veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Vieläkö säästöille voi saada tuottoa pienillä kuluilla?

Vieläkö säästöille voi saada tuottoa pienillä kuluilla?
1.2.2018

Pienillä kuluilla selviävä passiivinen sijoittaja menestyy, kun osakekurssit ovat nousussa. Nyt takana on pitkä nousu. Joko passiivisen sijoittamisen kulta-aika on ohi?

Jos osakesijoittaja etsii vaihtoehtoa aktiiviselle osakesalkun hoidolle, hän voi käyttää sijoituksissaan esimerkiksi pörssinoteerattuja rahastoja eli etf:iä (Exchange Traded Fund). Niiden sijoituspolitiikka on yleensä passiivinen.

Passiivinen rahasto sijoittaa tavallisesti varansa rahastolle valitun indeksin, vaikkapa jonkin pörssiosakeindeksin, mukaisesti. Rahasto ei tee työtä löytääkseen erityisen hyviä sijoituskohteita markkinoilta, vaan poimii salkkuunsa samoja yhtiöitä kuin indeksissä. Tästä syystä salkunhoito on edullista ja rahaston juoksevat kulut pienet, jopa alle 0,1 prosenttia.

Kun osakekurssit nousevat, indeksirahastoon sijoittaneen tuotto kasvaa lähes saman verran kuin indeksi nousee. Rahaston tuotto jää indeksistä vain rahaston perimien kulujen verran.

Nyt pörssikurssien nousua on sekä Suomessa että monissa maailman pörsseissä takana melkein kymmenen vuotta. Nousu ei voi jatkua ikuisesti.

Monet sijoitusasiantuntijat sanovat, että laskevilla markkinoilla pitää huolella poimia yhtiöt, joihin sijoittaa. Kannattaako tällaisessa vaiheessa lähteä passiiviseen indeksirahastoon?

”Riippuu muun muassa siitä, mille markkinoille haluaa sijoittaa”, sanoo johtaja Matti Tammi varainhoitoyhtiö BlackRockista. Hän vastaa BlackRockin etf-rahastoista (IShares-rahastot) Pohjoismaissa.

Passiiviset etf-rahastot voivat olla hyvä vaihtoehto, jos haluaa sijoittaa esimerkiksi Yhdysvaltojen osakemarkkinoille. ”Yhdysvaltojen markkinat ovat erittäin tehokkaat”, Matti Tammi huomauttaa. Siksi passiivisella sijoitusstrategialla voi pärjätä paremmin siellä kuin kehittyvillä, usein tehottomasti toimivilla markkinoilla.

”Lisäksi etf:t ovat helppo ja kustannustehokas keino sijoitusten hajauttamiseen.”

Sijoituskohteena väestön ikääntyminen

Passiiviset rahastot eivät aina seuraa perinteisiä pörssi-indeksejä. Niille voidaan myös rakentaa indeksejä erilaisista teemoista. Sijoittaja voi päästä kiinni tuottoon, jos onnistuu valitsemaan teeman, jossa tuottava bisnes kasvaa.

Matti Tammi uskoo, että yhteiskunnan globaalit megatrendit alkavat näkyä yhä voimakkaammin sijoittamisessa. Jo nyt on tarjolla etf:iä, joiden sijoitukset kytkeytyvät esimerkiksi väestön ikääntymiseen, terveydenhuollon kehitykseen sekä eri toimialojen digitalisaatioon ja robotiikan lisääntymiseen. Rahastot sijoittavat yhtiöihin, jotka hyötyvät näistä megatrendeistä.

”Teema-etf on kuluiltaan kalliimpi kuin perinteinen etf, mutta silti edullinen verrattuna aktiiviseen rahastoon”, Matti Tammi sanoo. BlackRockin IShares-teemarahastoissa juoksevat kulut ovat 0,4 prosenttia.

Passiivinen tyytyy keskimääräiseen

Passiivisen sijoittamisen suosio on viime vuosina nopeasti kasvanut.

Passiivisia indeksirahastoja käyttävä osakesijoittaja hyväksyy, että hän voi saada enintään markkinoiden keskimääräistä kehitystä vastaavan tuoton. Ja jos pörssit kääntyvät laskuun, myös passiivisijoittajan tuotto laskettelee samaa alamäkeä.

