Julkiset verotiedot antavat kattavan kuvan tuloista, mutta vain maksettujen palkkojen osalta. Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari neuvoo, miten veropäivänä 9.11. julkaistavia verotietoja tulee tulkita.
- Pääomatuloja ei pysty vertailemaan verotilastojen perusteella. Vain verotettava pääomatulo on julkinen tieto.
- Verotiedoissa ei näy tuloja, joita ei veroteta Suomessa.
- Ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa. Ansiotuloja ovat myös mm. eläkkeet sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahat.
- Julkisissa verotiedoissa ei koskaan näy saatujen osinkojen koko määrää.
- Kuolinpesän osakkaan todelliset tulot voivat olla huomattavasti suuremmat kuin mitä hänen verotietonsa kertovat.
- Kaikkien verotiedot ovat julkisia, mutta tiedotusvälineiden saamiin massatiedostoihin ei sisälly niiden henkilöiden verotietoja, jotka ovat vastustaneet tietojensa luovuttamista sähköisessä muodossa tiedotusvälineille.
- Näissä tiedoissa ei ole myöskään niiden henkilöiden tulotietoja, joiden verotettavat tulot ovat yhteensä alle 100 000 euroa. Huomaa, että veronalainen tulo on enemmän kuin julkinen tulotieto.
Vuoden 2021 verotuksen tiedot julkaistaan 9. marraskuuta. Mitkä ovat julkisia verotietoja?
”Julkisia verotietoja ovat mm. nimi, syntymävuosi, verotettava ansiotulo ja pääomatulo, verojen kokonaismäärä ja maksettava tai palautettava veron määrä eli tieto siitä, saako veronpalautusta vai ei.
Varallisuuden tai velkojen määrä ei ole julkinen tieto.
Tiedot laaditaan maakunnittain nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Suomeen maksettavien verojen määrä löytyy verotiedoista tarkasti, mutta todelliset tulot listoilta puuttuvat, koska verotettava tulo, joka on julkinen tieto, ei ole sama kuin veronalainen tulo. Erityisesti pääomatulojen kohdalla julkinen tieto ei anna oikeaa kuvaa tulotasosta.
Tulotieto voi jopa puuttua kokonaan, vaikka henkilöllä olisi todellisuudessa esimerkiksi luovutusvoittoja.
Verotiedoissa ei myöskään näy tuloja, joita ei veroteta Suomessa. Jos esimerkiksi urheilijan tulot verotetaan vain ulkomailla, tällöin niitä ei näy Suomen verotiedoissa.
Vielä kannattaa muistaa se, että nyt julkaistavat tiedot koskevat vuotta 2021. Kuluvan vuoden verotiedot julkaistaan vuoden päästä.
Vaikka kaikkien verotiedot ovat julkisia, tiedotusvälineiden saamiin tiedostoihin ei kuitenkaan sisälly niiden henkilöiden verotietoja, jotka ovat vastustaneet tietojensa luovuttamista sähköisessä muodossa journalistiseen käyttötarkoitukseen.”
Saako verotilastoista selville, paljonko naapurille on maksettu palkkaa?
”Ei saa, koska maksettu palkka ei ole julkinen tieto. Jos naapuri saa vain palkkatuloa, julkiset verotiedot kertovat kuitenkin varsin hyvin palkan tason erityisesti suurissa tuloissa.
Palkkatulo näkyy verotiedoissa nimellä verotettava ansiotulo. Verotettava ansiotulo ei ole kuitenkaan sama kuin bruttopalkka.
Verotettava ansiotulo, joka on julkinen tieto, saadaan kun palkasta vähennetään pakolliset vakuutusmaksut, tulonhankkimiskulut kuten matkakulut sekä muut tulosta tehtävät vähennykset – esimerkiksi työhuonekulut.
Palkasta perityt pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut olivat vuonna 2021 yhteensä 8,55–10,05 prosenttia palkan määrästä. Kun siihen lisätään vähennyskelpoinen päivärahamaksu, niin vähennettävät maksut ovat yhteensä noin 10 prosenttia bruttopalkasta.
Eli jos julkisissa verotiedoissa näkyvä verotettava ansiotulo on 140 000 euroa, niin bruttopalkan on oltava silloin noin 156 000 euroa, jos muita tulosta tehtäviä vähennyksiä ei ole edellä mainittujen maksujen ja 750 euron tulonhankkimisvähennyksen lisäksi. Oletuksena on, että palkasta menee normaalit vakuutusmaksut. Näin ei aina ole.
Asuntovelallisen palkansaajan korkovähennys sen sijaan alentaa joko maksettavia ansiotulojen veroja tai verotettavaa pääomatuloa, jos pääomatuloja on. Myös kotitalousvähennys alentaa maksettavia veroja, eli se ei alenna verotettavaa tuloa vaan suoraan veroja.
Ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa. Ansiotuloja ovat myös mm. eläkkeet sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä toiminimiyrittäjän ansiotulot.
Perheyhtiön maksamat osingot voivat myös olla ansiotuloja. Tällöin verovapaa osa osingosta ei kuitenkaan näy julkisissa verotiedoissa.”
Mitä saamme tietää pääomatuloista?
”Julkisten verotietojen perusteella ei pysty sanomaan, kuka on saanut eniten pääomatuloja. Vain verotettava pääomatulo on julkinen tieto. Se ei vielä kerro paljoakaan henkilön saamista tuloista, koska osa pääomatuloista puuttuu kokonaan julkaistavista tiedoista.
