Talouden pirteä kasvu näkyy suomalaisten yritysten maksamissa ja tilittämissä veroissa. Tuotot kaikista verolajeista ovat kasvaneet vuodesta 2015 vuoteen 2017, kertoo Keskuskauppakamarin suuri veroselvitys.
Vuonna 2017 valtio ja kunnat keräsivät verotuloja noin 70 miljardia euroa. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksuja, kuten eläkevakuutusmaksuja, kerättiin noin 27 miljardia, joten julkisyhteisöjen koko verokertymä oli noin 97 miljardia euroa.
Tästä yritysten maksamia tai tilittämiä veroja oli yli 65 prosenttia eli noin 63,3 miljardia euroa. Talouden noususuhdanne on kasvattanut summaa – vielä vuonna 2015 se oli 59,4 miljardia euroa.
Potti koostuu noin viidestätoista eri verosta ja veronluontoisesta maksusta.
”Arvonlisäverotuloja ei synny ilman yrityksiä”
Kaikki verot eivät jää yritysten kustannuksiksi. Esimerkiksi yhteisövero on yritysten maksama vero. Sen sijaan muun muassa arvonlisävero kuuluu yritysten edelleen tilittämiin veroihin. ”Arvonlisäverotuottoa ei kuitenkaan syntyisi ilman yritystoimintaa ja yritysten tuottamaa lisäarvoa”, sanoo johtaja Ann-Mari Kemell Keskuskauppakamarista.
Yhteisöverosta puhutaan paljon siihen nähden, että sen tuotto on noin 5,4 miljardia euroa, kun taas esimerkiksi arvonlisäveron tuotto on 18,5 miljardia euroa.
Ann-Mari Kemell painottaakin, että yritysten verotusta tarkasteltaessa ei pidä tuijottaa pelkästään yhteisöverokertymää, vaan tutkia verotusta kokonaisuutena. ”Verojalanjälkitarkastelu kertoo muun muassa siitä, miten paljon yritykset työllistävät.”
Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan yritysten palkoista tekemät ennakonpidätykset sekä eläkevakuutusmaksut ja muut sosiaalivakuutusmaksut (yhteensä 31,62 miljardia) muodostavat aika tarkkaan puolet yritysten verojalanjäljestä eli yritysten maksamista tai tilittämistä veroista.
”Se osoittaa, että palkkasumma on suurin yksittäinen veropohja ja työllisyys ja palkkojen kehitys ovat olennaisen tärkeitä verotulojen kertymiselle”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja ekonomisti Mauri Kotamäki.
Ann-Mari Kemellin mukaan suomalaisten yritysten veronmaksuhalukkuus on ”maailman kärkiluokkaa”. Hänestä kansainvälisten konsernien aggressiivinen verosuunnittelu ei ole meillä kovin suuri huolenaihe. ”On hyvä, että siitä puhutaan, mutta ei ole olemassa aggressiivisen verosuunnittelun avaamaa mustaa aukkoa, jonka tukkiminen pelastaisi kansantalouden. Kysymys on ollut lähinnä yksittäisistä väärinkäytöksistä”, hän sanoo ja lisää, että kansainvälinen yhteistyö aggressiivisen verosuunnittelun suitsimiseksi on viime vuosina paljon lisääntynyt.
Teollisuus työllistää
Keskuskauppakamarin veroselvityksessä on tutkittu elinkeinoelämän verokertymiä myös toimialoittain ja maakunnittain.
Verot paljastavat, että teollisuus on edelleen Suomen tärkeimpiä työllistäjiä. Teollisuus työllistää noin 300 000 henkeä ja pidättää ja maksaa kaikista toimialoista euromääräisesti kirkkaasti eniten ennakonpidätyksiä sekä vakuutusmaksuja työntekijöiden palkoista.
Suurin arvonlisäveron tilittäjä puolestaan on tukku- ja vähittäiskauppa.
Myös yhteisöveroa teollisuus maksaa eniten. Toiseksi suurin yhteisöveron maksaja on rahoitus- ja vakuutusala. Kolmantena on tukku- ja vähittäiskauppa.
Huomattavasti pienemmiksi jäävät informaatio- ja viestintäala sekä rakennusala.
Yritykset lisääntyneet lähes koko maassa
Maakunnittaisesta tarkastelusta selviää, että yritysten määrä on lähes kaikissa maakunnissa lisääntynyt vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2015. Vain Uudellamaalla yritysten määrä on pysynyt lähes ennallaan.
Työllisten lukumäärä on kasvanut Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Keskuskauppakamarin veroselvityksessä on mukana yhteensä noin 300 000 yritystä, pääosin osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien, avoimien yhtiöiden tai kommandiittiyhtiöiden verotietoja ei ole mukana.
Vuonna 2017 arvonlisäveroa tilitti noin 175 000 yritystä, palkkojen ennakonpidätyksiä lähes 130 000 yritystä, yhteisöveroa 116 000 yritystä ja osinkojen ennakonpidätyksiä lähes 62 000 yritystä.
Ulla Simola
