veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Mökille asumaan – miten huomioin verotuksen?

Mökille asumaan – miten huomioin verotuksen?
30.7.2018

Kotikunnan muutos mökkikuntaan voi muuttaa verotustasi monin tavoin. Esimerkiksi kiinteistösi veroprosentti muuttuu.

Kiinteistövero: kiinteistösi veroprosentti muuttuu

Toimi näin: Jos olet muuttanut vapaa-ajan asuntoosi vakituisesti vuonna 2018, ilmoita Verohallinnolle vapaa-ajan asuntosikäyttötarkoituksen muutoksesta. Verohallinto tarkistaa Väestörekisterikeskuksesta, onko kiinteistö asuinkäytössä, joten muista tehdä myös muuttoilmoitus.

Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on halvempi. Sitä sovelletaan rakennukseen, jota käytetään pääasiassa vakituiseen asumiseen.

Vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia sovelletaan koko rakennukseen, jos rakennuksen huoneistojen pinta-alasta vähintään puolta käytetään vakituiseen asumiseen.

Rakennuksen pääasiallista käyttöä määriteltäessä ratkaiseva merkitys annetaan rakennuksen tosiasialliselle käytölle kalenterivuoden alussa.

Vakituiseen asumiseen katsotaan käytettävän ainakin sellaista rakennusta tai huoneistoa, jossa jollakin henkilöllä on kotikuntalain (201/1994) mukainen varsinainen asunto ja koti (katso KHO:2013:30). Lisäksi vakituisessa asumiskäytössä voidaan katsoa olevan sellaisten huoneistojen, joita tuloverotuksessa pidetään vakituisina asuntoina (katso KHO:2011:82).

Käytännön verotuksessa on lähtökohtana se olettama, että ympärivuotisen asumiseen sopivien omakotitalojen sekä muiden vakituiseen asumiseen tarkoitettujen rakennusten katsotaan olevan vakituisessa asumiskäytössä, jos niiden ei todeta olevan pääasiallisesti muussa käytössä.

Siinä tapauksessa, että myös tällaisen rakennuksen tiedetään olevan pääosin muussa kuin vakituisessa asumiskäytössä, rakennukseen sovelletaan joko yleistä prosenttia tai muille asuinrakennuksille vahvistettua prosenttia, jos sellainen on kunnassa vahvistettu.

Kunnallis- ja kirkollisvero: uuden kotikunnan veroprosentti

Kotikuntalain mukaan kotikuntasi on yleensä se kunta, jossa asut.

Jos sinulla on käytössäsi useampia asuntoja tai jos käytössäsi ei ole asuntoa lainkaan, kotikuntasi on se kunta, jota perhesuhteiden, toimeentulon tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pidät kotikuntanasi ja johon sinulla edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys.

Kotikunnalla on merkitystä luonnollisen henkilön tuloverotuksessa paitsi veron määrään, myös siihen, mille kunnalle kunnallis- ja kirkollisvero tilitetään.

Luonnollisen henkilön tuloistaan maksama kunnallisvero määräytyy hänen kotikuntansa vahvistaman veroprosentin mukaan. Verohallinto tilittää kertyneen kunnallisveron veroverovelvollisen kotikunnalle. Kirkollisveron määräytymisessä ja tilittämisessä sovelletaan vastaavia periaatteita kuin kunnallisveron määräytymisessä ja tilittämisessä.

Puolisoilla voi olla eri kotikunta. Puolisot verotetaan erikseen ja heidän veronsa tilitetään kummankin omaan kotikuntaan.

Verovelvollisen henkilön kotikuntana pidetään kuntaa, jossa hänellä on verovuotta edeltäneen vuoden lopussa katsottava olleen kotikuntalaissa tarkoitettu asuinpaikka. Jos verovelvollinen on muuttanut viimeistään vuoden viimeisenä päivänä, kotikunta muuttuu.

Asuntokauppa: verovapaa luovutus ja kahden vuoden sääntö 

Tuloverolain mukaan asunnon luovutuksesta saatu voitto on verovapaata tuloa, jos luovutat vähintään kahden vuoden ajan omistamasi sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen tai sen osan, jota olet omistusaikananasi yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta käyttänyt omana tai perheesi vakituisena asuntona.

Asumisaika määritellään lähtökohtaisesti verovelvollisen väestörekisterinpitäjälle tekemien muuttoilmoitusten perusteella.

Vakituisella asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jota käytetään verovelvollisen tai hänen perheensä pääasiallisena asuntona eli kotina. Vakituisen asunnon käsitteen ulkopuolelle jäävät siis niin kutsutut kakkosasunnot kuten vapaa-ajan asunnot.

Lähtökohtana on, että yksinäisellä henkilöllä tai perheellä on pääsääntöisesti vain yksi vakituinen asunto. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin mahdollista, että perheellä on samanaikaisesti käytössään kaksi vakituista asuntoa. Jos puolisoilla on eri kotikunta, heidän kummankin vakituiseen asuntoon voidaan soveltaa oman asunnon luovutusvoittoa koskevia säännöksiä.

Perheellä on oikeuskäytännössä katsottu olevan samanaikaisesti käytössään kaksi vakituisena asuntona pidettävää asuntoa myös tapauksissa, joissa toisella puolisolla on vakituinen työpaikka ja asunto eri paikkakunnalla kuin missä hänellä on perheensä kanssa yhteinen koti (mm. KHO 1983-B-II-575 ja KHO 1988-B-547).

Rovaniemen hallinto-oikeus on ratkaissut 19.3.2003 03/0140/1 oikeuskysymyksenä sen, voiko vapaa-ajan käyttöön varatun rakennuksen tuottama voitto olla verovapaa. Ratkaisun mukaan voi. Kysymys on viime kädessä vakituista asumista koskevasta näytöstä.

Verovähennykset: asunnon ja työpaikan väliset matkakulut

Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla tarkoitetaan kodin ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa.

Matkakustannukset kesäasunnosta työpaikkaan eivät ole vähennyskelpoisia matkakustannuksia (KHO1970 II 538 ja KHO 1983 II 562).

Tuloverolain mukaan palkansaaja voi vähentää verotuksessaan asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ansiotulon hankkimisesta aiheutuneina menoina.

Matkakustannukset vähennetään halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan riippumatta siitä, mitä kulkuneuvoa verovelvollinen on todellisuudessa käyttänyt matkaansa. Palkansaajan matkakustannusten omavastuuosuus on 750 euroa vuodessa. Matkakuluista saa siis vähentää vain sen osan, joka ylittää 750 euroa. Vähennyksen enimmäismäärä on 7 000 euroa vuodessa.

Asuntolaina: vakituisen asunnon korkomenojen vähentäminen

Voit vähentää vuonna 2018 pääomatuloistasi 35 % asuntolainan koroista, jos laina kohdistuu sinun tai perheesi vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaamiseen.
Vapaa-ajan asunnon hankintaa varten otetun lainan korkokuluja ei voi vähentää verotuksessa. Laina rinnastetaan kulutusluottoon eli muuksi velaksi.

Velan käyttötarkoitus ratkaisee, saako korot vähentää.

Tarkista myös, että tiedot ovat veroilmoituksessa oikein.

Tuomo Lindholm

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Taloustaito Bonuksessa 27.9.2017. Rekisteröidy Veronmaksajien verkkosivuston käyttäjäksi ja tutustu Taloustaito Bonukseen.

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.