Sijoittajat ovat niin innostuneita vihreistä joukkolainoista, että välillä lainat viedään käsistä. Vihreiden lainojen markkinat ovatkin kasvussa. Erityisesti Ruotsissa on kova meno. Suomessa markkinoita vasta lämmitellään.
Jos sijoittaja haluaa ottaa kantaa ympäristön puolesta, hän voi valita sijoituskohteekseen vihreän joukkovelkakirjalainan eli green bondin.
Joukkovelkakirjalaina on väline, jolla valtio, kunta tai yritys hakee sijoittajilta rahaa lainaksi. Yritysmaailmassa joukkolainat ovat etenkin isommille yrityksille tavallinen tapa hakea lainarahaa markkinoilta. Vihreä joukkolaina kuitenkin poikkeaa muista joukkolainoista olennaisella tavalla.
Kun yritys* laskee liikkeelle vihreän joukkolainan, se sitoutuu käyttämään lainaksi saamansa rahat ainoastaan sellaisiin kohteisiin, joihin ne on jo etukäteen korvamerkitty ja joissa tavoitteena on saada aikaan myönteisiä ympäristövaikutuksia.
”Yritys myös sitoutuu raportoimaan varojen käytöstä koko laina-ajan, joten green bondeissa läpinäkyvyys on erittäin hyvä”, sanoo Jenni Tuomaala. Hän on velkapääomamarkkinatransaktioista vastaava johtaja Danske Bankista.
”Juuri läpinäkyvyys onkin merkittävä ero muihin joukkolainoihin verrattuna”, sanoo Ålandsbankenin green bond -sijoitusrahaston salkunhoitaja Jyri Suonpää. ”Yrityksen on raportoitava investointikohteistaan sijoittajille vähintään vuosittain, esitettävä arvio toimiensa ympäristövaikutuksista ja saatava arviolle vielä riippumattoman asiantuntijan varmistus.”
Energiansäästöstä on hyvä aloittaa
Tyypillisiä kohteita, joita vihreillä joukkolainoilla rahoitetaan, ovat muun muassa hankkeet toimintojen, prosessien tai kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi.
”Lainojen liikkeellelaskijoissa on ollut paljon kiinteistösijoitusyhtiöitä ja energiayhtiöitä. Myös palvelinyhtiöt ovat hakeneet rahaa palvelinsalien energiatehokkuuden parantamiseksi. Äskettäin Daimler haki rahaa sähköautojen akkuteknologian kehittämishankkeeseen. Se on ensimmäinen iso saksalainen autotehdas, joka on laskenut liikkeelle vihreän joukkolainan”, Jyri Suonpää kertoo.
”Ulkomailla paljon kohteita on ollut myös yrityksillä, joiden liiketoiminta kytkeytyy kiertotalouteen”, Jenni Tuomaala lisää.
Nämä kaikki ovat ”helppoja” tapauksia, joissa ympäristövaikutuksia syntyy ja voidaan osoittaa luontevasti. Entä kun vihreitä joukkolainoja aletaan hakea hankkeisiin, joiden ympäristövaikutusten arviointi on vaikeampaa? Ja mitä kaikkea ”vihreään koriin” hyväksytään – kuuluuko sinne ydinvoima, kuuluuko kaasu, entä geneettisesti muunnellut elintarvikkeet? Kuka määrittelee, millainen kohde kelpaa?
”Se onkin pulma, sillä yhtenäiset määritelmät puuttuvat vielä. Standardeja ollaan kuitenkin luomassa sekä EU:hun että kansainväliseen ISO-standardointijärjestelmään”, Jyri Suonpää sanoo.
Vaikka viralliset standardit puuttuvat, eivät sijoittajat ole tyhjän päällä. Vihreille joukkolainoille on jo kansainvälisen pääomamarkkinajärjestön ICMA:n luomat ja laajasti tunnustetut periaatteet (Green Bond Principles). ”Sijoittajan kannattaa tarkistaa, että joukkolainan liikkeellelaskija on sitoutunut”, Jenni Tuomaala sanoo.
Tuotto-odotus ja riski kytköksissä
Vihreä joukkolaina on korkosijoitus, jonka tuottoon vaikuttaa muun muassa lainaa hakevan yrityksen luottokelpoisuus. Jos sijoittaa jonkin yrityksen vihreään joukkolainaan, sijoittajan tuotto ja riski ovat suurin piirtein samoilla tasoilla kuin ne olisivat saman yrityksen tavallisessa joukkolainassa.
