veronmaksajat.fi

Pörssikurssien huiput ja pohjat tulevat ja menevät – ennemmin tai myöhemmin

Mauri Kotamäki
Mauri Kotamäki

Valtakunnan kamreeri

Mauri Kotamäki on Finnveran pääekonomisti. Hän seuraa ennen kaikkea työmarkkinoita, sosiaaliturvajärjestelmän kehitystä ja liian harvakseltaan jalkapalloa. Häntä voi seurata Twitterissä  @Mau_And 

Oletko ikinä kuullut, että markkinat ylireagoivat? Sitä kuulee aika usein – eikä väite ole ihan tuulesta temmattu. Ilmiö näkyy erityisesti rahoitusmarkkinoilla. 

Koronan alkuvaiheessa maaliskuussa pörssikurssit laskivat jyrkästi. Lyhyessä ajassa, parissa viikossa esimerkiksi Helsingin pörssi (OMX 25) oli menettänyt liki 30 prosenttia arvostaan. Alle kolmen kuukauden päästä kuitenkin arvostustaso oli palautunut takaisin. 

Toinen viimeaikainen esimerkki löytyy Ukrainan sodan alkuvaiheilta. Helmikuun lopussa pörssikurssit tippuivat liki 10 prosenttia reilussa 10 päivässä. Alle viikon päästä tästä kuoppa oli taas lapioitu umpeen.  

Usein osakekurssit reagoivat voimakkaasti negatiivisiin uutisiin, mutta palautuvat entiselleen melko nopeasti. Etukäteen emme koskaan varmaksi tiedä, kuinka pitkään palautuminen kestää tai kuinka syvälle kurssit sukeltavat. Jälkikäteen kaikki näyttää kirkkaalta. 

Kuinka ilmiötä voisi selittää? Vastaus: riskin käsitteen kautta. Seuraavaksi esitetään kaksi teoriaa, jotka eivät tosin ole kilpailevia, vaan saattavat olla jopa toisiaan tukevia. 

Ensimmäinen teoria liittyy informaatioon. Negatiivisen shokin alkuvaiheessa epävarmuus on suurta, jolloin epätodennäköiset tapahtumat vaikuttavat todennäköisimmiltä. Riskiä kaihtavien ihmisten saattaa olla järkevää vaihtaa riskillisiä sijoituksia vähempiriskiin näin edelleen edistäen kurssilaskua. Ajan kuluessa ja informaation lisääntyessä ihmiset osaavat tehdä valistuneempia arvauksia ja usein ne ovat sellaisia, joissa harvinaisten tapahtumien todennäköisyys pienenee täten kasvattaen sijoitusten arvoa. 

Esimerkiksi Ukrainan sodan alkuvaiheessa pahimmat tuomiopäivän profeetat ennustivat 200 dollarin öljyn hintaa tälle vuodelle. Pikkuhiljaa huomattiin, ettei niin käynytkään. Maailma ei romahtanutkaan niin nopeasti kuin pessimistisimmät arvasivat, ja näin kurssit palautuivat. 

Toinen teoria on evoluutiobiologinen. Ihmiset kokevat lyhyen aikavälin riskin eri tavalla kuin pitkän aikavälin riskin. Lyhyellä aikavälillä leijona voi syödä tai tauti tappaa – tällaiseen riskiin kannattaa suhtautua tosissaan. Ei ole niin väliä, vaikka ihminen ylireagoisi mahdollisesti kuolettavaan riskiin. Sen sijaan liian vähäinen reaktio saattaa olla kohtalokas. Pitkällä aikavälillä ihminen ehtii vaihtaa mielipiteensä monen monta kertaa, eikä se välttämättä ole kohtalokasta.

Johtopäätöksiä: Tulevaisuudessakin pörssit tulevat reagoimaan voimakkaasti, ja myös palautumaan takaisin suhteellisen nopeasti. Aina nopeaa palautumista ei nähdä, mutta valitettavasti pörssisukelluksen syvyyden ennustaminen on lähes mahdotonta. Joku arvaa aina oikein, mutta todennäköisesti ei enää seuraavalla kerralla.

Tässä hyvien kelien kunniaksi kaksi realiteettia:

1) pörssikurssien huipun tai pohjan arvaaminen on lähes mahdotonta ja
2) keskimäärin ja varsinkin nuorille ihmisille parhaiten toimii ajallisesti hajautettu osakeindeksisijoitus. 

Hyvää alkavaa kesää Taloustaidon lukijoille!

Mauri Kotamäki

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit