Avaruuden valloitus on siirtymässä Nasalta Elon Muskille. Microsoftin rahoittaman tekoälyn tarkistettavaksi annetaan koevastauksia, työhakemuksia ja veroilmoituksia. Pankit vahvistavat henkilöllisyytesi, kun kirjaudut viranomaispalveluihin Suomessa.
Kuluttajilla on kova luotto suuryrityksiin. Oikeastaan kirjaimellisesti, sillä
Mastercard tai Visa takaavat ostoksesi, kun käytät maksukorttia missä tahansamaailman kolkassa.
Viestintätoimistojätti Edelman teettää vuosittain kansainvälisen luottamusbarometrin, joka kertoo samaa tarinaa. Sen mukaan yrityksiin luotetaan enemmän kuin hallituksiin, kansalaisjärjestöihin tai mediaan.
Kyselyyn vastasi jopa 32 000 ihmistä 28 maasta. Pitäisikö siis olla huolissaan?
Varmaankin, kun ihmiskunta on valtavien luonnon- ja teknologiamullistusten äärellä. Niiden hallinta vaatii valtavia investointeja ja demokratioissa myös äänestäjien tuen. Poliittisten päättäjien pitäisi tehdä tulevien sukupolvien eteen vastuullisia ratkaisuja. Siitä huolimatta, että niillä todennäköisesti hävitään seuraavat vaalit.
Valtiot ovat jättäneet barometrin mukaan pahasti yrityksistä jälkeen sekä suorituskyvyn että eettisyyden mittareilla. Ensimmäinen ei ole yllätys, koska tehottomasta ja korruptoituneesta hallinnosta kärsii niin moni maa.
Mutta eettisyyden kohdalla vastaajien muisti on lyhyt. Oli sitten kyse finanssikriisistä tai pandemiasta, valtiota huusivat eniten hätiin ne yritykset, joiden riskienhallinta oli pettänyt tai jotka eivät enää pärjänneet koventuneessa kilpailussa.
Epäluottamuksen kosketukselta eivät välty muutkaan instituutiot.
Yli puolet vastanneista uskoo esimerkiksi tieteen olevan kovasti politisoitunutta. Tämä ei edesauta tieteen julkisen rahoituksen lisäämistä, vaikka tutkimus ja teknologia ovat avainasemassa, kun aikamme suuria ongelmia pitää oikeasti ratkaista.
Ehkä häkellyttävintä oli se, että uusien teknologioiden ja innovaatioiden kohdalla ihmiset pitävät kaltaisiaan taviksia yhtä luotettavina tietolähteinä kuin tutkijoita. Alan viestijät eivät voikaan enää laskea perinteisen auktoriteettiasemansa varaan. Keksintöjen konkretisointiin ja läpinäkyvyyteen on panostettava yhtä paljon kuin niiden tekniseen esittelyyn.
Jos kerran luottamuspääomaa on siirtynyt yrityksille, miten niiden tulisi sitä käyttää? Osakeyhtiölain vakivastaus voiton tuottamisesta omistajille ei ole silloin paras lähtökohta.
Kyselyn perusteella yritysjohtajat voisivat täyttää kuilua, joka on syntynyt instituutioiden ja kansalaisten välille.
Etenkin muuttuvan työelämän realiteettien avaaminen olisi johtajille sopiva tehtävä. Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton tarvetta on Suomessa korostanut Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Muillekin olisi tilaa.
Yritysjohtajat jos jotkut tietävät, että ilman toimivia yhteiskuntarakenteita ei ole yritystoimintaakaan. Heillä on siis vissi bisnesintressi palauttaa usko julkisiin instituutioihin. Sen sijaan että Muskin tapaan kyseenalaistetaan niitä.
Antti Oksanen
Kommentoi