Koronaviruksen vähättelyn hinta on paljastunut karvaasti. Kansanterveyden turvaavat rajoitustoimet työntävät taloudet globaalisti vapaapudotukseen, jota ei ole koettu sitten 1930-luvun suuren laman.
Epävarmuus talouskehityksestä on tavattoman suuri. Ensishokki tullee olemaan finanssikriisiä pahempi, mutta rajoitusten poistaminen mahdollistaa toipumisen vuoden toisella puoliskolla. Kuvassa 1 on visualisoitu Suomen talouden mahdollista kehitystä.
Luultavasti lopulta palataan entiselle uralle V-skenaarion mukaisesti. Pandemian synnyttää maailmantalouteen viruksen leviämisen rytmittämän iskujen sarjan, joka voi muuttaa pohjan muodon myös U:n kaltaiseksi.
Kerrannaisvaikutuksilta tuskin näin isossa shokissa täysin vältytään, joten W-skenaario uhkaa pysäyttää toipumisen. Valtion joutuvat finanssikriisin tavoin kuittaamaan kriisinhoidon laskun, joten eurokriisin toistuminen ei olisi suuri yllätys.
Talouden seisahdus luo yrityksiin aluksi kassakriisin, kun myyntitulot tippuvat nopeammin kuin menoja on mahdollista karsia. Rajoitusten pitkittyessä velkaa kertyy enemmän kuin tervekään liiketoiminta kestää, jolloin konkurssit kasvavat ja lomautukset muuttuvat irtisanomiseksi. L-skenaariossa toipuminen on hidasta.
Kuva 1. Talousskenaariot
Tukitoimet käyntiin ajallaan ja aggressiivisesti – suoraa tukea tarvitaan
1930-luvun lamasta on opittu, että markkinatalous ei pärjää oman onnensa nojassa, vaan valtion ja keskuspankin tulee toimia aktiivisesti itseään ruokkivan kierteen katkaisemiseksi.
Rahapolitiikassa on nopeasti avattu finanssikriisin työkalupakki. Korot on laskettu nollaan, hätärahoitusta tarjotaan niin pankeille kuin suoraan rahoitusmarkkinoille. Arvopaperiostot poistavat varallisuuseriä markkinoilta vastapainettua rahaa vastaan, mikä tukee kassakriisin rahoitusta.
Sääntely joustaa. Budjettien alijäämät saavat paisua, valtion tukisäännöt on laitettu narikkaan ja velkaa murehditaan myöhemmin. Valtion takaamille pankkilainoille luodaan edellytykset pankkien sääntelyä helpottamalla.
Finanssipolitiikka on myös liikahtanut vähintään finanssikriisin aikaisella tarmolla, mutta tuen koostumus ja suuruus hakevat vielä uomiaan. Kriisin pitkittyessä tulee selväksi, että siltarahoitus ei estä konkurssiaaltoa, vaan tarvitaan suoraa tukea.
Esimerkiksi USA:ssa suoran tuen osuus tukipaketista oli 5 % BKT:sta, kun Suomessa se on toistaiseksi 0,4 % BKT:sta. Tukipakettien räätälöinti koronashokin ennen kokemattomiin vaatimuksiin on se viimeinen lenkki, joka estää äkkipysähdyksen muuttumisen lamaksi.
Paniikkimyynnit voivat tulla kalliiksi
Osakkeet ovat karhumarkkinassa. Laskuissakin voidaan kokea voimakkaita helpotusralleja, jotka yleensä joko talouden laskusuhdanteen loiveneminen tai voimakkaat tukitoimet laukaisevat. Koronan tapauksessa pelkkä uusien tartuntojen huipun ohittaminen luo uutta uskoa sijoittajiin.
Laskussa hermot ovat kovilla, mutta sama stressi ajaa myös tukitoimia, tarvittaessa vaikka uusille, täysin kartoittamattomille vesille. Tällöin osakkeiden myynti voi ajoittua huonosti, jolloin menettää nousupäivät.
Esimerkiksi jos finanssikriisissä hermo petti juuri pohjille ja poistui markkinoilta viikoksi, menetti 10 prosentin tuoton verrattuna tilanteeseen, jossa olisi ollut mukana koko markkinoiden vuoristoradan (kuva 2). Kuukauden ja kuuden kuukauden poistumisella olisi hävinnyt 21 ja 34 prosenttia.
Paniikkimyynnit voi vahingoittaa pitkän ajan tuottoja ja lykätä säästämistavoitteen saavuttamista. Viisainta on pitää alkuperäisestä sijoitussuunnitelmasta kiinni eli pysyä valitsemallaan riskitasolla ja jatkaa säännöllistä kuukausisäästämistä.
Kuva 2. Markkinoilta poistuminen juuri pohjilla
Hannu Nummiaro
Kommentoi