Toisaalta monien tutkimusten mukaan aktiivinen sijoittaja pystyy harvoin pääsemään pitkällä aikavälillä jatkuvasti indeksiä parempaan tuottoon. Pyrkimys parempaan tuottoon kuitenkin kutkuttaa sijoittajia, joten kiinnostus aktiivisiin rahastoihin ei ole lopahtanut.

Passiivista ja aktiivista samassa paketissa

Keskustelu eri sijoitustyylien paremmuudesta on johtanut rahastovalikoimien monipuolistamiseen pankeissa ja sijoituspalveluyrityksissä.

Jos passiivinen sijoittaja ei halua sijoittaa pörssinoteerattuihin etf:iin, hän voi valita tavallisen sijoitusrahaston, joka sijoittaa indeksin mukaisesti. Monen pankin valikoimissa on jo tällaisia indeksirahastoja, joita ennen tarjottiin vain suurille yhteisösijoittajille.

Esimerkiksi Nordea on tuomassa tuotevalikoimaansa myös ”aktiivisia passiivisia” rahastoja. ”Aktiivinen vastaan passiivinen -keskustelussa me emme ajattele joko tai vaan sekä että”, sanoo asiakaskokemusjohtaja Tanja Eronen Nordeasta.

”Aktiivisiin passiivisiin” rahastoihin valitaan tiettyyn indeksiin sisältyviä yhtiöitä, mutta ei kaikkia. Joukosta siivotaan pois huonolaatuiset firmat sekä yhtiöitä, joiden näkymät ovat kehnot tai joiden osake arvioidaan liian kalliiksi.

”Lisäksi yhtiöiden täytyy täyttää meidän vastuullisuuskriteerimme”, kertoo Nordean rahastojohtaja Hanna Porkka.

”Vaikka rahaston salkku poikkeaa indeksin sisällöstä, tavoitteena on enemmän passiivinen kuin aktiivinen rahasto”, Hanna Porkka selvittää.

Jos osakemarkkinat kääntyvät laskuun, rahaston salkkua voidaan kuitenkin rukata ja poiketa indeksistä enemmän kuin normaalitilanteessa. ”Rahasto tavoittelee hieman indeksiä parempaa tuottoa kulujen jälkeen. Myös riski on siten hieman suurempi.”

Myös kulut aktiivin ja passiivin välissä

Nordean ensimmäinen ”aktiivinen passiivinen” rahasto sijoittaa Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille. Se aloitti viime kesänä, joten tuottotavoitteen onnistumista ei vielä voi arvioida.

Suunnitteilla on vastaavanlaisia rahastoja myös muille markkinoille.

Pohjois-Amerikan rahaston juoksevat kulut ovat 0,6 prosenttia. Kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin puhtaissa indeksisijoituksissa, mutta toisaalta huomattavasti pienemmät kuin aktiivisissa osakerahastoissa keskimäärin.

Ulla Simola

Passiiviseen indeksirahastoon sijoittavan tuotto riippuu siitä, millaisen indeksin mukaan rahasto sijoittaa varansa. Jotkin indeksit voivat tuottaa hyvin, vaikka osakemarkkinat yleisesti ottaen olisivat laskusuunnassa.

 

Passiivinen rahasto Aktiivinen rahasto
Häviää varmasti indeksille Mahdollisuus voittaa indeksi
Eniten nousseiden sijoitusten
osuus jo suurin

Mahdollisuus valita sijoitukset, joissa
eniten nousupotentiaalia

Mukana vain valitun indeksin yhtiöt Voi sijoittaa erityylisiin ja –kokoisiin yhtiöihin
Sijoituksia hoidetaan automaattisesti Ammattimaiset salkunhoitajat
Informaatio ei vaikuta sijoituspäätöksiin

Tietoa markkinoilta ja yritysten johdolta

Sijoituksen riskitaso muuttuu markkinoiden arvonkehityksen mukana Salkunhoitaja säätää riskitasoa

Lähde: Nordea

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.