Tavaratalojen ja myymälöiden näkökulmasta koronaepidemian kaltainen kriisi on pahin painajainen. Painajainen muuttui todeksi, kun kolmatta vuosisataansa porskuttava perinteikäs Stockmann ilmoitti 6.4.2020 hakeutuvansa yrityssaneeraukseen.
HS:n pääkirjoituksessa päivää myöhemmin saneeraus rinnastettiin yritysmaailman hengityskoneeseen. Pääkirjoituksen mukaan Stockmannin kohtaloksi koitui verkkokaupan kasvun seuraaminen sivusta ja luottamus omaan ylivertaiseen brändiin. Koronaepidemia oli liikaa, ja se koitui yhtiölle kohtalokkaaksi.
On selvää, että vaikeuksissa ovat niin tavaratalot kuin pienemmätkin myymälät. Liiketilojen vuokrat käyvät kaupoille erityisen kalliiksi juuri nyt, kun asiakkaat pysyttelevät kotona.
Sosiaalisessa mediassa vaatimukset joustoihin myymälöiden vuokraehdoissa ovat keränneet kosolti myötätuntoa. Vuokrissa joustamattomuuden on myös uhattu pakottavan kaupan siirtymisen verkkoon.
Liiketilaa vuokraavan yksinyrittäjän ahdinkoon on helppo samaistua, mutta tilanne tuskin riemastuttaa vuokranantajaakaan. Kummallakin osapuolella on omat laskupinonsa hoidettavanaan.
Jos vuokralainen ajautuu maksuvaikeuksiin vuokriensa vuoksi, vuokrien alentamatta jättäminen voi lopulta johtaa tilanteeseen, jossa sekä vuokralainen että vuokranantaja häviävät. Monet vuokranantajat ovatkin katsoneet jouston olevan edullista myös omasta näkökulmastaan ja päättäneet tulla vuokrissaan vastaan.
Mikään ei estä kaupan alan yrityksiä toteuttamasta uhkaustaan siirtää myyntiään verkkoon jo nyt. Verkkokaupan hiominen on yksi kivi käännettäväksi, mihin toimijat markkinoilla ovat ryhtyneet Suomessakin.
Eräällä ruoka-annosten kuljetukseen erikoistuneella sovelluksella voi nykyään tilata kotiovelle jopa alle puolessa tunnissa myös HDMI-kaapelin, porakoneen tai Uno-kortit akuuteimpaan hätään. Ravintolaruoan maksaminen lounaskortin avulla on tänä päivänä mahdollista verkossakin.
Elintarvikkeiden verkkokauppa on räjähtänyt viime viikkoina käsiin. Tilauksia on ollut monin paikoin vaikeuksia toimittaa edes viikon sisään tilaushetkestä, ja kaupat ovat monin paikoin valjastaneet käyttöönsä lisäresursseja.
Pahimmissa vaikeuksissa olevalla ravintola-alalla toimiva Henri Alén väläytteli erään ravintolansa tehneen jo hitusen tulosta huhtikuun alussa. Se lienee edellyttänyt kekseliäisyyttä uusien myyntikanavien suhteen, kun ravintolapöydät notkuvat tyhjyyttään – nykyään jo pelkästään lainsäädännönkin vuoksi.
Yksittäistapaukset osoittavat, kuinka korona on epäjärjestyksen vallitessa pakottanut yrityksiä terävöittämään tapojaan käydä kauppaa, kun asiakkaat istuvat kotisohvalla. Läpimurtojen pysyvyys testataan, kun kriisiaika hellittää. Pysyvyyteen tuntuvat uskovan ainakin sijoittajat.
OMX Helsingin ja S&P 500 -osakeindeksin arvosta haihtui vuoden alusta aprillipäivään mennessä noin neljännes. Vertailun vuoksi, verkkokauppa Amazonin osakkeen kurssi nousi samaan aikaan 3,2 prosenttia. Huhtikuun lopulla Amazonin osake oli jo noin 25 prosenttia arvokkaampi kuin vuoden alussa ja yhtiön P/E-luku kohosi (jälleen) yli sadan. Stockmannin A- ja B-osakkeiden kehitys ei ole ollut yhtä ruusuista.
Koronakriisi muovaa kulutustottumuksiamme, ja on mielenkiintoista seurata, kuinka pysyvät jäljet se jättää. On vaikea nähdä, että epäjärjestyksen katalysoimat parannukset verkkokauppaan tultaisiin vetämään takaisin, kun kriisitilanne raukeaa.
Kivijalkaputiikkien ja kauppakeskuksien haihtuminen katukuvasta ei tunnu uskottavalta, mutta jos tilanne näyttää myymälätilaa vuokraavan kaupan kannalta nyt kehnolta, ovatko kiinteistöt omistavien vuokranantajienkaan näkymät juuri sen paremmat?
Janne Kalluinen
Kommentoi