veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Huomenta Suomi – aika entinen ei koskaan enää palaa?

Kim Väisänen
Kim Väisänen

Yrittänyttä laitetaan

Kim Väisänen on ainakin startup-sijoittaja, sarjaepäonnistuja, hallitusamatööri, ex-pienyrittäjä ja tietokirjailija – myös Twitterissä @kimvaisanen

 

Kukapa olisi uskonut Nokian huippuvuosien korskeina päivinä, vuosina 2007–2009, että talouden tulevaisuus olisi pelkkää junnuvainiota? Kotkan poika nimittäin lausui työttömäksi jääneen salakuljettaja Laitisen suulla, että aika entinen ei koskaan enää palaa.

Näin meille suomalaisille on täällä Pohjolan perukoilla on päässyt käymään. Emme kovasta yrittämisestä huolimatta ole päässeet sinne missä olimme.

Maan generoimaa kokonaistuotantoa eli viime kädessä kaiken ympärillämme näkyvän taloudellisen tekemisen ja siitä seuraavan hyvinvoinnin lähdettä mitataan bruttokansantuotteella.

Kun tuon kokonaistuotannon määrän jakaa ihmisten lukumäärällä saadaan tunnusluvuksi BKT per capita eli tuotanto asukasta kohden. Kun maidon ja hunajan päivinä oltiin tässä rakkaan kilpakumppanin Ruotsin kanssa hetkellisesti pariteetissa, nyt ero on repsahtunut jo reiluun viidennekseen. Rako kasvaa yhä, ja Ruotsi loittonee Nokia-Suomen ajoista hitaasti, mutta varmasti.    

BKT henkeä kohden määreellä kävimme huipulla vuosina 2007 ja 2008. Sen jälkeen meno on ollut kuin Linnanmäen puisessa vuoristoradassa, johon on yhdistetty pelottavimmat osat kummitusjunasta. Ylös ja alas on tempoiltu, mutta tasaiseen kyytiin ei olla päästy.

Huippuvuosien tasolle ei ole ylletty, eikä vallitseva koronapandemia sanottavasti auta taloudellisen kasvun pyrkimyksiä. Viimeisimmät arviot ovat, että vuoden 2007–208 taso saavutettaisiin tämän vuosikymmenen lopussa. Siis reilut parikymmentä vuotta piikkivuosien jälkeen. Tuolloin tosin päälle hyökyy vanhuus- ja hoivatsunami suurten ikäluokkien kääntyessä elämänsä loppusuoralle. Sotekuluissa on helpotusta luvassa vasta reilusti 2030-luvun puolella.

Kun nyt vallitseva tilanne on täysin uusi, sitä ei voi verrata 1990-luvun lamaan tai finanssikriisiin. Kysyntä ja tarjonta eivät ole romahtaneet samanaikaisesti kertaakaan aikaisemmin.

Valtiovarainministeriön synkintä BKT-ennustetta -12,5 prosenttia (jossa ns. lockdown kestää kuusi kuukautta) voi verrata kansalaissodan vuoden 1918 pudotukseen, joka oli huimat -13 prosenttia.  

Sen verran on kuitenkin aikaisemmista vaikeuksista opittu, että työllisyyden romahtaminen yritetään nyt estää kaikin keinoin tukemalla yrityksiä lainoin ja avustuksin.

Kun kasinotalouden päätteeksi valuuttalainavetoinen Suomen talous romahti 90-luvun lamassa, kesti lähes kolmekymmentä vuotta, vuoteen 2019 ennen kuin 15–64-vuotiaiden työllisyysasteessa päästiin vuoden 1991 tasoon. BKT toipuu talouskriisistä nopeasti, työllisyys hitaasti.       

Reilut sata vuotta sitten Argentiina oli pysyvästi varakkaimpien valtioiden joukossa. Vuosina 1880–1930 Argentiina kuului maailman kymmenen rikkaimman maan joukkoon. Väärät poliittiset ja muut valinnat pudottivat maan kauas kärkikymmeniköstä. Kansainvälisen valuuttarahaston, IMF:n arvion mukaan Argentiinan sijoitus taloudella mitattuna on vuonna 2020 vasta 69. Maailmanpankki tarjoaa sentään neljä pykälää armeliaampaa sijoitusta.

Kärkikymppi on joka tapauksessa hyvin, hyvin kaukana. Politiikalla on siis paljon väliä, sillä miten maa pärjää kansainvälisessä kilpailussa.     

Nyt täytyy toivoa nykyisille ja tuleville poliittisille päättäjillemme suurta viisautta, ettei 2060-luvulla todeta, että Suomella on Argentiinan lailla takanaan loistava tulevaisuus.   

Tehtävä ei ole vaikea.

Se on lähes mahdoton.

Kim Väisänen 

Kommentit (1)
 
  • Tage Johansson 4.5.2020 20:44
     
    Kansakunnan varallisuus on myös paljolti riippuvainen siitä mitä sen talous tuottaa elääkseen.
    Matalakatteiset suhdanneherkät maailmalla rajusti kilpaillut perus-ja bulkkituotteet, teollisuuden alihankintapalvelut (autojen ja laivojen, elektroniikkatuotteiden, yms.), kaivannaistuotteet - eli sellu, paperi, teräs ja MB:iden kokoonpano, konepajateollisuus perustekijöissään ovat asioita, joita tänään tekevät kehitysmaiden yhtiöt: SuzanoFibria, APP ja ARAUCO ovat maailman suurimpia selluyhtiöitä, Mittal ja muutama muu iso teräspeluri.. Kaikki tulevat maista, joiden koulutustasoa ja osaamisen tasoa ei kilvan kiitellä kv. vertailuissa. Nämä kuitenkin paljolti vaikuttavat Suomalaisten menestymiseen ja vaurauteen, koska näiden suhteen me jatkuvasti kilpailemme maailmalla hyvinvointimme ylläpitämiseksi.

    Näillä aloilla kaikkien ennusteiden mukaan tulee olemaan runsaasti ylikapasiteettia pitkään ja se tulee entisestään lisäämään kilpailua sekä laskemaan hintoja. BKT:n palautuminen entiselleen näihin aloihin tukien voi kestää pitkään siis. Voi olla että meillä ei näiden alojen avulla koskaan enää edes päästä samalle ansiotasolle kuin mihin totuimme ennen.

    Koulutetun kansakunnan luulisi keskittyvän ansainnassaan aloille, joissa korkea osaaminen on hyödynnettävissä. Tällaisen talouden luulisi myös panostavan jatkuvasti voimakkaasti TKI -investointeihin, jotta se korkea koulutus muuttuisi korkeakatteisiksi korkeaa osaamista vaativiksi tuotteiksi ja palveluiksi, erityisesti korkeapalkkaisiksi palveluiksi.

    Mutta näin asia ei ole Suomessa siis. 10 menettyä talouden kannalta heikon kasvun vuotta aiheutui paljolti vientimme haasteellisesta rakenteesta, juuri tuosta sellu, teräs, alihankintapalvelut - dilemmasta. 15 vuoden ajan olemme vain vähentäneet TKI -investointien määrää, eli emme ole edes yrittäneet poistaa tuota em. ongelmaa. Koulutustakin olemme vähentäneet. On siis erittäin todennäköistä että tulemme näkemään vähintään saman verran menetettyjä heikon kasvun vuotta.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit