veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Sijoitusmaailman hyvis – pyrkyri vai pyyteetön?

Sijoitusmaailman hyvis – pyrkyri vai pyyteetön?
6.4.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Tutkijat huomasivat: vastuullisia rahastoja ostetaan, jotta niistä päästään kertomaan muille. 

Vastuullinen sijoittaminen on ollut trendi koko 2000-luvun, mutta vasta viime vuosina se on tehnyt todella läpimurron. Monet institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet esimerkiksi mitata salkkujensa hiilijalanjälkeä ja tarkkailla muita vastuullisuusmittareita.

Mikä ajaa sijoittajia valitsemaan salkkuunsa vastuullisen sijoittamisen periaatteita noudattavan sijoitusrahaston? Tähän kysymykseen etsivät vastausta Maastrichtin yliopiston rahoituksen tutkijat Arno Riedl ja Paul Smeets. Heidän tutkimuksensa ”Why Do Investors Hold Socially Responsible Mutual Funds” ilmestyi viime syksynä Journal of Financessa

Ensimmäinen havainto ei ole yllättävä: vastuullisesti profiloituneisiin rahastoihin sijoittavat tavoittelevat keskimääräistä vähemmän omaa etua. Tutkijat puhuvat todellisista yhteisöllisistä arvostuksista (intrinsic social preferences).

Maailmasta ja kanssaihmisistä huolenpitäminen ei kuitenkaan ole ainut vastuullista sijoittamista selittävä tekijä. Tutkijoiden mukaan vastuullisiin rahastoihin sijoittamisen syy on myös oma maine, tutkimuskielellä signaling: vastuullisiin rahastoihin sijoitetaan, jotta niistä päästään keskustelemaan tuttavien kanssa ja siten ehkä korostamaan omaa vastuuntuntoisuutta.

Riedlin ja Smeetsin mukaan useat teoreettiset ja kokeisiin perustuvat tutkimukset korostavat positiivisen julkikuvan tärkeyttä. Tähän asti ei kuitenkaan tiettävästi ole tutkittu julkikuvan tai maineen merkitystä mahdollisena syynä sijoittaa vastuullisiksi (socially responsible investing) profiloituneisiin sijoitusrahastoihin.

Tutkijat myös löysivät sijoittajajoukon, joka ripottaa salkkuunsa vastuullisuuden mausteen, jotta voi kertoa sijoittavansa vastuullisesti ilman, että vastuullisesti profiloituneen rahaston mahdollisesti heikompi tuotto tai korkeammat hallinnointipalkkiot aiheuttaisivat heille itselleen haittaa. 

Vastuullinen sijoittaja antaa lahjastaan

Tutkijat selvittivät mahdollisia syitä vastuullisiksi profiloituneiden sijoitusrahastojen omistamiseen tutkimalla suuren alankomaalaisen rahastoyhtiön sijoittajien todellisia merkintä- ja lunastustietoja kesäkuusta 2006 kesäkuuhun 2012. Lisäksi he teettivät tutkimusta varten käyttäytymiskokeita ja keräsivät tutkimusdataa.

Omistustietoja koskevan tutkimusuniversuminsa he jakoivat kahtia sen mukaan, omistiko henkilö vastuulliseksi profiloitunutta sijoitusrahastoa. Yhdenkin rahaston omistaminen riitti, jotta sijoittaja tuli luokitelluksi vastuulliseksi, eikä sillä ollut merkitystä, omistiko sama sijoittaja muitakin rahastoja tai kuinka suuri vastuullisen rahaston paino hänen salkussaan oli.

Käyttäytymispsykologisena kokeena he käyttivät koejärjestelyä, jossa kaksi henkilöä siirtää vuorotellen toisilleen rahaa, ensin henkilö A henkilö B:lle, sitten B puolestaan A:lle. Kummankin siirron tapahtuessa rahasumma kolminkertaistetaan. Pelaaja voi siirtää toiselle koko summan tai osan siitä tai olla siirtämättä euroakaan.

