veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VEROT

Pieneneekö kirkollisveroprosentti 2023? Energian hinnannousu kurittaa myös seurakuntia

Pieneneekö kirkollisveroprosentti 2023?  Energian hinnannousu kurittaa myös seurakuntia
16.11.2022

Kirkollisveroprosenttiin kohdistuu laskupaineita, kun verotus muuttuu vuonna 2023. Seurakunnat päättävät kirkollisveroprosenteistaan itsenäisesti. Päätös seuraavan vuoden veroprosentista pitää ilmoittaa viimeistään marraskuussa.

Tällä hetkellä kirkollisveroprosenttiin kohdistuu tavallista enemmän muutospaineita. Ennalta tiedetty syy on sote-uudistus. Sen myötä syntyvien uusien hyvinvointialueiden rahoitus kuuluu valtiolle, joten valtion rooli verottajana kasvaa. Samalla kansalaisten verovähennykset kohdistuvat nykyistä enemmän valtion tuloveroon ja nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon.

Jotta seurakuntalaisen maksama kirkollisvero pysyisi suhteellisesti ennallaan, seurakuntia on ohjeistettu pienentämään kirkollisveroprosenttiaan valtiovarainministeriön laatiman laskelman mukaisesti. Erilaisista veropohjista johtuen kaikilla, esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymällä, ei alentamispainetta kuitenkaan ole.

”Seurakunnat päättävät kirkollisveroprosentista itsenäisesti. Käytännössä veroprosenttia ei kovin herkästi muuteta”, kertoo Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen. Esimerkiksi Tampereella veroprosenttia ei ole nostettu sitten vuoden 1976.

Kirkollisveroprosentti vaihtelee seurakunnan mukaan yhdestä kahteen prosenttiin. Minimiprosentilla selviävät pääkaupunkiseudulla asuvat, ja maksimia joutuvat maksamaan monen saaristokunnan ja esimerkiksi manner-Suomen pienimmän kunnan Luhangan seurakuntalaiset.

Keskiverto ansiotuloja saava evankelis-luterilaisen kirkon jäsen maksoi viime vuonna kirkollisveroa 356 euroa vuodessa. Kaikista kirkon jäsenistä laskettu keskiarvo oli 247 euroa. Yhteensä kirkollisveroa maksettiin vuonna 2021 noin 912 miljoonaa euroa.

Iäkkäät kiinteistöt kerryttävät kuluja

Kirkollisvero on seurakuntien ylivoimaisesti suurin tulonlähde, jolla katetaan noin kolme neljäsosaa seurakunnan menoista.

Kirkon verokertymä on kunnallisveroon kytkettynä vahvasti riippuvainen taloudellisista suhdanteista, erityisesti työllisyydestä ja seurakunnan jäsenten palkkojen kehityksestä. Tällä hetkellä taloussuhdanteiden kehitys on tunnetusti epävarmaa.

Varmaa on se, että lämmitysenergian hinta on aiempaa kovempi. Ja seurakunnillahan lämmitettävää riittää, sillä kirkoissa on katto korkealla ja paljon kuutioita. Käyttöasteet ovat kuitenkin matalalla. Lisäksi monet seurakuntatalot on rakennettu 1970–1980-luvuilla, jolloin rakennusten energiatehokkuus oli kaukana tämän päivän vaatimuksista.  

Kiinteistöt ovatkin henkilöstömenojen jälkeen seurakuntien suurin kuluerä.

”Olemme Kirkkohallituksessa kannustaneet seurakuntia laatimaan kiinteistöstrategian, jossa käytäisiin läpi muun muassa kiinteistöjen käyttöasteet ja peruskorjaustarpeet ja tehtäisiin suunnitelma sellaisista kiinteistöistä luopumiseksi, joiden käyttöaste on hyvin matala, käyttökustannukset korkeat ja jotka vaatisivat kalliita korjausinvestointeja. Niitä ovat esimerkiksi monet leirikeskukset. Olemme laatineet myös mallin kiinteistöstrategian laatimiseen”, kertoo Johanna Simpanen.

Koska osasta kiinteistöjä joudutaan väistämättä tulevaisuudessa luopumaan, myös kirkkojen käyttöasteiden kasvattamista on pohdittu. Ehkä niissä olisi tiloja, joita voisi käyttää muuhunkin kuin kirkollisiin toimituksiin.

”Tavoitteena on luonnollisesti saada rahat kohdistumaan mahdollisimman hyvin seurakuntien toimintaan, sillä esimerkiksi diakoniatyön kysyntä on koronan ja hintojen nousun myötä ollut kasvussa”, Simpanen summaa. 

KIRKOLLISVERO 2023 | Nämä asiat vaikuttavat seurakuntien päätökseen. Lue lisää kirkollisverosta Taloustaito Bonuksesta. Juttu kirjautuneille lukijoille.

Katri Isotalo 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti