Suomi on maailman koulutetuin kansa, joka myy bulkkituotteita ja raaka-aineita. Vanha väittämä, josta enää puolet on totta. Faktaa on se, että top viisi vientiartikkelit olivat vuonna 2020 dieselpolttoaineet, paperi, ajoneuvot, ruostumattomat teräslevyt ja sahatavara.
Ajoneuvot saattavat kuulostaa korkeamman jalostusasteen tuotteilta, mutta eivät ole omaa tuotekehitystä ja teknologiaa vaan maahamme ulkoistettua kokoonpanotyötä. Diesel taas on (tai pikemminkin oli) hieman prosessoitua venäläistä öljyä.
Vuosisata sitten vietiin yhtä pienen jalostusarvon tuotteita. Koulutus on mennyt täysin hukkaan. Ainakin, jos sitä mitataan vientituotteiden jalostusarvolla.
Sijalla kuusi viedyimpien tuotteiden listalla oli muuten sellu.
Sellukaan ei muutu korkean jalostusasteen tuotteeksi, vaikka sellutehdas uudelleennimetään biotuotetehtaaksi. Investointihetkellä puhuttiin sentään rehellisemmin havusellutehtaasta.
Suomi on Euroopan metsäisin maa, mutta huonekaluviennin arvo on pyörinyt vuodesta toiseen parinsadan miljoonan euron molemmin puolin.
Euroopan vähämetsäisimmän maan Tanskan huonekalun viennin arvo on toistakymmentä kertaa suurempi kuin meidän. Puun kilohinta on Egg-tuolissa tuhatkertainen selluun verrattuna.
Emeritusprofessori Pertti Haaparanta teki vuonna 2015 analyysin IMF:n rakentamasta tietokannasta, johon oli koottu viennin laatua ja vientituotteiden kirjoa mittaavia indikaattoreita. Sen perusteella hän meni niin pitkälle, että sanoi Suomen vientituotteiden olevan huonompia kuin kilpailijamaissa. Ymmärrettävästi mielipide ei saanut suurta suosiota. Keisarin uusia vaatteita ei passaa arvostella.
Hokema maailman koulutetuimmasta kansasta on sen sijaan virheellinen ja vahvasti liioiteltu. Suomalaisten nuorten koulutustaso on pudonnut jo alle OECD-maiden keskitason. Suomalaisista 25–34-vuotiaista nuorista alle 40 prosenttia on suorittanut joko ammattikorkea- tai korkeakoulutasoisen tutkinnon.
OECD-vertailussa Suomen sijoitus on nyt Turkin ja Chilen välissä. Vielä vuonna 1991 suomalaiset olivat koulutetumpia kuin minkään muun OECD-maan kansalaiset. Nyt valutaan alaspäin kuin talkkari jäisellä peltikatolla.
Näillä näkymin 1970-luvun lopulla syntyneet jäävät Suomen historian parhaiten koulutetuksi ryhmäksi. Jäävät, jos koulutuksen osalta ei saada reipasta ryhtiliikettä aikaiseksi.
Suomi on maa, joka aliarvioi velkaantumistaan, mutta yliarvioi koulutustasoaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen Aleksi Kaleniuksen mukaan Suomi on ollut omahyväinen koulutuksensa suhteen, ja nyt on tullut laskun maksun aika.
Varmaa on se, että tulevaisuudessa Suomi ei varmasti pärjää seuraavaa sataa vuotta viemällä dieselpolttoaineita, sellua ja teräslevyjä. Megatrendit ovat yksiselitteisesti sitä vastaan.
Korkeamman jalostusasteen vientituotteet vaativat korkeampaa koulutusta, ja sen suhteen ollaan kuin huonokuntoinen varusmies marssilla – perä jää. Rahaa koulutukseen on kyllä syydetty, vielä vuonna 2017 oltiin OECD:n tilastokärjessä.
Resurssit eivät ole olleet kapoiset, mutta niiden käyttö on ollut tehotonta. Kun ongelma on syntynyt pitkän ajanjakson kuluessa, ihan ei riitä selitykseksi se vanha kunnon patenttivastaus mutkunkokoomus.
Tämän korjaaminen vaatii koko eduskunnan panoksen.
Saa suorittaa.
Kim Väisänen
Kommentoi