Pörssin metsäjätit puntarissa

KARON PÖRSSI Metsäteollisuus tuo yli 20 prosenttia Suomen vientituloista, ja Helsingin pörssissä suuryhtiöiden joukkoon kuuluu kolme kansainvälistä metsäteollisuusyhtiötä. Siksi Suomeen sijoittavan kannalta toimiala on ohittamaton. Sijoittajan on muodostettava näkemys metsäteollisuudesta.

2000-luvun aikana pörssin kolme suurta metsäteollisuusyhtiötä ovat kehittäneet itseään eri suuntiin. Markkina-arvoltaan suurin UPM-Kymmene on profiloinut itsensä biofore-yhtiöksi ja jättänyt käsitteen tarkemman määrittelyn kuulijan huoleksi. Liikevaihdosta puolet tuo joka tapauksessa perinteinen graafisen paperin valmistaminen. UPM on divisioonarakenteessaan eriyttänyt energiaomistuksensa ja sellunvalmistuksen omiksi yksiköikseen. Muita toimialoja ovat tarrat, erikoispaperit ja vaneri.

Stora Enso julistaa tavoitteekseen korvata uusiutumattomat materiaalit kehittämällä puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin perustuvia tuotteita ja palveluita. Yhtiö jakaa toimintansa kuluttajapakkauksiin, pakkausratkaisuihin, biomateriaaleihin (sellu), puutuotteisiin ja paperiin. Kaksi pakkausdivisioonaa ovat yhdessä jo hieman paperiyksikköä suuremmat liikevaihdolla mitattuna.

Metsä Board on käynyt läpi kovan muutoksen. Vajaassa kymmenessä vuodessa se on myös uudistunut kriisin partaalla hoippuneesta firmasta kartonkialan kasvuyhtiöksi, joka muutti alkukuusta taloudellisia tavoitteitaankin kasvuyhtiömoodiin. 

Komeaa kurssinousua

UPM ja Stora Enso käyvät tiukkaa keskinäistä suuruuskamppailua. Viime vuoden huhtikuun alusta tämän vuoden maaliskuun loppuun ulottuvalla kahdentoista kuukauden tarkastelujaksolla Stora Enso on niukasti suurempi liikevaihdolla mitattuna, mutta jos mittarina käyttää tulosta, UPM päihittää kilpailijansa selvästi.

Viidessä vuodessa UPM:n osakekurssi on noussut yli 200 prosenttia. Stora Enson R-osake on noussut vastaavana aikana noin 160 prosenttia, mutta kovin kurssiraketti on ollut Metsä Board noin 270 prosentin kipuamisellaan.

Kurssinousun lisäksi tuleva osinkotuotot. Esimerkiksi UPM:n osakkeen kokonaistuotto osingot uudelleensijoitettuna hipoo viiden vuoden ajalla 300 prosenttia, mikä tarkoittaa 25 prosentin keskimääräistä vuosituottoa.

Parikymmentä vuotta sitten metsäteollisuuteen sijoittavan perusohje oli ostaa osakkeita silloin, kun niitä sai alle yhden P/B:llä, ja myydä silloin, kun P/B ylitti ykkösen. Maaliskuun lopun omalla pääomalla ja nykyisellä osakekurssilla laskettuna koko trio olisi tämän ohjeen mukaan myyntilappuja.

Emme kuitenkaan elä enää 1900-luvulla.

Kuluneena keväänä maksetuilla osingoilla laskettua UPM on kolmikon paras osinkokone, mikä ei ole yllättävää siihen nähden, että yhtiö on kymmenen vuoden ajan järjestelmällisesti fokusoinut vahvaan kassavirtaan, johon se sitoi osinkopolitiikkansa finanssikriisin aikana.

Arvostuskertoimet ja osinkotuotto laskettu päätöskurssilla 9.6.2017.

"Markkina kauttaaltaan hyvä"

Ovatko Helsingin pörssissä listatut metsäteollisuusyhtiöt jo kalliita, vai vieläkö löytyy ostokelpoisia osakkeita, metsäteollisuuteen erikoistunut analyytikko Robin Santavirta Carnegielta?

"Arvostukset eivät ole edullisia, mutta eivät ne ole korkeitakaan, sillä tulosmomentti on hyvä."

"Kaikki kolme yhtiötä tuottavat enemmän sellua kuin käyttävät. Sellun hinta on nousussa, ja vipu tulokseen on merkittävä."

"Hinnoittelu on ylöspäin myös pakkauspuolella, mikä on hyvä uutinen Metsä Boardin ja Stora Enson kannalta. Myös graafisissa papereissa – tärkeää UPM:lle ja Stora Ensolle – on viitteitä hintojen noususta."

"Hinnoittelun lisäksi kysyntä on kasvanut talouden elpymisen ja sellun puolella myös varastosyklin ansiosta." 

Kuinka kolme metsäteollisuusyhtiötämme poikkeavat toisistaan sijoituskohteina – vai ovatko ne yhä samojen syklien armoilla ja riippuvaisia samoista makrotalouden tekijöistä?