Tosin vihreän lainan tuotto sijoittajalle jää usein aavistuksen pienemmäksi. ”Yleensä tuottoero ei kuitenkaan ole merkittävä. Usein kysymys on muutamista prosenttiyksikön kymmenyksistä”, Jyri Suonpää sanoo.
Myös vihreiden joukkolainojen suuri kysyntä on vaikuttanut lainojen hinnoitteluun. Euroopassa ja Pohjoismaissa on nähty esimerkkejä siitä, että yritys on pystynyt hinnoittelemaan vihreän joukkolainan tiukemmin kuin tavalliset joukkolainansa.
”Vihreys on tuottanut yrityksille säästöjä rahoituskustannuksissa – erityisesti markkinahäiriötilanteissa, jolloin sijoittajat usein suosivat vakaita sijoituskohteita”, Jenni Tuomaala sanoo.
Tavallisen ja vihreän lainan tuottoero johtuu lisäksi siitä, että yritykseltä edellytetty raportointi parantaa vihreän lainan läpinäkyvyyttä ja pienentää sen riskiä. Riski ja tuotto-odotus kulkevat rinnan, kuten sijoituksissa muutenkin.
Jyri Suonpää huomauttaa, että sellaisen liiketoiminnan asema on heikkenemässä, joka jättää raskaan hiilijalanjäljen. Luvassa on todennäköisesti kiristyksiä hiilidioksidipäästöjen sääntelyyn, mikä heikentäisi hiileen nojaavien yhtiöiden asemaa entisestään. Siitä syntyy sijoittajan salkun arvonkehitykselle riskejä, joita hän voi torjua lisäämällä salkkunsa vihreyttä.
Riski yritysten viherpesusta häälyy helposti vihreiden sijoitusten yllä, mutta vihreissä joukkolainoissa se on pyritty minimoimaan perusteellisella raportointi- ja seurantaprosessilla. Sijoittajan tulee kuitenkin olla tarkkana.
Jenni Tuomaala sanoo, että vihreät joukkolainat ovat osoittautuneet arvonkehitykseltään melko vakaiksi. ”Sijoittajat pitävät niistä kiinni. Niiden arvo jälkimarkkinoilla ei ole vaihdellut yleisen markkinaheilunnan mukana yhtä voimakkaasti kuin tavallisten joukkolainojen arvo.”
Markkinat kovassa kasvussa globaalisti
Vihreiden joukkolainojen markkinat ovat kovassa kasvussa globaalisti – ja etenkin naapurissamme.
”Ruotsi on ollut pitkään varsinainen kultasuoni vihreistä bondeista kiinnostuneille. Siellä on ollut paljon lainojen liikkeellelaskuja jo useamman vuoden ja suuryrityksiltä vuodesta 2013”, Jenni Tuomaala sanoo.
Ruotsin toimivia markkinoita ovat hyödyntäneet suomalaisetkin yritykset. Esimerkiksi Stora Enso on laskenut liikkeelle green bondeja Ruotsin kruunuissa.
Suomessa vihreiden joukkolainojen markkinat ovat toistaiseksi olleet laihahkot, mutta Jenni Tuomaalan mukaan pinnan alla poreilee ja yrityksissä on hankkeita valmistelussa.
Ylipäätään vihreiden joukkolainojen sijoittajakysyntä maailmalla ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Ehkä voisi jopa sanoa, että lainat revitään käsistä: äskettäin Saksan valtio laski liikkeelle 6,5 miljardin euron vihreän joukkolainan, ja kuulemma kahdessa tunnissa merkintöjä kertyi 33 miljardin euron edestä. Ja tämä suosio lankesi lainalle, jonka korko on 0,46 prosenttia pakkasella (tosin Saksan tapauksessa suosioon lienee muitakin syitä kuin lainan vihreys).
Voiko kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta aiheutua kuplia, hintavääristymiä tai muita ongelmia?
”Ei se ole aivan aiheeton huoli – etenkään nyt, kun keskuspankitkin painottavat lainaohjelmissaan kestävän kehityksen kohteita. Se kiihdyttää lainojen kysyntää entisestään”, Jyri Suonpää tuumii.
Säästäjän vaihtoehto ovat korkorahastot
Suorat sijoitukset vihreisiin joukkolainoihin ovat usein yksityisen sijoittajan ulottumattomissa, sillä joukkolainojen minimisijoitukset ovat suuria. Minimisijoitus saattaa olla vaikkapa 100 000 euroa.