Julkista ei myöskään ole se, mitä pääomatuloja henkilöllä on eli ovatko tulot osinkotuloja, luovutusvoittoja, vuokratuloja vai puun myyntituloja – vai ovatko ne kenties tuloja sijoitusvakuutuksesta.
Pääomatuloissa on sama periaate kuin ansiotuloissa. Verotettava pääomatulo saadaan, kun veronalaisesta tulosta vähennetään tulon hankkimisesta aiheutuneet menot, luovutustappiot ja vähennyskelpoiset lainan korot.
Vuonna 2021 pääomatuloista maksettiin veroa 30 prosenttia. Siltä osin, kun verotettavien pääomatulojen määrä ylitti 30 000 euroa, vero oli 34 prosenttia.”
Entä osinkotuloista?
”Julkisissa verotiedoissa ei koskaan näy saatujen osinkojen koko määrää eikä verotietojen perusteella voi päätellä saadun osingon suuruutta. Jos osinko on pääomatuloa, siitä on veronalaista 25 tai 85 prosenttia. Jos osinko on ansiotuloa, siitä on veronalaista 75 prosenttia. Tällä systeemillä on tarkoitus alentaa yhtiön voittoon kohdistuvaa kahdenkertaista verotusta.
Perheyhtiössä omistaja pystyy myös valitsemaan, kuinka paljon nostaa yhtiön voitosta itselleen vai nostaako ollenkaan. Myös sen voi valita, nostaako varoja osinkona vai palkkana, jos työskentelee yrityksessä.
Jos yrittäjällä on säästöjä, voi olla, että voitot on jätetty nostamatta ja yrittäjän tulot ovat pyöreä nolla. Osakkaan julkiset tulotiedot eivät siten juurikaan kerro henkilön varakkuudesta eikä siitä, miten bisneksellä menee.”
Miten näkyvät pörssiyhtiöiden jakamat osingot?
”Pörssiyhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Veronalaisesta määrästä maksettiin viime vuonna veroa 30–34 prosenttia.
Verotuksen julkisissa tiedoissa ei ole mukana lainkaan verovapaata osaa osingoista. Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadut osingot verotetaan aina pääomatulona – siis siltä osin kuin ne ovat veronalaisia.”
Missä näkyy, jos tekee hyvät kaupat?
”Jos omaisuutta myy voitolla, myyntivoitto näkyy pääomatuloissa. Myyntivoiton oikea määrä voi jäädä kuitenkin salaisuudeksi.
Jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, veronalainen luovutusvoitto on enintään 60 prosenttia myyntihinnasta. Jos osakkeita myy miljoonalla, veroa siis maksetaan enintään 600 000 eurosta. Todellinen voitto voi olla suurempi.
Osa myynneistä on verovapaita. Esimerkiksi oman asunnon myynnistä saatu voitto ei lainkaan näy verotustiedoissa, jos asunto on myyty kahden vuoden omistamisen ja asumisen jälkeen – ei, vaikka rahat olisi laitettu pankkitilille ja muutettu vuokralle asumaan.
Myös yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa myyntivoitto voi jäädä tietyin edellytyksin kokonaan verotuksen ulkopuolelle.”
Entä kuolinpesät? Kuka saa niiden tulot ja maksaa niiden verot?
”Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena perinnönjakoon saakka eivätkä pesän tulot näy pesän osakkaiden verotiedoissa, vaikka he ovat todelliset tulon saajat.
Kuolinpesän osakkaan todelliset tulot voivat siten olla huomattavasti suuremmat kuin mitä hänen omat verotietonsa kertovat.”
Kuka joutuu maksamaan mätkyjä?
”Maksettavien verojen määrä ja se, saako henkilö veronpalautusta vai joutuuko maksamaan jäännösveroa, on julkinen tieto.
Jäännösverosta on ennen muinoin käytetty myös nimeä mätky, joka kuvaa huonosti sitä, mistä on kyse. Jäännösvero ei ole rangaistusmaksu, vaan maksamatta olevan veron määrä.
Jos henkilöllä on pelkkää palkkatuloa, palkasta perittävä ennakonpidätys vastaa yleensä varsin hyvin oikeaa veron määrää. Veronpalautukset tai jäännösverot eivät silloin ole yleensä kovin suuria.
Jos henkilöllä on epäsäännölliset tulot ja tulojen määrä on etukäteen vaikea arvioida oikein (esimerkiksi freelancer-taiteilija), oikean veron määrä ja etukäteen maksetut verot eivät välttämättä vastaa toisiaan kovin hyvin ja jäännösvero syntyy helpommin kuin tavalliselle palkansaajalle.
Myös silloin, jos henkilöllä on luovutusvoittoja, näistä tuloista ei välttämättä ole maksettu veroa riittävästi tai lainkaan silloin, kun tulo on saatu ja veroa täytyy sen vuoksi vielä maksaa.”
Miksi maksettava vero on alhainen suhteessa tulon määrään?
"Jos henkilön verojen määrä vaikuttaa liian alhaiselta tuloon verrattuna, yksi syy voi olla se, että tuloja on verotettu Suomen lisäksi ulkomailla. Suomen verotiedoissa näkyy siis vain Suomeen maksettu vero, vaikka todelliset verot voivat olla suuremmat.
Tulot sen sijaan voivat näkyä verotiedoissa kokonaan, jos ulkomailla verotetut tulot ovat veronalaisia myös Suomessa. Tällöin voi syntyä vaikutelma, että henkilöä verotetaan Suomessa liian vähän.”
