Opintotuki vähenee, jos opiskelijan ansio- ja pääomatulot ylittävät tietyn eurorajan. Raja on ehdoton, joten tarkka tulosuunnittelu kannattaa. Pörssikauppaa tekevän pitää muistaa, että opintotuessa ei oteta huomioon luovutustappioita.
Kelan tilastojen mukaan vuonna 2017 opintotukea sai 312 000 opiskelijaa. Heistä joka neljännellä oli pääomatuloja.
Opintotukilaissa sanotaan, että opiskelijan tuloina otetaan huomioon kaikki veronalaiset ansio- ja pääomatulot Suomesta ja ulkomailta. Myös opiskelijan vanhempien veronalaiset tulot ja vanhempien tulot ulkomailta voivat vaikuttaa opintotuen saamiseen ja tuen määrään.
Veronalaisiin ansiotuloihin kuuluvat palkkatulot, sosiaalietuudet ja aikuiskoulutustuki. Kuitenkaan opintorahaa, opintolainaa, opintorahan huoltajakorotusta, yleistä asumistukea ja lapsilisää ei oteta opintotuessa huomioon.
Pääomatuloista tyypillisimpiä veronalaisia tuloja ovat osinko- ja vuokratulot. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamista pörssiyhtiön jakamista osingoista on 85 prosenttia pääomatuloa, loput 15 prosenttia osingosta on verotonta tuloa. Osinkoja voi saada myös, jos itse harjoittaa toimintaa osakeyhtiömuodossa.
Pääomatulona verotettavasta osingosta ja vuokratuloista maksetaan 30 prosentin vero, kun kaikki verotettavat pääomatulot ovat verovuonna enintään 30 000 euroa. Tämän summan ylittävältä osin pääomatulon veroprosentti on 34.
Listaamattomien eli muiden kuin pörssissä noteerattujen osakkeiden verotus on mutkikkaampaa. Listaamattomista osakkeista jaetuista osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa, jos osinko on enintään kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Jos tällaisia osinkoja kertyisi yli 150 000 euroa, summan ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.
Kela katsoo bruttotulot
Kela hallinnoi opintotukia. Se ratkaisee, millaiseen opintotukeen tukea hakeva opiskelija on oikeutettu. Kela tarkistaa kaikkien tukea saavien opiskelijoiden ansio- ja pääomatulot vuosittain tulovalvonnassa, johon se saa tiedot Verohallinnolta.
Opintotukilaissa säädetty veronalaisuus tarkoittaa, että menoja ja vähennyksiä ei oteta huomioon.
”Lainsäätäjä on päättänyt, että opintotuissa käytetään veronalaisen tulon käsitettä eli bruttotuloja”, opintotuen vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta kiteyttää.
Tulovalvonnassa veronalaiset tulot lasketaan samoin kuin tuloverotuksessa. Jos opiskelija on esimerkiksi myynyt osakkeita tai muuta omaisuutta, Verohallinto laskee veronalaisen luovutusvoiton vähentämällä myyntihinnasta hankintahinnan ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot, kuten kaupankäyntikulut tai vaihtoehtoisesti ns. hankintameno-olettaman.
Jos luovutushintojen yhteismäärä verovuonna on enintään tuhat euroa, koko luovutusvoitto on verovapaata eikä vaikuta opintotukeen.
Kela ei ota perintö- ja lahjaverotukseen kuuluvaa omaisuutta huomioon opiskelijatuloina. Sama pätee lähdeveronalaisiin talletusten korkotuloihin.
Jos kuitenkin perintönä tai lahjoituksena saadusta omaisuudesta kertyy pääomatuloja, ne Kela laskee opiskelijatuloiksi opintotuen tulovalvonnassa.
Lahtinen kehaisee, että opintotuen tuloharkintamalli on helppo, sillä tuensaajan ei tarvitse tietää tai selvittää Kelalle tulojensa määrää siinä vaiheessa, kun tuki myönnetään ja tuki maksetaan.
Opintotukea saavan opiskelijan on silti oltava aktiivinen. Tuensaajan on tiedettävä tulonsa ennen kuin opintotuen vapaaehtoisten palautusten määräaika päättyy 31. toukokuuta.
Veronalaiset tulot ovat yleensä sen kalenterivuoden tuloja, jolloin ne on saatu. Kuitenkin luovutusvoitto on lähes aina sen vuoden tuloa, jolloin kauppa tai luovutus on tehty, vaikka tulo tulisi myöhemmin.
Opintotuki ei hyväksy luovutustappioita
Verottajan käyttämä verotettava pääomatulo tarkoittaa sitä, että verotuksessa otetaan menot ja vähennykset huomioon. Pääomatulojen tyypillisiä vähennyksiä verotuksessa ovat asunto- ja tulonhankkimisvelan korot sekä tulolähteen tappio tai luovutustappio kyseiseltä vuodelta. Verotuksessa voidaan vähentää myös aiempien vuosien luovutustappiot, jos niitä ei ole aiemmin vähennetty ja vähentämisaikaa on vielä jäljellä.
Kela seuraa opintotuen tulovalvonnassa veronalaista pääomatuloa eli Kela ei ota vähennyksiä huomioon. ”Verotettava tulo on siis eri käsite kuin opintotukilain mukainen veronalainen tulo”, Lahtinen selventää.
”Tylyähän se on sellaiselle opiskelijalle, joka tekee aktiivisesti päiväkauppaa. Hänen kaikki voittonsa otetaan huomioon täysimääräisesti, mutta tappioita ei hyvitetä lainkaan”, Lahtinen sanoo.
Jos opiskelija saa Kelasta takaisinperintäpäätöksen, siitä voi valittaa. Jos Kela ei muuta päätöstään, opintotuen muutoksenhakulautakunta ratkaisee asian, mistä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.
”Nämä kaksi sosiaaliturvatuomioistuinta ratkaisevat valitukset lain kirjaimen mukaisesti. Kelan päätökset luovutusvoitoista ovat pysyneet vakuutusoikeustapauksissa”, Lahtinen taustoittaa.
Eduskunta päättää miten verotetaan
Lahtinen toteaa, että säädösten selkeys olisi kaikkien etu. Opiskelua ja opintotukea raamittavat lait valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja eduskunta vahvistaa tai hylkää lakiesitykset.
”Jos eduskunta haluaisi suosia osakesäästämistä, se muuttaisi lakia siten, että opiskelija voisi vähentää osakekaupan luovutustappiot. Tästähän asiassa perimmältään on kyse”, Lahtinen huomauttaa.
Hän täydentää, että niin pääoma- kuin ansiotulojakin kohdellaan yhdenmukaisesti. ”Ansiotulojen hankinnassa matkakulut ja muut tulonhankkimismenot voivat joskus olla suuret. Ne otetaan huomioon verotuksessa, mutta ei opintotuessa.”
Opiskelija, suunnittele tulosi tarkkaan
Opintotukilain mukaan opintotukea saavan pitää itse huolehtia, että vuosituloraja ei ylity, ja vuosituloraja määräytyy tukikuukausien määrästä.
Jos opiskelija saa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, muiden kuin opintotukitulojen vuosituloraja on nyt 11 973 euroa. Vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohti muita tuloja voi olla 667 euroa ja tuetonta kuukautta kohti 1 990 euroa. Tulot voi ansaita milloin tahansa vuoden aikana.
Kela antaa vuositulorajassa anteeksi 222 euron ylityksen.
Opintotuensaajat 2017
| Saajat yht. | Veronalaiset vuositulot, e |
Pääomatuloa saavat |
Pääomatulot, e | Vuositulorajan ylittäneet 2016 |
Takaisinmaksu, e |
| 312 000 | 8 540 | 79 558 | 996 | 34 680/28 770 | 1 089 |
Lähde: Kela
Jos vuositulot ylittävät vuositulorajan, Kela perii jokaista alkavaa 1 323 euroa kohti yhden kuukauden opintorahan ja mahdollisen asumislisän 7,5 prosentilla korotettuna.
Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen tähdentää, että opintotuen tulorajat ovat ehdottomia.
”Jos on mitoittanut palkkatulonsa juuri opintotuen ylärajaan sopivaksi, mutta on unohtanut ottaa pääomatulot huomioon, raja voi ylittyä. Esimerkiksi piensijoittajan kannattaa siis lisätä ansiotulotietoonsa jonkin verran pääomatuloja”, Kalluinen opastaa.
Kela tarkisti kuluvan vuoden helmikuussa opintotukea vuonna 2017 saaneiden 312 000 opiskelijan tulot Verohallinnon tiedoista. Tukea saaneista 93 600 opiskeli ammatillisessa oppilaitoksessa, 91 000 ammattikorkeakouluissa, 88 300 yliopistoissa ja 25 650 lukioissa.
Koneellisessa laskennassa 39 777 opiskelevan tuensaajan vuositulot ylittivät vuositulorajan. Takaisinperinnässä ammattikorkeakoulujen (18 854) ja yliopistojen opiskelijat (12 816) ovat yliedustettuina.
Hannu Kaskinen
KORKEAKOULUOPISKELIJAN RAHAT Opintojensa ohessa töitä tekevän korkeakouluopiskelijan on hyvä suunnitella tulonsa tarkasti. Tutustu veronmaksajien selvitykseen: Korkeakouluopiskelijan tulot ja verotus 2018.
