KARON PÖRSSI Lainan vakuudeksi viskitynnyri – ja lainan erääntyessä etuosto-oikeus vakuutena olleen tynnyrin sisältöön! Kyrö Distilleryn joukkolainan markkinointislogan on kunnossa.
Parhaiten Napue-ginistään tunnettu Kyrö Distillery tai tarkemmin sen takana oleva Rye Rye Oy kerää enintään miljoonaa euroa vierasta pääomaa tynnyrivakuudellisella lainalla. ”Tynnyrilainaksi” brändätyllä tuotteella haetaan rahaa ruisviskin valmistamiseen tarvittavan rukiin ja tynnyreiden ostoon.
Kyseessä on pohjimmiltaan viiden vuoden bullet-laina eli laina, jonka pääoma ja korot maksetaan kerralla lainan erääntyessä. Lainan korko on kuusi prosenttia vuodessa, eikä korkoa laskettaessa käytetä korkoa korolle -periaatetta.
Kun yhden vuoden korko on kuusi prosenttia viidestä tonnista eli 300 euroa ja lainan erääntyessä maksetaan kerralla viiden vuoden korot, sijoitusajan päättyessä lainanantaja saa pääomansa eli 5000 euron päälle 1500 euron korot, yhteensä siis 6500 euroa.
Keskimääräiseksi vuosituotoksi – siis jos korkoa korolle -menetelmää käytettäisiin – jää vajaat 5,4 prosenttia. Ei kummoinen korko yrityslainasta näinä aikoina, kun kahdentoista kuukauden euribor on päälle neljä prosenttia. Lainanantaja eli Rye Rye teki viime vuonna 6,2 miljoonan euron liikevaihdolla 930 000 euron liiketappion, ja sen omavaraisuusaste oli vuoden lopussa vain 16 prosenttia. Ei siis kaikkein vakain lainanottaja.
Lainan houkuttelevuutta sijoitusmielessä vähentää sekin, että laina ei ole siirrettävissä. Sitä ei siis voi myydä eteenpäin, joten rahojaan ei saa pois kesken sijoituskauden edes naapurin Pekalta.
Kiinnostavaksi lainan tekee kuitenkin se, että laina-ajan lopussa Kyrö Distillerylle rahaa lainannut voi halutessaan ”konvertoida lainan viskiksi”.
Osto-optio viskiin
Kyrön tynnyrilainan vakuutena on 200 litran viskitynnyri sisältöineen. Jos Rye Rye ei pystyisi maksamaan velkojaan, ainakin teoriassa lainanantaja saisi pantin itselleen.
Käytännössä asia voisi olla mutkikkaampi. Lainaehdoissa asia muotoillaan näin: ”Siinä tilanteessa, että lainanottaja laiminlyö maksuvelvoitteitaan, lainanantaja on oikeutettu Suomen lain sallimassa laajuudessa panemaan tämän sopimuksen mukainen vakuus täytäntöön.” Kun kyse on alkoholista, ”lain sallimaa laajuutta” voidaan joutua tarkastelemaan.
Rye Ryen maksukyvyttömyyden varaan sijoittaja ei kuitenkaan voi laskea. Mutta lainanhan voi mainoksen mukaisesti ”konvertoida” eli muuttaa viskiksi!
Siis viisi tuhatta euroa nyt ja viiden vuoden kuluttua 200 litran tynnyri täynnä Kyrön palkittua viskiä? Loistodiili!
Asia ei ole kuitenkaan läheskään niin yksinkertainen, ja mutkikkuudessa alkoholin haihtumisen arvioiminen on kuluista pienin.
Alkoholivero kahmaisee toisen mokoman
”Konvertointi” ei tynnyrilainan tapauksessa tarkoita nimittäin läheskään samaa kuin esimerkiksi osakkeiksi konvertoitavissa olevien lainojen kohdalla. Lainanantaja saa etuosto-oikeuden panttina ollen viskitynnyrin sisältöön.
Eikä sisältöä saa tynnyrissä vaan pulloissa. Eikä sitä noudeta Isostakyröstä vaan Alkosta. Etuosto-oikeus tarkoittaa käytännössä sitä, että lainanantaja ostaa Alkolta Kyrön viskiä pulloissa kohtuullisesti ennalta tiedettyyn alennushintaan.
