Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu aivan erisuuruisia summia rahaa eri puolilla Suomea.
Erot paljastuvat selvimmin, kun lasketaan palveluiden menot asukasta kohti. Silloin nähdään, että jossain kunnassa tai maakunnassa menoja saattaa kertyä pitkälti yli tuhat euroa enemmän kuin toisessa.
Sote-kustannuksia valtakunnallisesti, maakunnittain ja kunnittain voi tutkia Kelan verkkosivuilla ns. sote-rahapuun avulla. Se paljastaa sote-menot sekä numeroina että havainnollisina graafeina. Sote-rahapuu on nyt päivitetty tuoreimmilla, vuoden 2016 menotilastoilla.
Vuonna 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset koko maassa olivat 23 052 701 000 euroa eli noin 23 miljardia euroa. Summaa voi vertailla vaikkapa valtion vuoden 2018 budjettiin, jonka loppusumma on noin 56 miljardia euroa.
Suurin osa kuntien palveluita
Suurin osa sote-menoista kertyy kunnallisista palveluista. Maakunnista Uudellamaalla kunnallisten palvelujen kokonaismenot ovat massiiviset yli 4 miljardia euroa. Asukasta kohti lasketut menot olivat kuitenkin maakunnista pienimmät, 2 672 euroa. Kainuussa menot olivat 3 890 euroa.
Eroihin ei ole yhtä syytä. Esimerkiksi se kuitenkin tiedetään, että työterveyshuolto keventää huomattavasti suurten kaupunkien ja niiden lähikuntien terveysmenoja. Tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta kertoo blogissaan, että Uusimaa sai työterveyshuollon korvauksia yli 120 miljoonaa, kun Keski-Pohjanmaan korvaukset jäivät 4 miljoonaan – se on noin 3 prosenttia Uudellemaalle maksetuista korvauksista.
Menot eivät kerro laadusta
Sote-rahapuusta pääsee helposti vertailemaan maakuntien sote-menoja sekä tutkimaan, miten oma kotikunta pärjää menovertailussa. Menoja voi vertailla myös palvelulajeittain.
Vertailu paljastaa suuria eroja sekä valtakunnallisesti että maakuntien sisällä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon menot olivat Pohjanmaalla pienimmät Luodossa, 1 090 euroa/asukas, ja suurimmat Kaskisissa, 1 796 euroa/asukas. Koko Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat keskimäärin 1 285 euroa/asukas.
Erikoissairaanhoidossa valtakunnan kulukuningas oli Sulkava (menot 1 949 e/as). Pienimmät menot olivat Espoossa (907 e/as) sekä Kauniaisissa ja Asikkalassa (908 e/as). Helsingissä menot olivat 1 013 euroa/asukas.
Vertaillessa on hyvä pitää mielessä, että pelkästään menot – olivatpa ne suuret tai pienet – eivät kerro palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Menovertailun avulla kuntalainen voi kuitenkin arvioida, minkälaista vastinetta hän verorahoilleen saa.
Ulla Simola
