Unohtaako pörssiromahdus yhtiön velat? Varakkaiden yhtiöiden liiketoimintaa voi saada romahduksessa edullisesti

KARON PÖRSSI Silloin kun pörssiostoja ja -myyntejä ohjaa joko pakko tai tunne, markkinoille tapaa syntyä järjettömyyksiä. Kovien kurssimuutosten aikoina hyvin valmistautunut ja tarkkaavainen sijoittaja saattaa tehdä kelpo tilin.

Yksi tyypillinen paniikkimyyntijaksojen ilmiön tuntuu olevan se, että saman toimialan osakkeet laskevat suunnilleen saman verran – ja pahimpina päivinä lähes kaikkien yhtiöiden kurssit tuntuvat laskevan yhtä paljon.

Tällöin huomio on osakekurssin laskuprosentissa. Sijoittajan pitäisi kuitenkin olla markkina-arvoa kiinnostuneempi yrityksen velattomasta hinnasta – katsoohan asunnonostajakin myyntihinnan sijaan asunnon velatonta hintaa.

Velatonta hintaa kutsutaan yritysarvoksi (enterprise value, EV), ja se saadaan laskemalla yhteen markkina-arvo ja yrityksen velat. Velkoina huomioon otetaan yrityksen nettovelat. Nettovelka puolestaan tarkoittaa yrityksen korollisia velkoja, joista vähennetään firman likvidit varat. 

Velattoman hinnan matematiikka

Velkaisen yhtiön velaton hinta putoaa kurssilaskussa vähemmän kuin laskuprosentti näyttää, kun taas nettovarakkaan yhtiön velaton hinta niiaa osakekurssia enemmän.

Jos firmalla on miljoona osaketta ja sen osakekurssi on 10 euroa, sen markkina-arvo on kymmenen miljoonaa euroa. Jos tällä firmalla on nettovelkaa viisi miljoonaa euroa, sen yritysarvo eli velaton hinta on 15 miljoonaa euroa.

Kun tämän velkaisen yhtiön osakekurssi laskee 20 prosenttia eli 8 euroon, sen markkina-arvo laskee 8 miljoonaan euroon mutta velaton hinta vain 13 prosenttia 13 miljoonaan euroon.

Jos yhtiöllä olisikin viiden miljoonan euron nettovelkojen sijaan viiden miljoonan suuruinen nettokassa, lähtötilanteessa sen velaton hinta olisi viisi miljoonaa euroa ja 20 prosentin kurssilaskun jälkeen enää kolme miljoonaa euroa. 20 prosentin kurssilasku painaisi velatonta hintaa siis peräti 40 prosenttia. 

Stockmannin hinta lähes ennallaan

Löytyisikö Helsingin pörssistä yhtiöitä, joiden kurssilasku antaisi väärän kuvan velattoman hinnan laskusta? Ilmenisikö väärin hinnoiteltuja herkkupaloja?

Tätä selvittääkseni pyysin osakeanalyysiin ja yhtiöiden sijoittajaviestintään erikoistuneelta Inderesiltä tietoja Helsingin pörssin yhtiöiden markkina-arvoista ja viime vuodenvaihteen nettoveloista. Niiden pohjalta laskin kullekin yhtiölle kaksi prosenttilukua: markkina-arvon ja yritysarvon muutoksen vuodenvaihteesta nykyhetkeen. Lista on pitkä muttei aivan kaikenkattava.

Tarkastelu on väistämättä karkea, sillä yritykset kertovat taselukujaan vain osavuosikatsauksissa. Niinpä yritysarvoa laskiessani käytin myös nykyhetken nettovelkoina vuodenvaihteen nettovelkoja. Käytännössä yhtiöt ovat kuluneen kolmen kuukauden aikana saaneet rahaa tai velkaantuneet lisää. Merkittävän muutoksen nettovelkoihin ovat voineet tuoda osingot, joita osa yhtiöistä on ennättänyt maksaa. Nettovelkoja ei ole korjattu mahdollisten osinkojen määrällä.

Näinä kovien kurssimuutosten päivinä täytyy korostaa sitäkin, että "nykyhetki" tarkoittaa torstain 26. maaliskuuta päätöskursseja.

Näin laaditussa listassa huomio ei kuitenkaan kiinnity ensimmäisenä vauraisiin vaan pahasti velkaisiin yhtiöihin. Esimerkiksi Stockmannin kurssi on laskenut vuodenvaihteesta 27 prosenttia, mutta velaton hinta vain neljä prosenttia. Tavarataloyhtiölle alkuvuosi on vielä yleensä hankalaa aikaa, ja kun viime viikkoina tavaratalot ovat olleet kovin autioita paikkoja, velat tuskin ovat päässeet pienenemään pahasti.

Jos yhtiö olisi alkuvuoden aikana velkaantunut lisää, velattoman hinnan lasku olisi vielä taulukon lukuakin pienempi. 

Rush Factoryn hinta enää miljoona euroa

Kaikkein kovimmin alkuvuoden aikana köniinsä on saanut pieni First Northilla noteerattava Rush Factory. Sporttisten hupitapahtumien järjestäjän liiketoiminta on väistämättä pysähdyksissä niin kauan kuin tapahtumien järjestäminen on kielletty. Kevätsesonki jäi tänä vuonna väliin, eikä vielä tiedetä, kuinka pitkälle kesään rajoitukset jatkuvat eri toimintamaissa.

Rush Factoryn osakekurssi onkin laskenut alkuvuoden aikana peräti 72 prosenttia.

Rush Factory kuuluu niihin yhtiöihin, joilla on varoja enemmän kuin velkoja. Vuodenvaihteessa firman nettovarat olivat 900 000 euroa. Nettovarakkuuden ansiosta Rush Factoryn velaton hinta on laskenut kolmessa kuukaudessa hurjat yli 80 prosenttia. Yhtiön velaton hinta on enää miljoona euroa.

Nettovarakas on myös Ilkka. Sen osakekurssi on laskenut 15 mutta yritysarvo 38 prosenttia. SSH:n vajaan 30 prosentin kurssilasku tarkoittaa velattoman hinnan halpenemista 40 prosentilla.

Alla olevassa taulukossa ovat ne viisi yhtiötä, joiden velaton hinta on laskenut yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin markkina-arvo.

NoHo halventunut vähemmän kuin miltä näyttää

Ravintoloiden sulkeminen syö NoHo Partnersin leivän. Jo ennen pakkosulkua ravintoloiden asiakasmäärät olivat romahtaneet.

NoHo Partnersin osakekurssi onkin laskenut kaksi kolmasosaa vuodenvaihteen tasosta.

Koska ravintolayhtiö on sangen velkainen, NoHon yritysarvo ei kuitenkaan ole pudonnut kuin neljänneksen. Tämä johtuu yhtiön raskaasta velkalastista. Viime viikkojen aikana NoHo ennätti ensin muuttaa osinkoesitystään ja sitten perua osingon kokonaan, mikä kuulostaa vähintään järkevältä siihen nähden, että velkaa on, vuokrat juoksevat mutta tulot ovat niukassa. Yhtiö käy neuvotteluja rahoittajiensa kanssa.

NoHon kannalta positiivista on se, että valtio saattaa tukea ahtaalle ajamaansa ravintolatoimialaa. Ainakaan julkistettuja päätöksiä tästä ei kuitenkaan ole.

Alla olevassa listassa ovat ne yhtiöt, joiden velaton arvo on laskenut alkuvuoden aikana vähintään 20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin markkina-arvo. Kaikki tämän listan yhtiöt vaativat sijoittajalta varovaisuutta.

Ensinnäkin niiden yritysarvo ei ole laskenut niin paljon kuin pörssikurssista voisi päätellä. Toiseksi siksi, että velkaiset yhtiöt ovat kaikkein pahimmassa asemassa, kun kassavirta tyrehtyy. Osakeantien tai kalliidenhybridilainojen riski on syytä ottaa mukaan laskelmiin. 

Varovaisuutta vaaditaan myös esimerkiksi Finnairiin, Tallinkiin, Ovaroon tai YIT:hen sijoitusta miettivältä. Niiden yritysarvot ovat laskeneet paljon vähemmän kuin osakekurssin muutoksesta voisi päätellä.

Suuryhtiöissä ei suuria yllätyksiä 

Suurimpien ja laajimmin omistettujen suomalaisyhtiöiden taseet ovat kutakuinkin kuosissa eikä mikään niistä toisaalta ole ylivarakas. Siksi markkina-arvomuutokset ja velattomien hintojen muutokset ovat melko lähellä toisiaan.

Kemiran markkina-arvosta on lähtenyt kolmannes mutta velattomasta hinnasta vain neljännes. Fortumilla on sen verran velkaa, että velaton hinta on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin osakekurssi.

Metsäteollisuusyhtiöistä velkaisin on Stora Enso, jonka 28 prosentin kurssilasku vastaa 21 prosentin laskua yritysarvossa. UPM:llä sekä kurssin että yritysarvon laskut pyöristyvät 23 prosenttiin. Vähiten iskua on ottanut Metsä Board, jonka 15 prosentin kurssilasku tarkoittaa 13 prosentin laskua yritysarvossa.

Laajalti omistettujen yhtiöiden kummajainen on Elisa, jonka kurssi on tarkastelujaksolla noussut kahdeksan prosenttia.

Alla olevaan taulukkoon on kerätty poimintoja suurten ja laajalti omistettujen yhtiöiden kurssi- ja yritysarvomuutoksista. Taulukko on järjestetty yritysarvon ja markkina-arvon muutoksen eron mukaan, ja mittarina on käytetty eroa prosenttiyksiköissä. Kärjessä olevan Kemiran velaton hinta on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän kuin markkina-arvo.

Lähde: Inderes. Muutos 31.12.2019–26.3.2020.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Lehtoa, Cityconia, Ovaroa, YIT:tä, Kemiraa, Fortumia, Keskoa, Stora Ensoa, Sanomaa, Sampoa, Metsä Boardia, UPM:ää ja Nokiaa.