veronmaksajat.fi

RAHAT

Rakennusalan osakkeet pölyttyvät pörssin alelaarissa – toistaiseksi

Rakennusalan osakkeet pölyttyvät pörssin alelaarissa – toistaiseksi
11.11.2024

Helsingin pörssin rakennusyhtiöt ovat nyt alelaarissa. Kannattaako osakkeita lähteä ostamaan ennen kuin kovia kärsinyt toimiala alkaa taas toipua?

Rakennusalalla on totuttu perinteisesti isoihin nousuihin ja laskuihin. Viime vuosina käänteet vuoristoradalla ovat olleet poikkeuksellisen jyrkät.

Korona-ajasta lähtenyt asuntobuumi innosti rakennusyhtiöt käynnistämään uusia hankkeita ennätysmäiseen tahtiin. Korkea korkotaso ja epävarma taloustilanne sammuttivat kuitenkin kuluttajien ja sijoittajien innon ostaa uusia asuntoja.

Myymättömät asunnot jäivät rakennusyhtiöiden käsiin, eikä uusia hankkeita ole juuri aloitettu valtion tukemaa ara-rakentamista lukuun ottamatta.

Rakennusyhtiöt ovat rahoittaneet hankkeitaan velalla, jonka kustannukset hyppäsivät korkojen noustua. Myös rakennusmateriaalien ja muiden kustannusten kallistuminen on rapauttanut kannattavuutta.

Asuntorakentajille kaikkein vaikeinta

Rakennusalan syvistä vaikeuksista kertovat lukuisat konkurssit. Helsingin pörssiin listattu Lehto Group on yrityssaneerauksessa, ja sen tytäryhtiöt on haettu konkurssiin.

Muut pörssin rakennusyhtiöt ovat sinnitelleet pinnalla, mutta uudisrakentamisen alamäki näkyy SRV:n ja YIT:n osakekurssien romahtamisena.

"YIT:llä on ollut paljon myymättömiä asuntoja, joista aiheutuu koko ajan kustannuksia. Lisäksi yhtiöllä on paljon korkeakorkoista velkaa", Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava huomauttaa.

YIT:n tiukkaan talouteen ovat tuoneet lievitystä rakennushankkeet Baltiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa, joissa asuntomarkkinat vetävät Suomea paremmin.

Helsingin Kalasataman ja Tampereen areenan epäonnisten rakennushankkeiden jälkeen SRV joutui tervehdyttämään tasettaan. Rakentamisen alhossa yhtiö on saanut liikevaihtoa toimitilojen rakentamisesta, mutta YIT:n tavoin sillekin asuntorakentamisen elpyminen olisi tärkeää.

Pörssiyhtiö Consti on erikoistunut korjausrakentamiseen, jota talouden epävarmuus on heilutellut uudisrakentamista huomattavasti vähemmän. Myös infrarakentamiseen keskittyvällä Kreatella on riittänyt hankkeita etenkin rata- ja siltahankkeissa.

MITÄ HUOMIOON RAKENNUSALASSA? | Tase kannattaa katsoa ja tarkistaa, kuinka paljon ja millä hinnalla yhtiöllä on velkaa. Taseessa näkyvät myös myymättömät asunnot."
Sijoitusstrategi Hertta Alava, Nordea

Isoa käännettä tuskin ensi vuonna

Rakennusteollisuus ry:n tuore suhdannekatsaus ei odota ensi vuodelle merkittävää käännettä asuntorakentamiseen. Infrapuolella odotetaan pientä piristymistä.

"Korkotaso vaikuttaa kaikkeen rakentamiseen ja siihen, miten investoinnit lähtevät taas liikkeelle", Alava muistuttaa.

Korot ovat laskeneet, mutta taso on Alavan mielestä vielä liian korkea asuntomarkkinoiden toipumiselle.

"Korkotason olisi laskettava kahden prosentin tienoille, jolloin päästäisiin 2000-luvun keskitasoille. Ehkä sitten asunnon ostajat alkaisivat pitää rahoituskustannuksia taas järkevinä", Alava pohtii.

Asuntolainoissa yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko oli lokakuun puolivälissä noin 2,7 prosenttia. Vuotta aiemmin se huiteli 4,2 prosentin tienoilla.

Yhtiöiden tulokset paranevat viiveellä

Sijoittaja.fi-palvelun perustajayrittäjä Timo Heikkilä on havainnut heikkoja signaaleja rakentamisen elpymisestä. Hän kuitenkin muistuttaa, että uusien hankkeiden käynnistyminen näkyy viiveellä pörssiyhtiöiden tuloksissa. Kerrostalon rakentaminen vie tyypillisesti puolitoista vuotta.

"Jos ensi vuonna päästäisiin pikkuhiljaa rakentamaan, rakennusyhtiöt saavat myydyistä asunnoista tuloja aikaisintaan vuonna 2026", Heikkilä sanoo.

Heikkilän mukaan suurilla rakennusyhtiöillä oli asuntobuumin kuumimpinakin vuosina vaikea saada toimintaansa kovin kannattavaksi. Rakentamisen kustannukset ovat Suomessa korkeat.

"Rakennusyhtiöiden tarvitseman rahoituksen hinta voi nousta jatkossa entisestään, kun pankkien lainanantoa koskeva sääntely kiristyy", Heikkilä sanoo.

Näillä perusteilla Heikkilä välttäisi pääsääntöisesti sijoittamista pörssin rakennusyhtiöihin, jos tähtäimessä on 5–10 vuoden sijoitusaika. Lyhyemmän aikavälin sijoitukseksi ne saattaisivat sopia.

"Silloin tosin pitäisi osata haistaa, milloin osakkeet ovat halvimmillaan, ja myydä ne oikealla hetkellä kurssien noustua."

MITÄ HUOMIOON RAKENNUSALASSA? | "Alan nousuun uskovan kannattaa ostaa mieluummin Keskoa. Sillä on hyväkatteista rautakauppaa ja ympärillä suhdanteille vähemmän herkkää vähittäiskauppaa."
Perustajaosakas Timo Heikkilä, Sijoittaja.fi

Hankala toimiala kaikissa pörsseissä

Hertta Alavan mielestä rakennusmarkkinoiden näkymien kirkastuminen saattaa johtaa siihen, että osakekurssit reagoivat tähän liiankin voimakkaasti. Hypähdyksen jälkeen kurssit voivat lässähtää, kun sijoittajien toivomaa rakennusbuumia ei tulekaan.

"Voimakkaasti syklinen rakennusala on hankala monen muunkin maan pörssissä. Harvalla toimialalla suhdanneheilahtelut ovat yhtä suuret", Alava sanoo.

Alava muistuttaa, että pitkällä aikavälillä rakennusyhtiöille elintärkeiden asuntomarkkinoiden veto edellyttää väestönkasvua ja kuluttajien ostovoiman suotuisaa kehitystä.

"Koti- ja ulkomainen muuttoliike Suomen kasvukeskuksiin todennäköisesti jatkuu, mutta ei niissäkään uusia asuntoja loputtomasti tarvita."

Matti Remes

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti