RAHAT

Sijoituskouluttaja ei innostu rahastoista – kehitä sijoitustaitojasi tai luota Warren Buffettiin

15.11.2017

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Sijoituskouluttaja Mika Hyttinen on kirjoittanut muutaman vuoden sisään kolmannen sijoituskirjansa. Twitter-uskottavasti nimetty #Suosioharha lupaa opettaa lukijalleen sijoitustaitoa.

Suosioharhan voisi äkkiseltään olettaa tarkoittavan sitä ihmisen käyttäytymiseen liittyvää ilmiötä, että suosittua yhtiötä tai rahastoja erehdytään pitämään hyvänä sijoituskohteena. Siihen Hyttinen ei kuitenkaan kirjansa nimellä viittaa.

"Suosioharhalla tarkoitan sitä, että vanhoilla sijoitusohjeilla ei ikinä päästä huipputulokseen, mutta pankille riittää se, että asiakas uskoo niihin", hän sanoo.

Hyttinen muistuttaa, että vuonna 1896 olympialaisten maratonin voittaja Spyrídon Loúis käytti matkaan aikaa lähes kolme tuntia, kun nykyiset huiput pistelevät Berliinin katuradalla suunnilleen saman matkan kahden tunnin tuntumaan.

"Miksi sijoittamisessa edelleen toimitaan yhtä alkeellisin metodein kuin sata vuotta sitten? Kun näemme tuloksista, että hajauttaminen ja aktiivinen kaupankäynti eivät auta ihmistä huipputulokseen, miksi ne ovat edelleen yleisimmät sijoitusohjeet?" Hyttinen kysyy.

Kysymyksensä sisältävillä väitteillä Hyttinen asettuu osin taloustieteen valtavirtaa ja samalla esikuvaansa Warren Buffettia vastaan. Aktiivisen kaupankäynnin turmiollisuudesta kaikki asiantuntijat lienevät yhtä mieltä, mutta hajauttamisen oppi on yhä voimissaan.

Talousnobelisti Harry M. Markowitz havaitsi, että kun salkussa on muutama osake, jotka eivät korreloi voimakkaasti keskenään, niistä muodostettu salkku on riski–tuotto-suhteeltaan parempi kuin sijoitus vain yhteen tai kahteen osakkeeseen. Hajauttamisen ansiosta samalla riskillä saa suuremman tuoton tai saman tuoton saa pienemmällä riskillä kuin vain yhteen osakkeeseen sijoittamalla. Markowitzin riskimittarina käyttämän osakkeen kurssiheilunnan mielekkyydestä ollaan toki monta mieltä.

"Rahastot on tehty houkuttelemaan asiakasvaroja"

Mika Hyttinen, et innostu aktiivisesti hoidetuista rahastoista. Miksi?

"Suurimmalla osalla salkunhoitajista ei ole mitään sellaista erityistä osaamista eli sijoitustaitoa, josta kannattaisi maksaa. Rahastoja ei ole suunniteltu sijoitustuloksen maksimoimiseksi. Ne on tehty houkuttelemaan maksimaalinen määrä asiakasvaroja."

Passiiviset indeksirahastotkaan eivät ole mieleesi. Miksi?

"Passiivinen indeksirahasto on hyvä ja toimiva vaihtoehto, mutta niistäkään ei näytä olevan ihmiselle apua hyvän sijoitustuloksen saavuttamiseksi. Alhaiset kustannukset ja laaja hajautus ei näytä riittävän ihmisen apuvälineeksi, joten nykytilaan ei voi olla tyytyväinen."

Hyttisen kirja ei siis ole kohdennettu sille suurelle valtaosalle ihmisiä, joille Warren Buffettkin suosittelee rahojen laittamista mahdollisimman matalakuluiseen, laajalti hajautettuun indeksirahastoon. Hyttisen tähtäimessä ovat sijoittajat, jotka uskovat voivansa olla ammattilaisia parempia.

Yksityissijoittajilla onkin ammattisalkunhoitajiin verrattuna muutama etu. Tärkein niistä on se, että tuloksilla ei tarvitse miellyttää ketään muuta. Ajattelun aikajänne voi olla riittävän pitkä, kun oma työpaikka ei ole kiinni kuukauden tai viikon arvonmuutoksista.

Taito- eikä kestävyyslaji?

Ihmisen sijoitusuran tärkein päätös on sijoittamisen aloittaminen. Se, että on ylipäätään mukana markkinoilla ja korkoa korolle -ilmiö sinkoaa seteleitä sijoittajan säkkiin, on merkittävämpää kuin se, sattuuko jonkin vuoden tuotto olemaan 7 vai 8 prosenttia.

Tai niin kuin pankkiryhmän taannoisessa mainoksessa sanottiin: Aika on rahaa. Pitkä aika on paljon rahaa.

Sijoittaminen on kestävyyslaji.

Mika Hyttinen on usein kuullusta väitteestä eri mieltä. Hänen kirjansa alaotsikon mukaan sijoittaminen on taitolaji.

Kuinka perustelet näkemyksesi?

"Markkinoiden keskiarvoa korkeammasta tuotosta haaveileva tarvitsee sekä kestävyyttä että taitoa. Koska markkinoilla hinnat ovat pääosin oikeita, myös taitavista sijoittajista valtaosa häviää indeksille. Ja pieni osa kestävistä ja taitamattomista sijoittajista voittaa indeksin puhtaasti tuurilla."

Omaa näkemystäni osakesijoittamisen kestävyysluonteesta Hyttisen perustelu ei muuta. Ehkä olen monotonisesta kestävyysliikunnasta pitävänä poikkeuksellisen kovapäinen.

Ostolistalla Under Armour

#Suosioharhan kiinnostavimmat osat käsittelevät sijoittajana kehittymistä. Mitkä ovat omat tärkeimmät kehitysaskeleesi sijoittamisen taidon polulla, Mika Hyttinen?

"Olen tehnyt paljon virheitä, mutta omista virheistä on mahdollista oppia. Sillä jo kehittyy hyvin, kun välttää tekemästä samoja virheitä uudestaan. Warren Buffettin ja Charlie Mungerin kirjoituksilla on ollut sijoittamiseeni suuri vaikutus."

Olet kertonut Twitterissä ostaneesi lisää yhdysvaltalaista urheiluvaateyhtiötä Under Armouria. Miksi uskot sen olevan hyvä sijoitus?

"Oma arvioni yhtiön pitkän aikavälin kehityksestä on markkinoiden konsensuksen mielipidettä optimistisempi. Koska markkina on yleensä oikeassa, otan tässä selvästi riskiä. Under Armourin tapauksessa kannan tämän riskin oikein mielelläni."

Aktiivisten rahastojen ja passiivisen indeksisijoittamisen sijaan ehdotat sijoittamista Berkshire Hathawayhin. Kirjoitat: "Tällä tavoin saat lähes varmasti indeksituottoa paremman tuoton, eikä tappioriski ole indeksituottoa olennaisesti suurempi." Mihin perustuu ajatus siitä, että Berkshire Hathawayn osakekurssi kehittyy lähes varmasti indeksiä paremmin?

"Berkshire Hathaway koostuu liiketoimintayksiköistä, joista jokainen on keskinkertaista pörssiyhtiöitä parempi. Näiden osien summa tuottaa pörssi-indeksiä paremmin, kun ylin johto ei lapioi rahaa omaan taskuunsa ja investoi kassavirran järkevästi."

Viikon trio: Berkshire Hathawayn suurimmat sijoitukset

Warren Buffettin ja Charlie Mungerin luotsaama sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway omistaa sekä kokonaisia liiketoimintoja että merkittäviä vähemmistöosuuksia pörssiyhtiöistä. Täysin omistettujen liiketoimintojen vuoksi Berkshire Hathawayn peesaaminen on mahdotonta.

Berkshire Hathawayn julkisesti noteerattujen yhtiöiden salkun suurimmat omistukset jakautuvat eri toimialoille: Kraft Heinz edustaa elintarvikkeita, Wells Fargo rahoitusta ja Apple kuluttajateknologiaa. Buffett-yhtiöksi leimallisesti mielletty Coca-Cola on painunut Berkshiren julkisen salkun neljänneksi. Viidennellä sijalla – käytännössä tasapäin neljäntenä olevan Coca-Colan kanssa – on Bank of America, johon Buffett tarttui edulliseen hintaan finanssikriisin mylviessä.

Tiedot perustuvat CNBC:n Berkshire Hathaway Portfolio Tracker -työkaluun. Omistustiedot ovat kesäkuun lopun mukaiset, kurssit päätösnoteeraukset per 10.11.2017.