Täysin toiseen pelaajaan luottava A siirtää B:lle tietenkin koko summan. Jos taas A epäilee, että B ei vuorostaan toimisi reilusti ja antaisi hänelle rahaa takaisin, hän pitää koko summan itsellään. Tämän tutkimuksen kannalta kiinnostavaa oli kuitenkin tarkkailla henkilön B toimintaa. Mitä enemmän henkilö B siirtäisi omalla vuorollaan rahaa A:lle, sitä korkeampia ovat hänen yhteisölliset arvostuksensa.

Henkilöt, jotka jakoivat B:n roolissa rahan tasan, omistivat 14 prosenttiyksikköä todennäköisemmin vastuullista rahastoa kuin ne, jotka B:nä pitivät kaiken itsellään. Koska tutkimusuniversumissa vain 16 prosentilla oli vastuullista rahastoa, havainnolla on merkittävää todistusvoimaa. 

”Minä sijoitan vastuullisesti”

Tutkijat myös havaitsivat, että ne, jotka keskustelevat sijoituksistaan muita useammin toisten kanssa, sijoittavat herkemmin vastuullisiin rahastoihin.

Signaloimisen vaikutusta tutkittiin yksinkertaisesti kysymällä kyselylomakkeella kantaa väitteeseen ”Keskustelen usein sijoituksista muiden kanssa”. Vastaus annettiin seitsenportaisella asteikolla.

Tulokset tuntuvat vihjaavan myös, että osa sijoittajista on egoaan pönkittäviä hyviksiä. Heidän yhteisölliset arvonsa eivät ole järin korkeat, mutta he keskustelevat mielellään muiden kanssa sijoituksistaan. Tämä joukko sijoittaa vastuulliseen rahastoon vain huomattavan pienen osan salkustaan.

”Tulos on yhdenmukainen sen hypoteesin kanssa, että itsekkäät sijoittajat, joita motivoi oma maine, sijoittavat pienehkön osan varoistaan vastuullisiin rahastoihin silloin, kun he sijoittavat vastuullisiin rahastoihin. Pieni osuus vastuullisessa rahastossa suo näille sijoittajille mahdollisuuden kertoa muille, että he sijoittavat vastuullisesti, mutta samalla he pitävät vastuullisen sijoittamisen mahdolliset taloudelliset epäsuotuisat vaikutukset mahdollisimman pieninä”, tutkijat kirjoittavat. 

Vastuullinen sijoittaminen ei korvaa hyväntekeväisyyttä

Arno Riedl ja Paul Smeets tutkivat alttiutta sijoittaa vastuullisiin rahastoihin myös monen taustatekijän valossa.

Vastuullisesti sijoittavat sijoittajat esimerkiksi lahjoittavat hyväntekeväisyyteen 41 prosenttia todennäköisemmin kuin sijoittajat keskimäärin.

”Vastuullinen sijoittaminen ei ole hyväntekeväisyyslahjoitusten korvike”, tutkijat päättelevät.

Sijoittajat ovat myös valmiita maksamaan huomattavasti korkeampia hallinnointipalkkioita vastuullisista rahastoista. Enemmistö vastuullisesti sijoittavista lisäksi uskoo häviävänsä tuotoissa tavallisille rahastoille.

Ne, jotka uskovat vastuullisten rahastojen häviävän tavallisille rahastoille, sijoittavat niihin muita harvemmin. Toisaalta nekään, jotka uskovat SRI-rahastojen päihittävän tuotoillaan tavalliset rahastot, eivät sijoita niihin muita useammin.

Ne sijoittajat, jotka pitävät rahastoja pitkään, suosivat keskimääräistä useammin vastuullisia rahastoja.

Yksilötason sosioekonomiset tekijät vaikuttavat sijoittamisen vastuullisuuteen vain marginaalisesti. Yliopistotutkinnon suorittaminen lisää todennäköisyyttä sijoittaa vastuullisesti. Ikä puolestaan vaikuttaa toiseen suuntaan kuin koulutus: nuoremmat sijoittavat useammin vastuullisesti kuin iäkkäämmät.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Blogeissa

Rahat, verot, työ & raha