Osakesäästötili sai lentävän lähdön Suomessa. Asialla olivat ennen kaikkea piensijoittaja-aktiivit, mistä kertoo tähän asiakasryhmään keskittyvän Nordnetin kaappaama leijonanosa ensivaiheen tilinavauksista.
Markkinaosuudet kuitenkin tasaantuvat, kun tavis- ja jopa keltanokkasijoittajat lähtevät kokeilemaan uutta tuotetta. Suurista pankeista Nordea ei ole edes kunnolla aloittanut osakesäästötilinsä markkinointia omille asiakkailleen. OP-ryhmä on asiassa sitäkin hiljaisempi, koska sen tietojärjestelmät eivät vielä taipuneet koko tilin tarjoamiseen.
Pankkien kädenlämpimän innostuksen taustalla on myös pohdinta siitä, onko peruspassiivinen rahastosijoittaja niille kuitenkin tuottoisampi asiakas.
Uutta sijoitustuotetta edelsi ja seurasi yhteiskunnallinen keskustelu. Niin tietysti pitääkin, koska osakesäästötili veroetuineen edellytti uutta lainsäädäntöä.
Verotuottojen kutistumisen myötä kriitikot saivat aiheen kysyä perinteisesti, syökö osakesäästötili hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Se on oikeutettu, mutta liian lyhyen kantaman kysymys.
Pidemmällä aikavälillä ei voi olettaa, että julkinen talous kannattelee kaikkia eläkkeen- ja hoivansaajia ilman näiden täydentävää panosta. Näin ollen nykyistä isomman väestönosan pitäisi kerryttää varallisuuttaan osallistumalla pääomamarkkinoille – tavalla tai toisella.
Osallistumisen instrumenteista voi sitten olla montaa mieltä. Osakesäästötilikin on nykymuodossaan kaukana täydellisestä sijoitustuotteesta.
Tilin pahin valuvika on sen rajoittuminen pelkkiin pörssiosakkeisiin. Ruotsin mallin mukaisesti se olisi voinut olla yksinkertainen tapa sijoittaa erilaisiin arvopapereihin. Näin ajatus matalasta aloituskynnyksestä olisi yhdistynyt hajauttamisen kultaiseen sääntöön.
Puhtaan osakefokuksen myötä osakesäästötiliin tuli pieni pelaamisen sivumaku.
Osakesäästötilin suurimmat hyödyt voivat hyvinkin olla välillisiä. Tili on jo nyt lisännyt terveellistä kiinnostusta sijoittamiseen ja yritystoimintaan. Monelle untuvikolle se voi olla kimmoke kehittää yleisemminkin omia taloustaitoja.
Suomalaisten palkkakuitista ei ole koskaan ollut suoraa yhteyttä pörssin kehitykseen. Eläkerahastojen kautta yhteys toki on, mutta ne sijoitukset eivät ole omissa käsissä.
Toisin on ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa osa palkansaajien ansiotuloista ohjautuu automaattisesti 401(k)-eläkesuunnitelmiin. Niiden arvonnousu perustuu sijoituskohteisiin, joiden valintaan työntekijät itse osallistuvat.
Siksi pörssikurssit ovat kaikille yhteinen puheenaihe ja siksi talous kiinnostaa. Toivottavasti osakesäästötili vie kotoisia kahvipöytäkeskusteluja samaan suuntaan.
Antti Oksanen
Kommentoi