Kun taloustieteilijältä kysyy, mihin kannattaisi sijoittaa, saa lähes poikkeuksetta hieman tylsän vastauksen. Vika ei ole siinä, etteikö taloustiede tutkisi sijoitusmarkkinoita ja niiden tuottoja, vaan siinä, mitä tutkimukset kertovat.
Rahoitusmarkkinoilla nimittäin muutkin ihmiset etsivät hyviä sijoituskohteita. Kun sellainen löytyy, kysyntä kasvaa, hinta nousee ja pian sijoituskohde ei tarjoakaan enää poikkeuksellisen hyvää tuottoa.
Kun riittävän moni käyttäytyy tällä tavalla, markkinat toimivat tehokkaasti. Helppoja voittoja ei ole tarjolla, vaan hyvien sijoituskohteiden löytämiseksi pitää nähdä vaivaa ja olla muita etevämpi.
Äärimmillään markkinoiden tehokkuus tarkoittaa, että on melko sama, mitä osaketta ostaa. Kun markkinat ovat huomioineet kaiken saatavilla olevan tiedon ja hinnoitelleet osakkeet oikein, jää sijoittajalle vain valittavaksi, paljonko riskiä on valmis ottamaan.
Jos haluaa pienen riskin, on tyydyttävä pienempään tuottoon. Jos taas haluaa isomman tuoton, on siedettävä enemmän epävarmuutta.
Tuoton ja riskin suhdetta voi kuitenkin parantaa kahdella tavalla: hajauttamalla sijoituksiaan ja minimoimalla kulut. Riski pienenee, kun sijoittaa moneen kohteeseen, jolloin yksi virhe kaada koko salkkua. Ja mitä vähemmän joutuu maksamaan salkunhoitajalle tai meklarille, sitä enemmän jää itselleen.
Taloustieteilijät suosittelevatkin usein sijoittamaan rahansa mahdollisimman laajasti hajautettuihin indeksirahastoihin, joiden hoitokulut ovat mahdollisimman pienet.
Sijoittajilta taloustieteilijöiden suositus ei ole jäänyt huomaamatta. Indeksirahastojen suosio on kasvanut vauhdilla viime vuosina, ja “maailma”-nimiset indeksirahastot ovat erityisen suosittuja kotitalouksien keskuudessa.
Esimerkiksi Nordean Maailma Passiivinen B -rahasto on kerännyt lähes 3 miljardia euroa sijoituksia, ja OP:n Maailma Indeksi -rahaston arvo on lähes 2 miljardia euroa. Nordnetin Maailma Indeksi -rahastolla on yli 88 000 omistajaa.
Näissä rahastoissa on kuitenkin suuri sudenkuoppa. Ne ovat nimittäin voimakkaasti keskittyneet yhteen maahan ja yhteen toimialaan: Yhdysvaltoihin ja teknologiaosakkeisiin.
Nämä passiiviset rahastot seuraavat kaikki MSCI World -indeksin variantteja. Toisin kuin nimi vihjaa, indeksi ei kata koko maailmaa, vaan vain 23 kehittynyttä maata. Köyhempiä maita se ei huomioi lainkaan.
Indeksi painottuu Yhdysvaltoihin, koska pääoma on viime vuosina virrannut sinne ja teknologiaosakkeiden kurssit ovat nousseet hurjaa vauhtia — joku voisi sanoa kuplan lailla.
Yhdysvallat muodostaa suurimman osan maailman osakemarkkinoista, ja tämä heijastuu mekaanisesti indeksirahastojen painotuksiin.
Edellä mainitut rahastot sijoittavat vertailuindeksiään mukaillen yli 70 % varoistaan Yhdysvaltoihin ja noin 30 % informaatioteknologiaan. Suurimmat yksittäiset sijoitukset näissä rahastoissa ovat Nvidia, Microsoft, Apple, Alphabet (eli Google) ja Amazon, jotka yhdessä muodostavat yli 20 % rahastojen arvoista.
| Rahasto | Tyyppi | USA:n osuus | IT:n osuus |
| Nordea Maailma Passiivinen B | Indeksi | 71,7 % | 25,8 % |
| OP-Maailma Indeksi | Indeksi | 72,3 % | 29,5 % |
| Nordnet Maailma Indeksi | Indeksi | 75,5 % | 33,5 % |
| Nordea Global Enhanced A | Aktiivinen | 70,6 % | 26,0 % |
| OP-Maailma | Aktiivinen | 61,1 % | 30,3 % |
Pelkästään näihin rahastoihin sijoittamalla ei siis saa sijoituksiaan hajautettua maailmanlaajuisesti. Jos Yhdysvaltoihin iskee talouskriisi tai teknokupla puhkeaa, kärsii koko salkku.
Mikä siten neuvoksi? Miten riskit voisi hajauttaa mahdollisimman laajasti ilman suuria kuluja?
Valitettavasti salkunhoitajien ylläpitämät maailma-rahastot eivät välttämättä palvele passiivisia rahastoja paremmin. Esimerkiksi aktiivisesti hoidetut Nordea Global Enhanced A ja OP-Maailma -rahastot muistuttavat hyvin läheisesti passiivisia vastineitaan.
Jos siis haluaa hajauttaa kunnolla, on se tehtävä itse.
Yksittäisen maailma-rahaston sijaan voi ostaa useita eri maantieteellisesti ja toimialoittain hajautettuja indeksirahastoja. Säästöjä voi jakaa tasaisemmin Eurooppaan, Aasiaan Amerikkaan ja kehittyville markkinoille. Lisäksi voi ostaa erilaisia toimialoihin tai teemoihin keskittyviä rahastoja.
Kaikkea ei kannata myöskään laittaa osakkeisiin, vaan osa on hyvä jättää korkosijoituksiin.
Tiede ei kerro, mihin tarkalleen kannattaa sijoittaa, mutta se kertoo, että hajauttaminen kannattaa tehdä huolella. Olennaista on, etteivät sijoituskohteet ole täysin korreloituneita keskenään.
Maailmantaloutta varjostavat tällä hetkellä monenlaiset arvaamattomat uhkakuvat, joten nyt on korkea aika tarkistaa, millaisille riskeille onkaan säästönsä altistanut.
Juha Itkonen
Kommentoi