veronmaksajat.fi

RAHAT

Suomalainen sijoittaja turvaverkon vankina

Suomalainen sijoittaja turvaverkon vankina
1.6.2017

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Kun Vesa Puttonen puhuu, minulla on tapana kuunnella. Kun hän kirjoittaa, minulla on tapana lukea.

Siksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa rahoituksen professorina työskentelevän Puttosen uusin teos painoi lukulistalleni ja kiilasi hetkeksi syrjään kotimaisen romaanitaiteen mestariteoksen Miki Liukkosen O:n ja ikisuosikkini Jo Nesbøn uusimman trillerin Jano

Se on paljon se.

Puttonen on kirjoittanut teoksen Investment Traps Exposed – Navigating Investor Mistakes and Behavioral Biases yhdessä Washigton D.C.:ssä sijaitsevassa American Universityssä työskentelevän kollegansa H. Kent Bakerin kanssa. Professorikaksikko esittelee yleisiä virheitä, joihin sijoittajat sortuvat, ja lisäksi he antavat vinkkejä siitä, kuinka virheitä voi yrittää taklata. 

"Yksinkertaista mutta vaikeaa"

Puttonen ja Baker lähtevät kirjassaan liikkeelle sijoitusmaailman yleisellä kartoittamisella ja esittelemällä sijoittajien usein tekemiä virheitä. Erityisesti esiin nostetaan käyttäytymistaloustieteen löydöksiä. Paras tapa tapella itseään eli inhimillisyydestä aiheutuvia virheitä vastaan tuntuisi olevan huolella laadittu sijoitussuunnitelma ja sen noudattaminen.

He muistuttavat, että sijoittaja itse on itsensä suurin vihollinen.

"Kuten Warren Buffett on todennut, sijoittaminen on yksinkertaista mutta vaikeaa. Aloita säästäminen nuorena, keskity hyvätuottoisiin kohteisiin (osakkeet) ja pidä kiinni suunnitelmastasi. Helpommin sanottu kuin tehty", Vesa Puttonen sanoo sähköpostihaastattelussa.

"Itsekurin puute estää nuorena aloittamisen ja sijoitussuunnitelmasta kiinni pitämisen. Lyhyen aikavälin kurssilaskun pelko estää osakkeisiin sijoittamisen, vaikka sijoitushorisontti olisikin pitkä." 

Yhdeksän ansaa

Tarkemmin Puttonen ja Baker käyvät kirjassaan läpi yhdeksän sijoittajan ansaa. Esiin nostetaan niin pyramidihuijaukset kuin muutkin suoranaiset sijoitushuijaukset.

Niistä ei välttämättä ole sijoittajan kannalta pitkä matka professorien kolmanteen ansaan, riskipitoisten tuotteiden luulemiseen vähäriskiksi.

Finanssiyhtiöt saattavat saada tuotteensa kuulostamaan turvallisemmilta kuin ne ovatkaan. Kirjassa nostetaan esiin finanssikriisissä pahasti arvoaan menettänyt Nordean rahasto, jonka korkoriski kyllä oli lyhyt, mutta liikkeellelaskijariski monen yllätykseksi pitkä. Sijoittajat odottivat saavansa pienehköä turvallista tuottoa, mutta tuloksena olikin jyrkkä notkahdus rahaston arvossa.

Liian suuret tuotto-odotukset ja liian paljon maksaminen finanssialan palveluista ovat nekin Puttosen ja Bakerin ansalistalla.

Oman lukunsa ovat saaneet myös monimutkaiset tuotteet. Kun tuote on monimutkainen, sen kulut ja siihen sisältyvät riskit eivät yleensä aukea ensi eivätkä välttämättä edes toisella silmäyksellä.

Wincapita-Suomeen hyvin sopivat pari viimeistä ansaa, joiden yhteydessä kirja varoittelee sijoituskerhoista ja valuuttakaupankäynnistä.

"Älä sekoita sijoittamista uhkapelaamiseen", professorit neuvovat. 

"Lyhytnäköisyys suomalaisten ongelma"

Mikä on suurin sijoitusansa, johon suomalaiset lankeavat, professori Vesa Puttonen?

"Kyseessä ei ole varsinainen ansa, mutta suomalaisten suurin ongelma sijoitusmaailmassa on, että toiminta on lyhytnäköistä."

"Tärkein peruste säästämiselle on 'pahan päivän varalle'. Pankkitili sopii tähän hyvin – ja pankkitileillä suurin osa kotitalouksien rahoista sitten onkin. Kutsun tätä turvaverkon paradoksiksi: meillä suomalaisilla olisi parhaat mahdollisuudet ottaa riskiä sijoitusmarkkinoilla, koska opiskelu on ilmaista, terveydenhoito on ilmaista ja peruseläketurvan hoitaa eläkejärjestelmä."

"Mutta me toimimme päinvastoin kuin ihmiset markkinatalouksissa. Turvaverkko saa meidät ajattelemaan, että meidän ei tarvitse huolehtia kuin lomamatkoista, auton hankkimisesta ja pesukoneen rikkoutumisesta. Tämä estää pitkäjänteisen sijoittamisen ja korkoa korolle -efektistä nauttimisen – ja todellisen taloudellisen vapauden saavuttamisen."

Entä toiseksi suurin?

"Pörssin toimintaa ei tunneta riittävän hyvin, vaan siihen suhtaudutaan kasinon kaltaisena paikkana. Pörssihän on tavalliselle palkansaajalle hienoin mahdollinen keksintö – kuka tahansa voi ryhtyä Koneen, F-Securen tai Nokian omistajaksi ja nauttia näiden yhtiöiden onnistumisesta omilla liiketoiminta-alueillaan maailman eri markkinoilla." 

Kolme neuvoa totuudenjälkeiseen aikaan

Pyysin Vesa Puttoselta kolme neuvoa, joiden avulla sijoittaja voi estää itseään ryömimästä rotanloukkuun odottamaan sen laukeamista.

"Markkinoilla on tarjolla erilaisia houkutuksia, joihin kaikkiin ei kannata lähteä mukaan. Kirjamme on kuin veneilijän merikartta. Muutamat karikot kannattaa välttää", Puttonen pohjustaa.

"Kuten Benjamin Franklin aikoinaan totesi, sijoittaminen tietoon tuottaa parhaan koron. Älä koskaan sijoita mihinkään, mitä et oikeasti ymmärrä. Jos sijoitustuote vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on."

Klassikko-ohje, joka kannattaa pitää mielessä nigerialaiskirjeiden ja "käytännössä riskittömien" 15 prosentin tuottolupausten totuudenjälkeisessä maailmassa. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Karon pörssi ilmestyy Taloustaidossa keskiviikkona.

Professori Vesa Puttosen ja hänen amerikkalaiskollegansa H. Kent Bakerin kirjoittamassa Investment Traps Exposed – Navigating Investor Mistakes and Behavioral Biases -kirjassa esitellään sijoittajien tavallisia virheitä ja annetaan vinkkejä, joilla torjua niitä. ”Kirja on kuin veneilijän merikartta”, Puttonen kuvaa. Tavoitteena on ainakin sijoittajan pahimpien karikoiden välttäminen.

 

Rahat, verot, työ & eläke, koti