Suomessa on perinteisesti suhtauduttu nihkeästi velkaantumiseen, ja näin on ehkä edelleenkin. Mutta siitä huolimatta julkinen velka senkun paisuu. Viimeisimmän tilaston mukaan Suomen julkinen velka on lähes 84 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on historiallisen suuri luku.
Suomen julkinen velka on jo niin mittava, että nykyisillä talouden rakenteilla, siis potentiaalisella talouskasvulla, tästä pulmasta ei enää kasveta ulos. Tiedossa jo on (tai ainakin pitäisi olla), että myös seuraava hallitus joutuu pukemaan julkisen talouden sopeuttamishousut jalkaansa.
Toivon seuraavaltakin hallitukselta vastuuntuntoa ja realismia. Tulot ja menot tulee yksinkertaisesti tasapainottaa. Tämä pitäisi olla selvää ja lähtökohta kaikkien puolueiden talouspolitiikalle.
Suomi ei ole yksin
Jännä tosiasia on, että julkiset taloudet ovat velkaantuneen ympäri maailmaa. Suomi siis valitettavasti ratsastaa trendin harjalla. Monet muutkin länsimaat ovat velkaantuneen merkittävästi 2008–2009 finanssikriisin jälkeen. Liian kauan ja liian paljon on jouduttu spekuloimaan esimerkiksi Italian tilannetta, jossa velkasuhde on luokkaa 135 prosenttia samalla, kun talouskasvu on ollut erittäin verkkaista.
Valitettavasti tai onneksi – näkökulmasta riippuen – Italian julkinen talous ehtii todennäköisesti kriisiytyä ennen Suomea. Vaarallinen johtopäätös kuitenkin olisi, ettei suomalaisten tämän takia tarvitsisi välittää omasta velkatasostaan.
What about the America
Tällä hetkellä kenties eniten keskustelua herättää Yhdysvaltain tilanne. Maassa vallitsee täystyöllisyys, ja talouskasvukin on viime vuosina ollut hyvää. Tästä huolimatta jenkit velkaantuvat. Velkasuhde on tällä hetkellä luokkaa 100 prosenttia ja sen odotetaan nousevan tasaisen tappavaa tahtia. Trumpin Big Beautiful Bill ei asiaa auta, vaan kasvattaa päätösperäisesti alijäämää entisestään, luokkaa 3 biljoonaa dollaria.
Yhdysvalloissa kyse on pelkästään päättäjien käsissä olevasta ongelmasta. Tässä taloudellisessa tilanteessa velkasuhteen ei pitäisi kasvaa. Tulot ja menot on ennen pitkää tasapainotettava – veroasteita on kiristettävä tai menoja leikattava.
Valitettavasti mahdollisuuksien taide, siis politiikka, on vaikea laji. Vaalikausi on neljä vuotta, kun taas Yhdysvaltain velkaongelma on pidemmän aikavälin haaste. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jenkkipolitiikka on italosoitunut. Toisin sanoin poliittinen prosessi ei yksinkertaisesti kykene tuottamaan julkisen talouden kannalta sopeuttavaa politiikkaa.
On mahdollista, kuten Italiankin tapauksessa, että USA:n julkinen talous tasapainotetaan lopulta kriisin kautta. Poliitikot eivät yksinkertaisesti kykene alijäämiä leikkaamaan paitsi pakon edessä. Tämä on kivinen tie, mutta varsin mahdollinen sellainen.
Kriisi ei kuitenkaan ole välttämättä nurkan takana. Sadan prosentin velkasuhde on korkea, muttei täysin poikkeuksellinen. Nykymenolla Yhdysvalloilla on todennäköisesti vielä monta monta vuotta aikaa ennen kuin pää tulee vetävän käteen, mikä ei sekään luo painetta ratkaista ongelmaa. Keskustelua Yhdysvaltojen velkatilanteesta tullaan siis käymään vielä monta monta vuotta.
Lopuksi
Maailman julkisten talouksien velkaantuminen on iso ongelma, joka on ratkaistava tavalla tai toisella. Helppoa se ei tule olemaan. Julkisille menoille on aina tarvetta, ja uusia tarpeita syntyy koko ajan (esim. puolustusmenot). Lisäksi globaali väestön ikääntyminen ja alentunut syntyvyys aiheuttaa kirjaimellisesti harmaita hiuksia.
Jokaisen maan tarina on hieman omanlainen, mutta valitettavasti ihmelääkkeitä ei ole tarjolla. Päättäjien pitää vain tehdä oikeita asioita ja muistaa, että kyse on sprintin sijaan maratonista.
Suomi on ikääntynyt 2010-luvulla nopeasti, samalla kun talouskasvu on hidastunut ja julkinen velka kasvanut. Väitän, että väestörakenteen murros on erittäin tärkeä tekijä Suomen ongelmien taustalla. Monet muut maat ovat Suomea perässä ikääntymisen trendissä, ja voikin spekuloida, että julkisen talouden ongelmat eivät siksi ratkea helposti.
Ongelmat ovat valtavan suuria, mutta hyvä uutinen on, että esimerkiksi ikääntymisen haaste aletaan huomata entistä paremmin.
Tekemistä vaille valmis.
Mauri Kotamäki
Kommentoi