veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Rahahanat auki – mistä yritykselle rahaa kasvuun?

Rahahanat auki – mistä yritykselle rahaa kasvuun?
8.3.2021

Kasvua suunnittelevalle pk-yritykselle on tarjolla monenlaisia rahahanoja. Millä ehdoilla pankista irtoaa lainarahaa ja voisiko mukaan saada houkuteltua bisnesenkelin? Rahoitusratkaisu on usein palapeli, jonka kokoamiseen on varattava aikaa.

Kun yrityksen tavoitteena on kasvaa nopeasti, se ei todennäköisesti onnistu ilman rahaa. Ensimmäinen etappi yritysten kasvun rahoittamisessa on kuuluisa FFF, eli friends, family and fools. Tämä kuvastaa sitä, että ulkopuolista rahaa on vaikea saada, jos ei ole ensin sijoittanut hankkeeseen omaa tai lähipiiristä saatua rahaa.

Lainaa pankista

Moni yritys lähtee hakemaan kasvulleen rahoitusta pankista. Pankkilainan saaminen edellyttää kuitenkin usein vakuuksia. Myös yrityksen oman rahoituksen osuuden pitää olla riittävä. Lisäksi pankit useimmiten edellyttävät, että yrityksellä on kassavirtaa.

”Kassavirta on kaikkein tärkein. Tuloksen ja kannattavuuden on oltava riittävän hyviä, jotta yritys selviää lainojen lyhennyksistä ja koroista”, Suomen Rahoitusneuvoja Oy:n liiketoimintajohtaja Matti Nieminen sanoo.

Lainan käyttötarkoituksesta riippuen pankkien myöntämien lainojen laina-aika on tyypillisesti 1–10 vuotta.

Pankkilainaa varten yritys voi saada takauksia valtion omistamalta Finnveralta, joka myöntää myös lainoja, jos se arvioi hankkeen kannattavaksi. Niemisen mukaan tällä hetkellä pankista voi saada yrityslainaa 1,5–3 prosentin marginaalilla, kun Finnveralla marginaali liikkuu 2–3 prosentin tuntumassa.

Yritys voi saada käyttöpääomaa myös esimerkiksi myymällä laskusaataviaan.

Lainaa joukkorahoituksena

Joukkorahoitusalustalta voi hakea myös lainarahaa. Matti Niemisen mukaan esimerkiksi Vauraus Suomi Oyj on rahoittanut noin 200 miljoonaa euroa ja yli 1 000 yritystä 7 vuoden aikana.

”Joukkorahoituksella voi saada lyhytaikaista rahaa. Niissä lainarahan hinta kovempi kuin pankkilainoissa, mutta niillä voidaan mahdollistaa monen hyvän projektin läpivienti.”

Joukkorahoitusalustan kautta saadusta lainasta joutuu yleensä maksamaan korkoa, joka vaihtelee 5–12 prosentin välillä. Laina-aika vaihtelee muutamasta kuukaudesta 4–5 vuoteen.

Pääomasijoittajia ja bisnesenkeleitä

Rahoituksen saamisen mahdollisuudet laajenevat, jos yritys on valmis antamaan vaihdossa omia osakkeitaan. Pääomasijoittajat ovat yrityksiä tai rahastoja, jotka tulevat yrityksen omistajiksi ja vastineeksi sijoittavat yrityksiin pääomaa. Joskus pääomasijoittaja voi myöntää yritykselle myös lainaa. Tyypillisesti pääomasijoittaja haluaa myös yrityksen hallitukseen, jossa hän voi vaikuttaa yrityksen toimintaan.

Rahan lisäksi pääomasijoittajalta saa usein osaamista, verkostoja ja uskottavuutta. Niin kutsutut Venture capital -sijoittajat sijoittavat usein varhaisessa vaiheessa oleviin yhtiöihin, jotka esimerkiksi tarvitsevat rahaa uusien tuotteiden, palveluiden tai liiketoimintamallien kehittämiseen.

Buyout -sijoittajat puolestaan sijoittavat jo kannattaviin ja kassavirtaa tuottaviin yhtiöihin ja auttavat niitä kasvamaan ja kehittymään paremmiksi. Buyout -sijoittajat ottavat usein omistukseensa enemmistön kohdeyrityksestä.

