italian velkakirjojen korkoerosta suhteessa Saksaan.

EKP:n huoli on todellinen, mutta sen rooli on valitettavasti jakaa Buranaa, siis helpotusta lyhytaikaiseen kipuun ja sänkyyn. Perimmäinen ongelma on se, että maat ovat alun perin velkaantuneen niin rankasti ja nyt ne ovat hauraita nousevien korkojen edessä. Näinä aikoina EU:n velkasääntöjen idea nousee konkreettisesti esiin: matalan velkatason maan on huomattavasti helpompi hengittää korkojen noustessa, kun korkean velkatason maan.

EKP:n päänvaiva spredien kaventumisesta johtuu siis takaisin EU:n velkasääntöihin, tai oikeastaan niiden toimimattomuuteen.

EU:n velkasääntöjen uskottavuus on menetetty

Valitettavasti fakta taitaa olla, että varsinkin EU:ssa säännöt ovat tehty uudelleentulkittaviksi. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Kansallisvaltiot puhkuvat reikiä sääntöihin, ja pahimmillaan se johtaa itsessään hyvien sääntöjen noudattamattomuuteen ja pitemmällä aikavälillä ongelmiin. Sääntöjen hapertuessa myös instituution uskottavuus horjuu.

Nyt EKP pohtii suoraa rahapoliittista tukea Etelä-Euroopan maille. Käytännössä puhutaan tulonsiirrosta muilta euromailta tuen kohteena oleville.

On vaikea olla tyytyväinen EU:n nykyisten velkasääntöjen tilaan. Sääliksi käy myös EKP:tä, joka joutuu tässä ympäristössä suunnistamaan. Kaikki ainekset isompaankin kriisiin ovat olemassa. Pahimmassa tapauksessa EU:n julkisen talouden sääntöihin perustuva järjestelmä murenee lopullisesti.

On mahdollista, jopa todennäköisestä, että seuraava sääntökehikon versio ei ainakaan johda parempaan lopputulokseen, vaan entistä leväperäisempään talouspolitiikkaa. Näin siitä huolimatta, että paraikaa todistamme – onneksi vasta kevytversiona – niitä ongelmia, joihin leväperäinen talouspolitiikka johtaa.

Tilanne on kehno ja näkymä sumuinen

Tähän tilanteeseen ajaudutaan, kun julkisen velan negatiivista vaikutusta systemaattisesti vähätellään esimerkiksi sillä verukkeella, että korkotaso juuri nyt on matala. Maalaisjärkikin sen sanoo, ettei velkaraha ole ikinä ilmaista, mutta jotenkin se jälleen kerran pääsi unohtumaan.

Tilanne ja toimintaympäristö ovat kehnoja, kun EKP joutuu huomioimaan päätöksissään yksittäisten velkaantuneiden maiden mielenmaisemia. Voimme olla tyytyväisiä, mikäli tästä sopasta selvitään ilman, että jonkin euromaan julkista velkaa uudelleenjärjestellään.

Mauri Kotamäki

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit