veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Vihreillä joukkolainoilla suoraan viherkohteisiin

Vihreillä joukkolainoilla suoraan viherkohteisiin
2.12.2020

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Valtaosa ympäristöllä ja muulla vastuullisuudella markkinoiduista sijoitustuotteista ei edistä suoraan hyviä asioita.

Esimerkiksi vastuulliseksi brändätty osakesijoitusrahasto yleensä sijoittaa sellaisten yhtiöiden osakkeisiin, jotka ovat saaneet riittävän korkeat pisteet jonkin tahon laatimassa rankingissa.

Sijoittamalla vastuullisiin yhtiöihin tai niihin sijoittavaan rahastoon saa kauniilta näyttävän salkun, mutta hyvää se kuitenkin edistää vain pitkän vaikutusketjun kautta. Yhtiön osakkeita ostaessaan sijoittaja ei anna rahaa yhtiölle vaan toiselle sijoittajalle, joka on halukas myymään niitä.

Yhtiöille osakesijoittajan rahaa päätyy vasta siinä vaiheessa, kun yhtiöt järjestävät osakeanteja ja sijoittaja osallistuu niihin.

Sen sijaan lainaamalla yhtiölle rahaa, joka on korvamerkitty vihreiden hankkeiden toteuttamiseen, sijoittaja saa rahansa suoraan ympäristöystävällisten hankkeiden edistämiseen.

Vihreät joukkolainatkaan eivät kuitenkaan ole läheskään ongelmattoman ja yksiselitteisen hyviä vihersijoituskohteita.

Vihreät joukkolainat ovat buumi

Vihreät joukkolainat eli green bondit on kehitetty yhtiöiden ympäristöystävällisten hankkeiden rahoittamiseen, ja niiden suosio on kasvanut viime vuosina hurjasti.

Vihreän joukkolainan liikkeellelaskijayritys määrittelee, mihin tarkoitukseen se käyttää lainalla keräämiään varoja. Jotta yhtiöt eivät aivan puhuisi mustaa vihreäksi, alalle on tullut erilaisia vihreiden joukkolainojen määrittelykriteerejä ja periaatteita. Periaatteista tunnetuimmat ovat kansainvälisen pääomamarkkinayhdistyksen ICMA:n laatimat vihreiden joukkolainojen kriteerit.

"Dokumentaatiossa tulee käsitellä millaisiin vihreisiin projekteihin kerätyt rahat käytetään ja nostaa esille ympäristöhyödyt, joita projektilla saavutetaan. Toiseksi tulee avata prosessi, jolla arvioidaan saatavia ympäristöhyötyjä ja sitä kuinka hyödyt sopii periaatteissa määriteltyihin hyväksyttyihin osa-alueisiin – esimerkiksi puhdas liikenne, uusiutuva energia, energiatehokkuus ja niin edelleen", sijoitusjohtaja Mika Leskinen FIM Varainhoidosta kertoo.

"Kolmanneksi green bondilla kerättävät rahat on pidettävä yrityksessä erillään niin, että niiden käyttöä vihreään projektiin voidaan seurata. Neljänneksi ja viimeiseksi green bondin liikkeeseenlaskijan tulee tehdä ja pitää saatavilla raportti, josta selviää rahojen käyttö. Raportti päivitetään kerran vuodessa kunnes kaikki kerätyt varat on allokoitu."

Leskinen pitää ICMA:n periaatteita hyvinä ja arvioi niiden tuovan uskottavuutta niille lainoille, jotka noudattavat näitä periaatteita. Myös EU:n kestävän rahoituksen sääntelystä on tulossa periaatteet green bondeille.

"Käsittääkseni ne ovat hyvin samantyyppiset kuin ICMA:n periaatteet, mutta rahan käyttökohteen tulee olla EU:n taksonomian määritelmän mukainen taloudellinen aktiviteetti. Tämä on suhteellisen tiukka rajaus."

Lisäävätkö vihreät lainat viherinvestointeja?

UPMkertoi muutama viikkoa sitten laskeneensa liikkeelle 750 miljoonan euron green bondin. Vuonna 2028 erääntyvän lainan vuotuinen kuponkikorko on 0,125 prosenttia. Vaikka lainan emissiokurssi oli 99,074 prosenttia, raha oli UPM:lle hyvin halpaa.

Lainanhoitokyvyltään korkealuokkaisten yhtiöiden yrityslainojen korot ovat toki nykyisessä markkinatilanteessa muutenkin matalat, mutta vihreiden joukkolainojen kohdalla suuri sijoittajakysyntä on omiaan painamaan korkoja vielä niukemmiksi. Lainasijoittajien kannalta se tarkoittaa kehnoja korkotuottoja, yrityksen kannalta varsin hyviä mahdollisuuksia investoida.

Voi tietysti miettiä, missä määrin vihreät lainat lisäävät yhtiöiden viherhankkeita. Ryhtyisivätkö yhtiöt investointeihin vain siksi, että lainaraha on hieman edullisempaa kuin tavallisilla lainoilla?

Sitäkin sopii miettiä, että useilla yrityksillä on kaiken aikaa hankkeita, jotka sopivat vihreiden joukkolainojen kriteereihin. Jos nämä hankkeet rahoitetaan vihreillä joukkolainoilla, muut investoinnit kohdistuvat suhteessa enemmän "mustiin" hankkeisiin.

Esimerkiksi UPM kertoo käyttävänsä vihreää rahaa kestävään metsähoitoon, ilmastopositiivisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin, ympäristöä vahingoittavien toimien ehkäisemiseen ja hallintaan, vesi- ja jätevesihuoltoon, energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin ja uusiutuvaan energiaan.

Konkreettisia yksittäisiä hankkeita UPM ei kerro.

Monessa tapauksessa vihreät lainat voivatkin olla yhtiölle hyvä keino hankkia rahoitusta hieman normaalia edullisemmin, kun vihreitä kohteita metsästävän rahan määrä ylittää vihreiden kohteiden tarjonnan.

Onko näin, sijoitusjohtaja Mika Leskinen?

"Vaikka green bond -markkina on kasvanut voimakkaasti, on emissioista yhäkin tietyntyyppistä niukkuutta vahvan kysynnän edessä. Tästä johtuen yritys voikin saada pääomia hieman normaaleja bondeja edullisemmin green bondeilla. Tilanne normalisoitunee ajan kuluessa."

Rahastot vievät jälkimarkkinalle

Sijoituspalveluyritykset ovat haistaneet vihreiden joukkolainojen kohtaaman kiinnostuksen sijoittajien keskuudessa ja ovat rakennelleet vihreisiin lainoihin erikoistuneita sijoitusrahastoja. Suomessa toimii ainakin Evlin, FIMin ja Ålandsbankenin vihreisiin joukkolainoihin erikoistuneet rahastot.

Vihreyden varjolla rahastot pystyvät velottamaan melko korkeita hallinnointipalkkioita, Evli peräti 0,75 prosenttia pääomasta vuodessa. Kun esimerkiksi UPM:n vihreän lainan kuponkikorko on 0,125 prosenttia, kovan hallinnointipalkkion rahastoon varojaan laittavan sijoittaja tuotto-odotus ei ole järin korkea tai jopa miinusmerkkinen.

Myös pörssilistattujen rahastojen eli etf:ien joukossa on vihreisiin lainoihin erikoistuneita tuotteita. Esimerkiksi ISharesilla on iShares Green Bond -etf, joka sijoittaa Bloomberg Barclays MSCI Green Bond -indeksin tuottoa mukaillen. Sen hallinnointipalkkio on 0,22 prosenttia pääomasta vuodessa.

Kuluja suurempi ongelma vihervaikutusta haluavan sijoittajan kannalta on kuitenkin se, että rahastot pääasiassa ostavat ja myyvät lainapapereita jälkimarkkinoilla. Tilanne vastaa sitä, kuinka osakesijoittajat ostavat ja myyvät osakkeita pörssissä. Raha ei tällöin mene yhtiöille vaan toisille sijoittajille.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa UPM:n osakkeita.

Rahat, verot, työ & eläke, koti