Tähtäimessä exit

Kasvuyhtiöt maksavat harvemmin omistajilleen osinkoja. Sen takia yrityksiin sijoittavien rahastojen, yritysten tai yksilöishenkilöiden tavoitteena on yleensä aina exit, jossa yritys joko myydään toiselle yhtiölle tai listataan pörssiin. Sijoituksen tuotto realisoituu sijoittajalle vasta exit-vaiheessa. Tyypillisesti sijoittajat tähtäävät exitiin 3–5 vuoden kuluessa sijoituksesta. 

Alkuvaiheen yritykselle hyvä vaihtoehto voi olla löytää bisnesenkeli, joka sijoittaa omia rahojaan joko suoraan tai omistamansa yhtiön kautta. Enkelisijoittaja tuo rahojen lisäksi kohdeyritykseen oman osaamisensa ja verkostonsa sekä ottaa vastineeksi siivun yhtiön osakkeista.

Kuka voi saada rahaa bisnesenkeleiltä, Suomen Bisnesenkelit ry:n toiminnanjohtaja Antti Jussila?
”Ensin pitää olla suunnitelma, josta selviää, miten yrityksen on mahdollista saada kasvua aikaan. Yleensä bisnesenkelit eivät sijoita ihan vielä protovaiheessa, vaan vasta vähän sen jälkeen. Jos on tuotekehityksen loppuvaiheessa, on jo hyvät mahdollisuudet saada sijoittaja mukaan. Lisäksi yrittäjän on oltava osaava. Paljon riippuu myös henkilökemioista. Ei riitä, että on hyvä yritysaihio, vaan kemioiden pitää kohdata.”

Jussilan mukaan enimmäkseen bisnesenkelit sijoittavat teknologiayrityksiin, mutta myös poikkeuksia on. Bisnesenkeli ottaa tyypillisesti 10–30 prosentin siivun yrityksestä, mitä vastaan hän sijoittaa yhtiöön tyypillisesti 30 000–200 000 euroa.

Joukkorahoitusalustalta rahan lisäksi näkyvyyttä

Joukkorahoitus voi olla hyvä rahoitusmuoto silloin, jos yrityksellä on jo koeteltu liikeidea. Siinä missä pääomasijoittaja haluaa usein enemmistön yhtiöstä, joukkorahoituksessa lasketaan julkisesti liikkeelle yhtiön osakkeita, jotka muodostavat yleensä noin 20 prosentin osuuden yhtiön osakkeista.

”Joukkorahoitus sopii yritykselle, joka on esimerkiksi tähtäämässä ulkomaille ja tarvitsee voimaa. Joukkorahoitus tarjoaa rahoituksen lisäksi firmoille näkyvyyttä. Siinä käytetään voimaa, mikä isossa osakasjoukossa on. Kun anti on päällä, yritys saa rahaa, mutta lisäksi se saa markkinointia ja näkyvyyttä”, Invesdorin varatoimitusjohtaja Riikka Koskenohi kertoo.

Koskenohin mukaan heidän sijoittajiaan kiinnostaa etenkin terveysteknologia ja kaikki kestävään kehitykseen liittyvä.

”Ylipäänsä suomalainen sijoittaja on todella kiinnostunut patenteista ja IPR:stä (aineettoman omaisuuden oikeudet). Toisin kuin Ruotsissa meillä ihan puhtaat brändicaset eivät kovin hyvin vedä. Suomessa ollaan teknologiakansaa”, Koskenohi kertoo.

Joukkorahoituskampanjassa yritys voi saada vaikkapa 100 tai 500 uutta osakasta, joista jokainen on jo jossain määrin sitoutunut firmaan ja sen tuotteisiin.

Koskenohin mukaan yrityksellä pitäisi olla vähintään 30 prosenttia hankkeen kokonaisrahoituksesta kasassa ennen joukkorahoituskampanjan aloittamista. Raha on kaivettava nykyomistajilta, lähipiiristä tai esimerkiksi ankkurisijoittajan, joka uskoo hankkeeseen. Invesdorilta voi kysyä apua myös ankkurisijoittajien etsintään.

Millaisia julkisia rahalähteitä on yrityksen kasvun tueksi? Lue koko juttu yrityksen kasvun rahoittamisesta helmikuun TaloustaidostaVoit lukea näköislehden verkosta, jos olet rekisteröitynyt  verkkosivustomme käyttäjäksi.

 Outi Airaksinen 

Rahat, verot, työ & eläke, koti