"Ovat ne jonkin verran samojen syklien armoilla, minkä lisäksi tärkeää on, että varsinkin kansainväliset sijoittajat ajattelevat niiden olevan samojen syklien armoilla."

"Metsä Board on pitkälti pakkausyhtiö, joka ei tee lainkaan painopaperia. Storalla pakkauspuoli on kasvamassa, ja pian jo yli puolet on pakkausta. UPM:llä edelleen yli puolet on paperia."

"UPM on tehnyt tulosta tehostamalla omaa liiketoimintaansa eikä ole sijoittanut kasvuun tosin kuin Metsä Board ja Stora Enso. Siksi UPM on tehnyt todella vahvaa kassavirtaa. UPM:n paperiliiketoiminta on niin iso, että yhtiö varmaan tekee suuren yritysoston tai investoinnin, esimerkiksi esillä olleen sellutehtaan Uruguayhin.

"Makrotalouden syklit vaikuttavat kaikkiin kolmeen yhtiöön. Sellun hinta vaikuttaa niihin kaikkiin. Korkeampi paperin hinta samoin kuin korkeampi puutuotteiden hinta on hyväksi UPM:lle ja Storalle."

"Stora Ensossa yllätyspotentiaalia"

Mikä kolmesta yhtiöstä olisi ykkösvalintasi todella pitkäaikaiselle sijoittajalle, Carnegien Robin Santavirta?

"UPM on tehnyt vakuuttavaa tulosta tehostamalla. [Hallituksen puheenjohtajan Björn] Wahlroosin ja [toimitusjohtaja Jussi] Pesosen veneessä on kiva olla. He osaavat teollisuuden ja sijoittajien ajatusmaailman. Track record on vakuuttava, mutta vahvasti graafiseen paperiin nojaava rakenne on haastava."

"Metsä Board taas on hyvä siinä mielessä, että se on puhdas pakkausyhtiö. Kysyntä kasvaa, kun nettikauppa kasvaa. Suuri trendi tukee yhtiötä."

"Stora Ensossa on menossa suurin transformaatio. On investoitu suuresti Kiinaan, ja markkinat vähän pelkäävät investointia, mutta jos se onnistuu, potentiaali on iso. Siksi jos yksi pitää valita, se olkoon Stora Enso."

Entä missä osakkeessa voisi olla lyhyellä aikavälillä eniten spekulatiivista kulmaa?

"Tähän on helpompi vastata: Stora Enso. Se on kolmikosta eniten riippuvainen sellun hinnasta. Toiseksi arvostus on houkutteleva. Kolmanneksi Kiinaan tehdyn nestepakkausinvestoinnin ylösajon kustannukset alkavat olla kääntymään päin. Sijoittajat ovat hermostuneet investoinnin kustannuksista, mikä on painanut arvostusta."

"Yhdistelmä 'melko alhainen arvostus' ja 'ripaus etenkin kansainvälisten sijoittajien epäluottamusta' antaa mahdollisuuksia positiivisille yllätyksille."

Syksylle ennakoidaan tiukkaa työmarkkinakierrosta. Jos paperikoneenkuljettajat lyövät rukkaset tiskiin tai satamat suljetaan, kuinka se vaikuttaisi suomalaisiin metsäteollisuusyhtiöihin?

"Tulisihan se maksamaan paljon ja syömään tulosta. Useita miljoonia euroja."

"Kuitenkin jos häiriö jää kestoltaan kohtuulliseksi eikä niitä tule liian usein, markkinat suhtautuvat kustannuksiin kertaerinä. Silloin vaikutus osakekurssiin ei välttämättä ole suuri." 

Viikon trio: Metsäjättien herrat

Helsingin pörssin kolme metsäteollisuusyhtiötä poikkeavat toisistaan jonkin verran liiketoiminnaltaan, mutta omistajarakenteiltaan ne poikkeavat toisistaan selvästi.

UPM-Kymmene on ankkuriomistajaton yhtiö. Sen suurin rekisteröity osakkeenomistaja on työeläkeyhtiö Ilmarinen, joka omistaa 1,5 prosenttia UPM:n osakkeista, mutta lähes 70 prosenttia UPM:stä on hallintarekistereissä. BlackRock on vuosi sitten liputtanut omistuksen noususta yli viiden prosentin, ja se lienee yhtiön omistajalistan ykkönen. Viime vuoden joulukuussa BlackRockin ja Norjan keskuspankin eli käytännössä Norjan öljyrahaston omistus puolestaan painui alle viiden prosentin. Luultavasti ne ovat silti edelleen Ilmarista suurempia UPM-omistajia.

Stora Ensolla ankkuriomistajia taas on kaksin kappalein. Äänimäärässä suurin on kolmen Wallenberg-säätiön yhteinen omistusyhtiö JAM AB, osakemäärällä Suomen valtion omistusyhtiö Solidium.

Metsä Boardissa valtaa käyttää yksiselitteisesti Metsäliitto. Osuuskunta hallitsee yli puolta Metsä Boardin äänistä ja yli 40 prosenttia osakkeista.

Lähde: Yhtiöiden sijoittajasivut. Tilanne 31.5.2017.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.