Suomalaisille maksettiin verovuodelta 2025 aiempaa vähemmän veronpalautuksia, mutta jäännösverojen määrä kasvoi. Pääomatuloveroja kertyi peräti 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, kertoo Verohallinto.
Henkilöasiakkaille maksettiin verovuodelta 2025 veronpalautuksia yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Summa on 10 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
Jäännösveroja eli mätkyjä määrättiin puolestaan noin 1,4 miljardia euroa. Niiden määrä kasvoi lähes 14 prosenttia vuodesta 2024.
"Jäännösverojen määrän kasvu on luonnollista, sillä jäännösveroja tulee usein maksettavaksi silloin, kun henkilöllä on pääomatuloja", Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen sanoo tiedotteessa.
Pääomatuloverot kasvoivat ansiotuloveroja nopeammin
Verohallinto keräsi verovuodelta 2025 tuloveroja yhteensä 47,3 miljardia euroa, mikä on 4,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Henkilöasiakkaiden ansio- ja pääomatuloveroja kertyi yhteensä 39,8 miljardia euroa. Ansiotuloverojen määrä kasvoi 3,6 prosenttia noin 35,8 miljardiin euroon.
Pääomatuloveroja kertyi reilut neljä miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli lähes puoli miljardia euroa eli 13 prosenttia.
Luokkasen mukaan pääomatuloverojen määrä vaihtelee tyypillisesti paljon vuosittain.
Yhteisöveroa kertyi 7,5 miljardia euroa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Valtio saa yhteisöverosta 5,7 miljardia euroa ja kunnat 1,8 miljardia euroa.
Suurimmat veronpalautukset Kauniaisissa, mätkyt Pyhäjoella
Keskimäärin suurimmat veronpalautukset maksettiin Kauniaisissa, jossa palautus oli 1 321 euroa. Seuraavina olivat Marttila (1 009 euroa) ja Vesilahti (993 euroa).
Keskimäärin suurimmat mätkyt maksettiin puolestaan Pyhäjoella, jossa jäännösvero oli 7 336 euroa. Seuraavina olivat Sottunga (5 078 e) ja Kauniainen (4 788 e).
Verovuoden 2025 henkilö- ja yhteisöverotuksen verotiedot julkaistaan torstaina 12. marraskuuta.
Minna Petäinen