Jos korkosijoitus ylipäätään sopii osaksi omaa salkkua ja omaa tuotto-riskiprofiilia, suoran sijoituksen asemesta voi sijoittaa korkorahastoon. Tällä hetkellä kotimaisia vihreiden joukkolainojen rahastoja on kolme:
- FIM IG Green ESG*
- Ålandsbanken Green Bond ESG*
- Evli Green Corporate Bond
*Lyhenne ESG kuvaa vastuullisuuden kriteereitä, jotka ovat ympäristövastuu (environment), sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuu (social) ja yrityksen vastuullinen hallintotapa (governance).
Varsinaisten green bond -rahastojen lisäksi markkinoilla on muitakin korkorahastoja, joiden sijoituspolitiikkaan voi kuulua vihreitä joukkolainoja ja kenties muita vastuullisia sijoituksia erilaisin painotuksin. Rahastojen sijoituspolitiikassa, tuotto-odotuksissa ja riskeissä on eroja.
| VIHREITÄ KORKORAHASTOJA | |||
| Evli Green Corporate Bond |
FIM IG Green ESG | Ålandsbanken Green Bond ESG |
|
| Aloittanut | Elok. 2020 | Lokak. 2018* | Toukok. 2019 |
| Riskiluokka (1 pieni - 7 suuri) | 2 | 3 | 2 |
| Suositeltu sijoitusaika | Yli 3 vuotta | Vähintään 2 vuotta | Yli 3 vuotta |
| Minimisijoitus | 1 000 e | 10 e | 50 e |
| Merkintäpalkkio | - | - | - |
| Lunastuspalkkio | - | - | - |
| Juoksevat kulut | 0,75 % | 0,50 % | 0,70 % |
| Tuottosidonnainen palkkio |
Ei ole | Ei ole | Ei ole |
Lähde: Rahastot
*Rahasto on vanhempi, mutta sijoituspolitiikka muuttui 2018.
Rahastoilla vasta lyhyt historia
Edellä mainituista kolmesta kotimaisesta green bond -rahastosta vanhin on FIMin. Sen pohjana on vanha korkorahasto, mutta se muutettiin sijoituspolitiikaltaan green bond -rahastoksi vuonna 2018. Sekin on siis toiminut vasta pari vuotta.
Ålandsbankenin rahasto aloitti viime vuonna ja Evlin rahasto on tämän syksyn satoa.
Lyhyen historian vuoksi rahastojen menestyksestä ei voi sanoa vielä juuri mitään. Mutta jos rahasto kuuluu rahastoluokittelussa pienemmän riskin korkorahastoihin, kuten nämä, siltä voi yleensä odottaa korkeintaan prosentin tai parin vuosituottoa.
Lisäksi sijoittajan on hyvä pitää mielessä, että yleisen korkotason muutokset heijastuvat myös vihreiden joukkolainojen rahastoihin. Mekaniikka on sama kuin korkosijoituksissa yleensäkin:
- Jos korkotaso nousee, rahasto-osuuksien arvo laskee, koska uusista korkosijoituksista saa silloin korkeampaa korkoa kuin aiemmin tehdyistä.
- Jos taas korkotaso laskee, rahasto-osuuksien arvo nousee, koska aiemmin tehtyjen sijoitusten korko on korkeampi kuin uusien.
Jyri Suonpää on hoitanut Ålandsbankenin rahastoa alusta asti. ”Tässä rahastossa, kuten muussakin sijoittamisessa, pyrkimykseni on osta ja pidä, sillä kaikki ylimääräinen kaupankäynti syö osuudenomistajien tuottoa”, hän kertoo ja lisää, että rahaston salkkuun hankitut lainat on tarkoitus pitää niiden juoksuajan loppuun asti.
Ålandsbankenin rahaston juoksevat kulut ovat 0,70 prosenttia. Evlin rahastossa ne ovat 0,75 ja FIMillä 0,50 prosenttia.
Jos haluaa säästää kuluissa, voi etsiä vihreisiin joukkolainoihin sijoittavia ulkomaisia etf-rahastoja. Ne ovat pörssinoteerattuja rahastoja. Niiden pienten kulujen salaisuus on passiivinen salkunhoito. Esimerkiksi Nordnetin välityksessä on Lyxor Green Bond -etf. Sen juoksevaksi kuluksi ilmoitetaan 0,30 prosenttia, joka kylläkin on etf-kuluksi suurehko.
FINGRID Kun Suomen sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj laski liikkeelle 100 miljoonan euron vihreän joukkolainan marraskuussa 2017, laina meni kuin kuumille kiville. Lue juttu Fingridin vihreästä joukkolainasta täältä >>
Ulla Simola
*Tässä jutussa puhutaan selvyyden vuoksi yrityksistä, vaikka samat säännöt ja periaatteet koskevat muitakin toimijoita.
