veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Joukkopako liian tiiviistä kaupungista? Etätyö laimentaisi kotien eriarvoistumista

Hannu Nummiaro
Hannu Nummiaro

Säästä kaikilla keleillä

Hannu Nummiaro on yksityistalouden ekonomisti ja sijoittamisen asiantuntija LähiTapiolassa. Seuraa Twitterissä @HannuNummiaro

Kuntien välisen muuttoliikkeen ennakkotiedot (kuva 1) osoittavat koronakriisin vaikuttavan myös asumisen valintoihin. Turvallisuushakuisuus nostaa väljemmän asuinympäristön houkuttelevuutta.

Edellisvuoteen verrattuna muuttotilastoissa häviäjänä ovat nimenomaan yhden aluetyypin kunnat, kaikkein sisimmän eli tiiveimmän kaupunkialueen kunnat. Helsingin ja Espoon osuus on 90 prosenttia tämän ryhmän tappiosta suhteessa edellisvuoteen.

Voittajiksi on noussut tasaisesti hyvin monenlaisia kuntia. Pienemmät ja väljemmin asutut kaupungit ja kehysalueet ovat pärjänneet hyvin. Maaseutu on kokonaisuudessaan myös selvä voittaja, etenkin paikalliskeskukset ja ydinmaaseutu.

Kuva 1. Kuntien välinen muuttoliike huhti-kesäkuussa 2019 ja 2020

Kuntien välinen muuttoliike huhti-kesäkuussa 2019 ja 2020 

Onko kyseessä väliaikainen ilmiö vai pysyvä käänne? Luultavasti koronaviruksen vaikutus jää väliaikaiseksi, ja rokote lopulta palauttaa alueellisen keskittymistrendin. Kaupunkien elinvoima houkuttaa taatusti jatkossakin.

Silti jopa 31 prosenttia kaupungissa asuvista on harkinnut muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön. Koronan myötä vauhdittunut etätyö voi olla se ratkaiseva tekijä, joka muuttaa monien pohdinnan päätöksiksi. Etätyön yleistyminen menee hiljalleen etenevän teknologisen kehityksen kanssa samaan suuntaan, joten pysyvä keskittymistä hillitsevä voima voi hyvin olla muodostumassa.

Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä muuttoliikkeestä väljemmille vesille ei vielä yhden vuosineljänneksen perusteella voida kuitenkaan tehdä, sillä jo syksyn opiskelijamuutot voivat taas kääntää kelkan.

Lisäksi kuntien väliset muutot eivät ole ainoa alueelliseen väkilukuun ja siten asuntojen kysyntään vaikuttava tekijä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nettomaahanmuuton ja luonnollisen väestönkasvun (eli syntyneet miinus kuolleet) vaikutus on kotimaan muuttoja suurempi (kuva 2).

Kuva 2: Väkiluvun muutoksen kolme komponenttia 1990-2019

Väkiluvun muutoksen kolme komponenttia 1990-2019 Lähde: LähiTapiola Varainhoito Oy, Tilastokeskus

Oma koti muodostaa keskimäärin puolet kotitalouksien varallisuudesta. Alueellisen erkaantumisen nurjalla puolella kodin arvo laskee (kuva 3).

Varallisuuden säilyttämiseksi ennallaan arvonalentuminen tulisi jyvittää asumiskuukausille ja säästää saman verran muihin sijoituskohteisiin. Kasvukeskuksissa puolestaan ensiasunnon ostajat joutuvat sietämään velkahuoliaan.

Kuva 3. Asuntojen neliöhinnat 2019 ja niiden vuosimuutos 2007-2019

Kuva 3. Asuntojen neliöhinnat 2019 ja niiden vuosimuutos 2007-2019Etätyötä tukevan infrastruktuurin, teknologian ja työelämän käytäntöjen kehittyminen saattaa tasata asuntojen alueellista kysyntää, ja keskittyminen voisi ainakin joillain alueilla löytää saturaatiopisteensä. Tällöin asuntomarkkinoiden eriarvoistava varallisuusvaikutus laimenisi.

Hannu Nummiaro

Kommentit (1)
 
  • Minna 31.10.2020 20:14
     
    Kysynnän vaikutuksen hintakehitykseen arviointia haittaa samanaikainen lainamarkkinoiden kehittyminen. Lainojen korkotason lasku viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja etenkin lainojen saatavuus ovat tukeneet pääosin kasvukeskusten hinnannousua.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kolme ynnä viisi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit