veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kroppa kestää hyvinkin 100-vuotiaaksi, entä kukkaro?

Hannu Nummiaro
Hannu Nummiaro

Säästä kaikilla keleillä

Hannu Nummiaro on yksityistalouden ekonomisti ja sijoittamisen asiantuntija LähiTapiolassa. Seuraa Twitterissä @HannuNummiaro

Elämä kestää yhä pidempään. Imeväiskuolleisuus oli suurta 150 vuotta sitten, ja vastasyntyneiden elinajanodote liikkui vain 30–40 vuodessa. Yleisen hyvinvoinnin ja lääketieteen kehitys ovat mahdollistaneet ihmiskunnan hurjan kehitysloikan.

Tasan eivät silti käy elämän lahjat. Viime vuonna kuolleet miehet olivat keskimäärin 74,6-vuotiaita ja naiset 81,7-vuotiaita. Naisten sijoitushorisontti on siis luonnostaan yhden taloussyklin miehiä pidempi! 100-vuotiaiksi asti elivät miehistä 0,3% ja naisista 1,4%.

Nykyisistä nuorista naisista jopa joka kymmenes voi hyvin yltää 100 vuoden ikään (kuva 1). Elinajan pidentyessä on luontevaa, ja eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta myös välttämätöntä, että työurat pidentyvät. Jos ajatellaan, että tulevaisuudessa eläkkeelle jäädään noin 70-vuotiaina, eläkettä voisi nauttia yli 30 vuotta.

Kuva 1. Elinajanodote syntymävuosikymmenen mukaan

Elinajanodote syntymävuosikymmenen mukaan

Vanhuuden turvaa voi vahvistaa säästämällä työaikana ja jatkamalla sijoittamista myös eläkkeellä. Kuvassa 2 on havainnollistettu, kuinka 100 000 euron säästöt saa paremmin riittämään kohti 100 vuoden ikää. Alin käyrä kuvaa tilannetta, jossa säästöt käytetään 20 vuoden aikana ostovoimaltaan mahdollisimman tasaisesti. Tässä laskelmassa säästöille ei saada tuottoja, vaikka hinnat ehtivät nousta miltei 1,5-kertaiseksi. 

Korkosijoituksilla voi tienata sen minkä inflaatio vie, jolloin samalla kuukausittaisella kulutuksella säästöt kestävät 4,5 vuotta pidempää. Pitämällä kaksi kolmasosaa säästöistä osakkeissa ja loput korkosijoituksissa rahat riittävät jo 102-vuotiaaksi asti.

Kuva 2. Eläkesäästöjen riittäminen kolmella eri tavalla sijoittamalla

 Eläkesäästöjen riittäminen kolmella eri tavalla sijoittamalla

Riskiä on ihan fiksua pienentää ikääntyessä. Aina on mahdollista, että äkilliset rahan tarpeet tulevat sijoitusmarkkinoiden laskujen kanssa juuri samaan aikaan. Tällöin suhdanteiden tasoittumista ei ehditä odotella ja vuosien aikana säästetty puskuri voi jäädä huomattavasti budjetoitua pienemmäksi. 

Nyrkkisääntönä osakepainolle on usein käytetty kaavaa 100-ikä. Se tarkoittaa, että vuosittain pitäisi pienentää osakkeiden painoa yhdellä prosenttiyksiköllä ja siirtää varoja vähemmän heiluviin korkosijoituksiin. Ikääntymisen myötä tätä kaavaa on ehdotettu muutettavan muotoon 120-ikä, jolloin sijoitettaisiin tuottohakuisemmin läpi elämänkaaren. 

Nyrkkisääntöjä tärkeämpää on miettiä se oma tilanne, kuten rahan tarpeet, eläkkeen suuruus, kokonaisvarallisuus ja vaikeammin rahaksi muutettavan reaalivarallisuus osuus. Jos tavoitteena on myös jälkipolvien elämän turvaaminen, sijoitushorisontti voi olla useita vuosikymmeniä pidempi ja sijoitustapa ikinuori. 

Hannu Nummiaro

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.