Tarkemmin näin: Kyrö Distillery myy tynnyrin sisällön ”pienimmällä Alkon hyväksymällä hinnalla” ja Alko myy pullot lainantajalle ”edellä mainitulla ostohinnalla lisättynä omalla katteellaan ja käsittelykuluillaan, valmisteverolla ja arvonlisäverolla”.
Lopulliseen hintaan vaikuttaa siten lainsäädäntö, ennen muuta alkoholivero.
Pyysin Kyrö Distilleryä laskemaan, paljonko Alkon kulut, palkkiot ja verot olisivat nykyisen lainsäädännön, verojen ja palkkioiden vallitessa.
Ensimmäiseksi asiaan tietysti vaikuttaa se, kuinka paljon viskiä tynnyrissä on. Neste haihtuu kypsymisen aikana, ja tynnyri imee juomaa itseensä.
Laskennallisesti lähtökohdaksi otettakoon, että 200 litran tynnyristä saataisiin 350 puolen litran pulloa, jollaisiksi laina ”konvertoidaan”. Jos alkoholiprosentti olisi 46,5, Alkon perimät verot ja muut maksut olisivat 17,19 euroa pulloa kohden eli 34,38 euroa litralta. Koko satsista Alko perisi lisäksi neljänkymmenen euron erikoistilausmaksun.
Näillä oletuksilla ”lisäkuluja” tulisi 6 057 euroa.
Pullon hinta?
Mikä muodostuisi lainakonversioviskipullon hinnaksi nykyhinnoilla?
Lainasopimuksen mukaan lainanantaja maksaa tynnyrin sisällöstä Rye Ryelle 6 500 euroa, mikä vastaa lainan pääomaa ja korkoa. Korkotulosta lainanantajan tulee tietysti maksaa pääomatulovero, joka tällä hetkellä on 30 000 euroon asti 30 prosenttia, ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia. Alemmalla verokannalla lainanantaja pitää siis pääoman ja sen tuoton lisäksi kaivaa rahat 450 euron verojen maksamiseen.
Päivänä nolla lainanantajan tililtä lähtee 5 000 euroa, konvertoinnin yhteydessä nykyhinnoilla ja edeltävillä oletuksilla pyöreästi 6 100 euroa ja verotuksen yhteydessä 450 euroa. Yksinkertaisuuden vuoksi voi ajatella, että rahaa kuluu nyt 5 000 ja pullojen saamisen yhteydessä 6 500 euroa eli yhteensä 11 500 euroa. Viiden tonnin sijoituksen menetettyä vaihtoehtoistuottoa tässä karkeassa vertailussa ei ole otettu huomioon.
Jos tuolla summalla saisi 350 puolen litran pulloa, yhden pullon hinnaksi tulisi vajaat 33 euroa.
Puolen litra pullo Kyrö Malt Rye -viskiä maksaa Alkossa tällä hetkellä 57,97 euroa, joten jos tietää haluavansa viiden vuoden kuluttua noin 350 pulloa Kyrön ruisviskiä, se näillä näkymin kannattaa ostaa lainainstrumentin avulla. Rahallinen korvaus rahojen sitoutumisesta ja epävarmuudesta, joka liittyy alkoholiverotuksen muutoksiin, viskin haihtumiseen ja imeytymiseen ja muihin detaljeihin, on tuntuva.
Kaupan päälle lainasijoittaja saa hyvän tarinan, jota voi kertoa viskinnautintatilaisuudessa tai postitellessaan pulloja yhteistyökumppaneille.
Rye Rye Oy:n kannalta tynnyrilainassa on kyse paitsi edullisesta lainarahasta myös melko varmasta ennakkomyynnistä, sillä suuri osa lainanantajista lähtenee mukaan viskinmaku huulillaan. Jos laina tulee merkityksi täyteen ja kaikki lainanantajat ”konvertoivat” lainansa viskiksi, se tietää yhtiölle 1,3 miljoonan euron myyntiä. Nykyiseen vajaan kymmenen miljoonan euron liikevaihtoon suhteutettuna kyse ei ole ihan pienestä summasta.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.