veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Positiivinen luottotieto­rekisteri kertoo luottosi – ja muutakin

Positiivinen luottotieto­rekisteri kertoo luottosi – ja muutakin
7.2.2024

Asuntolainaa, autolainaa, opintolainaa, korttiluottoa… Onko sinulla luottoa tai aiotko ehkä joskus hakea luottoa? Joko tiedät, miten uusi positiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa luotonsaantiisi?

Positiivinen luottotietorekisteri avautuu yksityishenkilöille huhtikuun alussa. Se koskettaa jokaista kuluttajaa, jolla on luottoa tai joka hakee luottoa.

Luotonantajat ovat aloittaneet tietojen ilmoittamisen rekisteriin helmikuussa, ja se jatkuu maaliskuun loppuun saakka.

Rekisteriin kerätään henkilökohtaisia tietoja, joten kaikkien on hyvä olla selvillä siitä, mitä tietoja rekisteriin tulee ja kuka niitä käyttää.

Mitä tietoja rekisteriin kerätään?

Positiiviseen luottotietorekisteriin tulee tieto sinulle yksityishenkilönä myönnetyistä luotoista, olivatpa ne asuntolainoja, autolainoja, opintolainoja, osamaksu- tai korttiluottoja tai pikaluottoja, vakuudellisia tai vakuudettomia.

Rekisteri otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa.

Ensimmäinen vaihe on keväällä 2024. Tällöin rekisterin velkatietoihin jää vielä aukkoja. Niitä tukitaan toisessa vaiheessa vuoden 2025 lopussa: silloin rekisteriin tulevat myös yritystoimintaasi varten myönnetyt luotot, jos olet yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalousyrittäjä. Näiden tietojen hyödyntäminen alkaa 1.4.2026.

Ainakin aluksi myös taloyhtiölainat jäävät puuttumaan rekisteristä, mutta nekin on tarkoitus saada sinne myöhemmin.

Rekisterissä näkyvät luottosi ja niistä muun muassa jäljellä oleva lainamäärä, käyttötarkoitus, korkotiedot ja kulut sekä lyhennystapa ja mahdollinen lyhennysvapaa.

Luottojen vakuudet kirjataan, ja jos lainallasi on henkilötakaus, sekin näkyy rekisteristä. Rekisteristä säädetyssä laissa on yksityiskohtainen lista kirjattavista tiedoista.

Luottokortilla tehdyt yksittäiset maksut eivät näy rekisterissä. Siellä ei liioin ole tietoa maksuhäiriömerkinnästä, kaikista osamaksuista tai mahdollisesta ulosotosta.

Jos sinulla ei ole taloyhtiölainaa tai yritystoiminnan luottoja, rekisteri antaa jo alusta lähtien hyvän kuvan velkakuormastasi.

Millä sitten maksat luottojasi? Sekin paljastuu, sillä rekisteriin tulevat tiedot palkoista, eläkkeistä ja etuuksista 12 edellisen kuukauden ajalta. Ne siirtyvät sinne tulorekisteristä.

Myös tulotietoihin jää aukkoja, sillä esimerkiksi pääomatulot tai yritystoiminnan tulot eivät ole tulorekisterissä eivätkä siksi siirry luottotietorekisteriin. Luotonhakutilanteessa niistä pitää tarvittaessa tehdä selkoa, kuten nykyäänkin.

Mihin tietoja käytetään?

Laki velvoittaa pankkeja, pienlainayhtiöitä ja muita luotonmyöntäjiä ilmoittamaan luottojen tiedot rekisteriin.

Luottopäätöstä tehdessään niiden on myös tarkistettava sieltä luotonhakijan tiedot, jotta ne voivat arvioida hakijan luottokelpoisuuden ja maksukyvyn. Rekisteritietosi voivat siis vaikuttaa luotonsaantiisi.

Rekisteri on ”positiivinen”, sillä sinne ei kirjata velallisten maksuhäiriöitä. Niistä luotonantajien on edelleen hankittava tiedot kaupallisista maksuhäiriörekistereistä.

Velallisen maksuviive kyllä kirjataan positiiviseen rekisteriin, jos maksu on viivästynyt 60 päivää eräpäivästä. Viivemerkintä poistetaan heti, kun velallinen on maksanut maksunsa.

Ketkä saavat tietoja rekisteristä?

Positiivista luottotietorekisteriä rakentaa ja ylläpitää Verohallinto. Verottajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada tietoja rekisteristä.

Muutenkin tietojen saanti on tarkkaan rajattu. Kaikki käyttäjät eivät näe kaikkia tietoja – eivät luotonmyöntäjätkään. 

He näkevät muun muassa lainaa hakevan asiakkaan luottojen euromäärän ja hänelle luottoa myöntäneiden lukumäärän sekä hänen viimeksi maksamiensa lyhennysten, korkojen ja kulujen yhteismäärän.

Sen sijaan kilpailusyistä he eivät näe esimerkiksi sitä, mistä rahalaitoksesta mikäkin laina on ja mitkä sen ehdot ovat.

Esimerkiksi osamaksulla tuotteita myyvät liikkeet eivät pääse rekisteriin. Osamaksukauppoja rahoittavat rahoitusyhtiöt ilmoittavat myyjälle ainoastaan sen, myönnetäänkö asiakkaalle luottoa vai ei.

Myöskään vuokranantajat eivät saa tietoja rekisteristä.

Ja uteliaat älkööt vaivautuko: yksityishenkilöt eivät pääse katsomaan toistensa tietoja, omiaan vain.

Pankkien, rahoitusyhtiöiden ja muiden luotonantajien lisäksi tietyt viranomaiset pääsevät rekisteriin. Niitä ovat Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Rahoitusvakausvirasto, Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Ne käyttävät tietoja luottomarkkinoiden seurantaan ja valvontaan.

Seitsemän vinkkiä: näin hyödyt rekisteristä

1. Näet rekisteristä sinne ilmoitetut luotot huhtikuun alusta alkaen.

2. Voit asettaa rekisterissä itsellesi vapaaehtoisen luottokiellon pysyvästi tai määräajaksi. Siitä voi olla hyötyä, jos sinulla on haasteita oman taloutesi hallinnassa. Kielto voi olla hyödyllinen myös identiteettivarkauden tai tietovuotojen kohteeksi joutuneille.

3. Voit poistaa asettamasi luottokiellon milloin tahansa.

4. Kielto on maksuton.

5. Asettamasi luottokielto ei estä sinua saamasta luottoa, mutta luotonantajien on harkittava luoton myöntämistä tavallista tarkemmin.

6. Rekisterin sähköinen asiointipalvelu avautuu yksityishenkilöille 1.4.2024.

7. Luottotietorekisterin sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumispalvelussa pankkitunnisteilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. 

Tustustu: Tietoa luottotietorekisteristä yksityishenkilöille

Ulla Simola

Artikkeli on julkaistu Taloustaidossa 14.6.2023, ja se on päivitetty 7.2.2024. Jutun loppuun lisätty vinkkilista rekisteristä. 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti